suolistoloiset ovat terveellisiä

Arla · **Lähetetty:** Ke Huhti 12, 2006 8:53 pm

geena kirjoitti:

Helsingin Sanomissa oli tänään mielenkiintoinen juttu ihmisen suolistoloisista. Jutun mukaan loinen on luonnollinen osa ihmisen ruuansulatusta, ja loisen poistaminen on haitallista. Ihminen on sopeutunut yhteiselämään suolistoloisien kanssa satojentuhansien vuosien ajan.

Suolistoloisia käytetään joidenkin tautien hoidossa, sillä mato suolessa rauhoittaa ylikierroksille kiihtyneen immuunireaktio.

Kaikki suolistoloiset eivät ole samanarvoisia. Hesarin jutussa mainittiin sian piiskamato. Lisäksi tiedän, että ihmisen koukkumatoja on käytetty vastaavaan. Käsittääkseni esim. lapamadolla ei ole vastaavaa vaikutusta.

Herra Hippi · **Liittynyt:** To Huhti 07, 2005 1:48 pm **Viestit:** 500

Mieleeni tuli joku mainoskuva 1900-luvun alkumetreiltä ehkä, jonka jossain näin. Siinä mainostettiin herroille ja rouville uutta laihdutuskeinoa, nimittäin lapamatosta, joka huolehti siitä, etteivät ylimääräiset kalorit päässeet kertymään elintasoksi vyön päälle.

Arla · **Lähetetty:** Ke Huhti 12, 2006 10:26 pm

Arla kirjoitti:

Kaikki suolistoloiset eivät ole samanarvoisia. Hesarin jutussa mainittiin sian piiskamato. Lisäksi tiedän, että ihmisen koukkumatoja on käytetty vastaavaan. Käsittääkseni esim. lapamadolla ei ole vastaavaa vaikutusta.

Tarkennetaanpas: sian piiskamatoja ja koukkumatoja (engl. hook worm) käytetään, koska niiden sivuvaikutukset ovat pieniä, ja niistä on helppo päästä tarvittaessa eroon. Jos lapamadolla on jotakin vaikutusta, sitä ei käytetä, koska se ei täytä kumpaankaan em. vaatimusta.

Koukkumatojen annostus oli muistaakseni 10-20 matoa. 50 aiheutti jo selviä sivuvaikutuksia.

Símma · **Lähetetty:** Ke Huhti 12, 2006 11:27 pm

Onko näin, että vanha kansa on osannut hyödyntää näitäkin loisia paremmin kuin mitä nykylääketiede pystyy kehittämään medikaaleja. Tietyn kärpäsen(?) toukkia käytetään kuoliintuneen kudoksen poistamiseen silloin, kun se ei ole kirurgisesti mahdollista. Iilimadoilla ja sen sukulaisilla on kuppaavia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat veren hyytymiseen paremmin kuin mitkään ihmisen keksimät lääkkeet tietyissä sairauksissa. Symbioosi on symbioosi - ja erittäin yleistä biokunnassa - mutta voiko myös ns. parasiiteilla olla symbioottisia, tai ainakin synergisiä, ominaisuuksia?

geena · **Liittynyt:** To Maalis 17, 2005 4:17 pm **Viestit:** 1064

Arla kirjoitti:

Kaikki suolistoloiset eivät ole samanarvoisia. Hesarin jutussa mainittiin sian piiskamato. Lisäksi tiedän, että ihmisen koukkumatoja on käytetty vastaavaan. Käsittääkseni esim. lapamadolla ei ole vastaavaa vaikutusta.

Jutussa mainittiin, että ihmisen loiset ovat sopeutuneet kymmenien vuosituhansien ajan elämään ihmisessä, joten olettaisin, että ihmisen loiset olisivat parhaita. Loisen tarkoitus ei ole tappaa isäntää, vaan ottaa oma osansa ravinnosta.

Sian piiskamatoa käytetään, koska se ei pysty lisääntymään ihmisessä. Sian piiskamadon munia pitää syödä (juoda, koska ne nautitaan nesteessä) uudelleen kun vanhat piiskamadot ovat kuolleet.

Katja. · **Lähetetty:** Ma Huhti 17, 2006 6:34 am

lierik kirjoitti:

En ole kuullut Lapamatoisesta ihmisestä, kuin elokuvassa. Minä en ainakaan Lapamatoa jaksa elättää, vaikka parantaisi psorinkin. Inhottaa koko ajatus, että sellainen vöngertelisi sisuksissa.

Äitillä oli sotien jälkeen. Meni nälissään sörkkimään kaloja jotka eivät olleet suolaantuneet tarpeeksi.

Eräs osa hoitoa oli kuulemma se että sitä matoa kelattiin potilaan peräpäästä varovasti, koettaen saada se katkeamatta pihalle. Lisäksi joutui nauttimaan kapseleita joita kokonsa vuoksi oli vaikea niellä.

Nykyisin kai niellään siististi jotain kemikaalilääkettä joka täsmätappaa loisen.

Ceanna · **Lähetetty:** To Huhti 27, 2006 7:41 pm

Símma kirjoitti:

Symbioosi on symbioosi - ja erittäin yleistä biokunnassa - mutta voiko myös ns. parasiiteilla olla symbioottisia, tai ainakin synergisiä, ominaisuuksia?

Toki. Monet symbioottiset suhteet ovat kehittyneet entisen loisen ja isännän välille. Näin käy siinä vaiheessa, kun isäntä tottuu loiseen. Loinenhan tarvitsee jo välttämättä isännän.

Paul M · **Lähetetty:** To Huhti 27, 2006 8:22 pm

Hiukan aiheen viereen. Symbioosista. Eräs ihosairauden (kaiketi psoriasiksen) hoito on likoaminen altaassa. Altaassa on pieniä kaloja, jotka mutustelevat lempeästi ihosta kaiken irtoavan.

Leuka · **Liittynyt:** Ke Maalis 16, 2005 1:44 pm **Viestit:** 3412

Enpä sanoisi suolistoloisia kovin terveellisiksi, ainakaan yleistäen. Esimerkiksi suolinkainen on suorastaan kuvottava :shock:

Lainaa:

Suolinkaisen munat myös kulkeutuvat ulos ulosteiden mukana. Tartunnan saa syömällä munan, joka sisältää infektiivisen toukkamuodon. Tämä toukka kuoriutuu munasta ohutsuolessa, tunkeutuu suolen seinämän läpi ja vaeltaa maksan kautta keuhkoihin. Toukka kehittyy edelleen keuhkorakkulassa. Keuhkoista toukat joutuvat ysköksien mukana suuhun, josta ne menevät nielemisen mukana uudelleen vatsaan.

Tartunnat aiheuttavat yleensä kasvun hidastumista ja lieviä ruuansulatuskanavaoireita (vatsan turvotusta, ripulia ja oksentelua) ja yleiskunnon heikkenemistä.

Aikuiset voivat saada tartunnan suoraan syömällä suolinkaisen munan tai suolinkaistartunnan saaneen ns. parateenisen isännän eli kovakuoriaisen, jyrsijän tai linnun. Infektiivinen toukka vapautuu munasta ohutsuolessa, tunkeutuu suolen seinämän läpi ja vaeltaa maksan kautta keuhkoihin. Keuhkoista toukat joutuvat suuhun, josta ne niellään uudelleen suolistoon. Parateenisen isännän kautta saadut toukat eivät vaella, vaan kehitys tapahtuu suolessa.

Voimakkaista suolinkaistartunnoista saattaa aiheutua kudostuhoja ja potilas voi yskiä ja sillä saattaa olla sierainvuotoa. Tartunta aiheuttaa kuumeilua, keuhkotulehdusta, maksan suurentumista ja jopa aivokuumetta. Yksittäiset toukat voivat vaeltaa silmään (yleensä vain toiseen) ja aiheuttaa OLM-syndrooman, joka saattaa johtaa näön menetykseen.

Leuka · **Liittynyt:** Ke Maalis 16, 2005 1:44 pm **Viestit:** 3412

Tämä on pakko vielä laittaa. Sitten voisikin lähteä terapiaan :shock:

Lainaa:

MEIDÄN MUSTILLAKO MATOJA?

Koiran suolinkainen (toxocara canis) on koiran tavallisin sisäloinen. Aikuinen suolinkaismato on 10 - 15 cm pitkä, vaalea jäntevä, päistään suippo onkilieroa muistuttava otus. Lähes kaikilla koirilla on suolinkaisia elimistössään. Pentu saa tartunnan emältään jo sikiöaikana. Mikroskooppisen pienet suolinkaisen toukat vaeltavat istukan verenkierron mukana emästä pentuun. Kolmiviikkoisella pennulla on jo aikuisia suolinkaisia riesanaan. Koira saa tartunnan myös toisten koirien ulosteiden mukana maaperään levinneistä tartuntakykyisistä toukista. Pikkujyrsijät voivat myös toimia suolikaisen väli-isäntänä ja syömällä vaikkapa hiiren, koira voi saada kaupan päälle suolinkaistartunnan.

Koira ei saa matoja syömällä ihmisten ravinnoksi tarkoitettua raakaa lihaa! Täysikasvuinen suolinkainen elää koiran suolistossa, mutta lepovaiheen toukat pesivät eri elimissä, kuten maksassa ja keuhkoissa. Suolinkaiset munivat mikroskooppisen pieniä munia, joten tuijottamalla koiran kakkakasoja ei juurikaan viisastu sen matotilanteesta. Myöskään ulostenäytteen mikroskooppinen tutkimus ei anna täysin luotettavaa kuvaa asiasta, sillä matojen munia ei osu joka ulosteeseen.

Koiran suolinkainen on terveysvaara ihmiselle. Suolinkaisen toukka voi ihmisen ruoansulatuskanavaan joutuessaan aiheuttaa ns. larva migrans -taudin. Toukka voi suolistosta vaeltaa ihmisen eri elimiin ja vaurioittaa esimerkiksi silmiä. Suolinkaistartunta on ihmisellä melko yleinen, mutta aiheuttaa onneksi harvoin oireita. Länsimaiden väestöstä noin neljällä prosentilla ja lapsista kymmenellä prosentilla tavataan suolinkaisvasta-aineita verestä. Toisaalta jokainen lasten ja aikuisten silmävamma, jonka aiheuttajana on koiran suolinkainen, voidaan estää noudattamalla huolellista hygieniaa ja "madottamalla" koirat säännöllisesti. Meidän suomalaisten olisi jo korkea aika oppia keräämään koiriemme ulosteet pois kaduilta ja lenkkipoluilta. Sanomattakin on selvää, ettei lasten leikkipuisto ole koirien kakatusalue.

Sisäloisten häätö on aina parhaimmillaankin vain matojen "harvennushakkuuta" Narttu pitäisi madottaa ennen astutusta ja tiineyden aikana. Pennut lääkitään parin kolmen viikon iästä aina 12 viikon ikään asti kahden viikon välein. Aikuisilta koirilta matoja häädetään ainakin kahdesti vuodessa. Sisäloisten häätöön tarkoitettuja suun kautta annettavia lääkkeitä voi ostaa apteekista ilman reseptiä tai useimmilta eläinlääkärin vastaanotoilta potilaskäynnin yhteydessä.

Vaikka suolinkainen onkin suomalaisten koirien tavallisin kutsumaton vieras, voi koiran elimistössä asustella lisäksi heisimatoja. Hakamadot, piiskamadot tai vaikkapa keuhkomadot on yleensä saatu "tuliaisina" ulkomailta ja niiden häätäminen ei sitten olekaan ihan helppoa!

Lähde:

Heinonen, K.: Koiran säännöllinen loishäätö on kodin hygieniaa ja lemmikin terveydenhoitoa. Novartis news 2:40-42, 1998

KESKUSTELU

suolistoloiset ovat terveellisiä

Paikallaolijat