KESKUSTELU

Jokin aika sitten oli Hesarissa juttu, jossa oli laskettu Itämeren rantavaltioiden osuudet mereen lasketetuista ravinnepäästöistä. Suomen osuuden Itämeren fosfori ja typpipäästöistä sanottiin molemmista olevan 14%.

Valuma-alueella arvioitiin asuvan n. 80 miljoonaa asukasta, eli Suomen osuus asukkaista olisi reilut 6%. Niinpä odotusarvoni päästöjen osuudeksi olisi sama tai kenties pienempikin..

Toisaalla taas suomalaisia yhdyskuntavesien ja teollisuusvesien puhdistamoita ja tekniikkaa kehutaan niin hyväksi, että tekniikkaa kannattaa viedä muuallekin - ainakin verrattuna Venäjän, Balttian ja Puolan systeemeihin.

Mikä selittää Suomen korkean ravinnekuormaosuuden?

Onko puhtaaksi väitetty metsätalous syyllinen?
Kehutaanko puhdistamojamme syyttä suotta?
Onko vähäinen maataloutemme näin saastuttavaa?
Vähätelläänkö teollisuutemme päästölukuja julkisessa keskustelussa?
Johtuuko korkea osuus nykyisestä metsäpolitiikasta (auraukset, metsäojitus, soiden kuivaus ja ojitus)?

Vai olivatko artikkelin tiedot vääriä?

Valehdellaanko meille päin naamaa Suomen olevan ykkösluokkaa ympäristönsuojelussa, vaikka totuus onkin, että olemme Itämeren ykköspaskaajia?

Jokin noissa osuuksissa mätää. Onhan meillä paljon raskasta teollisuutta. Mutta toisaalta paljon sitä on myös muissa Itämeren reunavaltioissa.

Jos järkevä selitys Suomen korkeille päästöille löytyy, niin voidaanko niitä mitenkään vähentää ajamatta Suomea konkurssiin?

Juu, tottahan tuo. Uskomatonta kyllä. Tietoa mm. tuolla: http://www.fimr.fi/fi/itamerikanta/bsds/93.html

Yksi suuri syy ovat maataloudesta eli lähinnä pelloilta valuvat ravinteet. Ongelmaa on helppo vähentää jättämällä suojavyöhykkeet ojien, jokien, järvien ja meren rantaan. Suojavyöhyke siis on vain villinä kasvava, pari metriä leveä vyöhyke, jossa saisi rauhassa kasvaa pajukkoa ym. Näitä on maiseman siistimiseksi raivattu pois ja peltojakin levitetty aivan jokeen kiinni. Suojavyöhykkeen monimuotoinen kasvillisuus sitoo juurillaan pelloilta tulevat ravinteet ennen kuin ne ehtivät vesistöihin. Halpa ja ehdottomasti paras ratkaisu.

Vasta oli uutisartikkeli tutkimuksesta, jonka mukaan fosforin päästöjä pystyttäisiin vähentämään paljon vain luopumalla fosforilisän antamisesta karjalle tai vähentämällä lisän määrää (käyttämättä jääneet ravinteethan ne ovat niitä jotka huuhtoutuvat vesistöihin). En löytänyt juttua enää. Mutta sitä en tiedä oliko miten asiallinen tutkimus, eli onko fosfori miten välttämätön ravinnelisä karjalle tai käytetäänkö sitä kuinka yleisesti.

Maatalouden ongelmaa lisää se, että suurin osa Suomen pelloista sijaitsee rannikolla eli ravinteet päätyvät nopeasti mereen (sisämaassa sijaitsevilta pelloilta ravinteita myös huuhtoutuu, mutta paljon niistä ehtii laskeutumaan järvien sedimentteihin ennen mereen päätymistä). Väkilannoituksen vähentäminen ja suojavyöhykkeiden jättäminen vesistöjen varteen ovat avainsanoja.

Suomen ja Ruotsin jätevesien käsittely EY-oikeuteen:

http://www.yle.fi/uutiset/ymparisto/vasen/id49105.html


"Suomen mukaan typpijäämät eivät aiheuta haittaa sisävesille, joiden rehevöityminen aiheutuu lähinnä fosforista. Ympäristöministeriöstä kerrotaan, että typen tarkempi puhdistaminen olisi kallista eikä sillä saavutettaisi ympäristönsuojelullista hyötyä. "

Sisävesien ensisijainen rehevöittäjä on kyllä fosfori. Mutta entä tilanteissa, joissa vesistöön on jo päässyt ylimäärä fosforia? Silloinhan typpi tulee rajoittavaksi ravinteeksi ja sitäkin ylimäärän ollessa ei rehevöitymisellä ole rajaa. Muistelisin lisäksi, että sääntö "fosfori on rajoittava ravinne meressä, typpi sisävesissä" ei ole aina niin yksitoikoinen. Onko olemassa järviä, joissa typpi olisi rajoittava ravinne?

Juro Vonkaaja

Kirjoitit:

Jos järkevä selitys Suomen korkeille päästöille löytyy, niin voidaanko niitä mitenkään vähentää ajamatta Suomea konkurssiin?

Itämeren rehevöityminen Suomen puolelta voidaan lopettaa helpostikin, ja vieläpä siten, että kansantalouskin hyötyy samalla: lopetetaan maataloustuet. Oman kansantaloutemme lisäksi hyötyisivät kehitysmaiden taloudet. Ja Itämeri.

marsupilami kirjoitti:
Ongelmaa on helppo vähentää jättämällä suojavyöhykkeet ojien, jokien, järvien ja meren rantaan. Suojavyöhyke siis on vain villinä kasvava, pari metriä leveä vyöhyke, jossa saisi rauhassa kasvaa pajukkoa ym. Näitä on maiseman siistimiseksi raivattu pois ja peltojakin levitetty aivan jokeen kiinni. Suojavyöhykkeen monimuotoinen kasvillisuus sitoo juurillaan pelloilta tulevat ravinteet ennen kuin ne ehtivät vesistöihin. Halpa ja ehdottomasti paras ratkaisu.
L kirjoitti:
Itämeren rehevöityminen Suomen puolelta voidaan lopettaa helpostikin, ja vieläpä siten, että kansantalouskin hyötyy samalla: lopetetaan maataloustuet. Oman kansantaloutemme lisäksi hyötyisivät kehitysmaiden taloudet. Ja Itämeri.

Sana helppo on tässä yhteydessä hieman omituinen, kun valtaapitävät puolueet maassamme ovat keskusta, SDP ja kokoomus. Yhdenkään puolueen intressi ei ole tehdä mitään, mikä heikentäisi niiden äänestäjien etuja, joten keskusta ei aja toimivien suojavyöhykkeiden yms. perustamista (kustannussyistä) eikä varmasti maataloustukien lopettamista, kokoomus asettaa kaikessa Itämeren suojeluun liittyvässä taloudellisen toimivuuden ympäristöarvojen eteen ja puuhaa samalla satamien ruoppausta ja laivaliikenteen kasvattamista yms. kun hurskastelee vaalipuheissa tositoimia rehevöitymisen lopettamiseksi, ja SDP:llä on vastaavat intressit kuin keskustalla maanviljelijöiden suhteen ja kokoomuksella omien äänestäjiensä kalastelun suhteen.

Ongelma on siis ennen kaikkea poliittinen, joten se on kaikkea muuta kuin helppo.

Vain Vihreiden nousu maamme suurimmaksi puolueeksi ja siten päättävään asemaan voisi tuoda todellisen muutoksen. Muutosta ei siis hetikohta ole luvassa.

Mitä hyötyä suoja-alueista on, kun ravinteet kuitenkin kulkeutuvat salaojia pitkin vesistöihin?

Aweb: taidatpa olla oikeassa. SDP on kaukana "kansanpuolueesta", pahempia porvareita saa etsiä (ajavat mm. verotuksen painottamista kunnallisveroihin eli progressiivisen verotuksen vähittäistä poistamista). Eli keväällä kaikki äänestämään!

Kairamo: Suojavyöhykkeet pitäisikin olla kaikkien ojien, purojen, jokien, järvien ja sun muiden lirujen reunoilla. Estäähän sekin jotain, jos edes yksi reuna pellosta on rajattu suojavyöhykkeellä vesistöstä. Varsinkin jos pellolla on korkeuseroja, pitäisi se "alamäessä" oleva reuna rajata suojavyöhykkeellä vesistöstä. Salaojat pelloilla ei ole suositeltavia todellakaan.

Toinen hyvä funktio suojavyöhykkeillä on se, että ne lisäävät maatalousympäristön monimuotoisuutta. Monet linnut ja kasvilajit ovat niistä jopa riippuvaisia. Pajupöheiköt ja nokkospuskat kunniaan!

Aweb

Kirjoitit:

Ongelma on siis ennen kaikkea poliittinen, joten se on kaikkea muuta kuin helppo.

Sanoin, jotta ratkaisu on helppo eli selkeä. Päätöksen aikaansaamisesta en sanonut mitään. En kuitenkaan odota pikaista muutosta asiain tilaan.

Tietenkin, jos ongelman syynä on saastuttava maatalous, on helpoin ratkaisu tuon asian kannalta lopettaa maatalous.

Ihan kuin että syövän parantamiseksi on helpointa lopettaa syöpä.

Se miten sen teet onkin sitten se visaisempi juttu.

Jostakin dokkarista jäi mieleen, että Ruotsista tulisi fosforikuormaa eniten Itämerelle. Ja yllätys, yllätys, Pietaria ei pidetty suurimpana likaajana, vaikka siellä N-liiton romahdettua olivat jääneet vedenpuhdistamislaitoksien rakentaminen kesken. Nyt on siellä suomalainen firma jatkamassa työtä. Tuo vedenpuhdistusparadoksi selittyy sillä, että Neva-joki tuo Suomenlahteen niin paljon puhdasta vettä, että se kuittaa enemmän kuin Pietari saastuttaa.

Kaikesta huolimatta Itämeren tilanne on kehno. Rantavaltiot perustavat kaikenmaailman komissioita ilman tulosta. Markkinatalousliberalismille olisi töitä. Yksinkertaisesti jokaiselle toimijalle, myös maataloudelle, selvät maksukuitit. Mitä enemmän saastutat, sen mukaan maksat.

Yksittäinen maanilveilijä voisi tietenkin liittää tämänkin ylimääräisen kulun johonkin tukiosioon, ettei tulisi paha mieli.

Niin minkälaisella saattuttamisosuuvella se Eesti on tässä matkassa ?

Tässä muutama vuosi takaperin kävimmä sielläki ihmettelemässä.
Jossaki puolivälissä Tallinnaa ja Pärnyä oli iso sikala , olisko ollu
kolmikerroksinen suuri rakennus, kaksisattaa metriä pitkä , jos ei lie pitempiki. Joku neuvostoliiton aikhainen- kolhoosi rakennus.
Silloin siinä oli kuulemma sikala.

Varmasti siihen mahtu satoja , jos ei lie tuhansia sikoja.
Tämän laitoksen viemärtöinti oli " hienosti hoijettu".
Säiliöautot ajo lietelantaa jatkuvasti ympäri vuorokauven suoraan mereen.

Vieläköhän tuo sikala on pystyssä ?
Piruko ei muista sen paikkakunnan nimeä , mutta tuskin Eestissäkään nuita tuommoisia suursikaloita kovin mahottomia määriä ole ?

Aweb

Kirjoitit maatalouden lopettamisesta Suomessa:

Se miten sen teet onkin sitten se visaisempi juttu.

Eipä laisinkaan. Lopetetaan tukiaiset, ja loppuu viljelymeininki kuin seinään. Kuinka tuo päätös saataisiin aikaan poliittiset realiteetit huomioiden, on tietenkin toinen juttu.

Kun tukiaiset joskus hamassa tulevaisuudessa loppuvat, tuotetaan Suomen tatvitsema vilja etc jossain muualla. Ja jos se joku muu paikka on mikä vaan, paitsi sellainen, josta laskee vesi Meksikonlahteen, voittaa Luonto selkeästi. Itämeri on ihan omaa luokkaansa haavoittuvuudessa, koska se keskimäärin hyvin matala ja vain kapeiden Tanskan salmien kautta yhteydessä valtamereen. Meksikonlahtihan on myös hyvin matala, mutta sentään veden vaihtuvuus sielläkin suurempaa.

Ja juuri sitä toista juttua tarkoitin. Se ei ole helppo juttu. Keskusta, SDP ja kokoomus eivät kuitenkaan taida olla puolueita, joita kiinnostaisi itsemurhan ajaminen? Eiköhän heitä kiinnosta enemmänkin vaalivoiton ajaminen.

Uskoakseni Itämeren likaajana metsätalous on yksi niitä "suurimpia roistoja".
Kukhan ei ees ossaa arvijoijja niitten ravintheitten määriä jokka suomen mettistä vuosittain kulkeutuvat ,humuksena ja muina hienoina maa-aineksina Itämereen.

Nyt se Itämeri on sitten kuolemassa, hitaasti mutta varmasti. Vanhanen koittaa edistää Itämeren suojelua. Vuodeksi 2010 on luvassa Itämeren maiden kokous.
Uutinen

Epäilen että saavat suojeltua tarpeeksi. Mutta saa nähdä, mitä saavat aikaiseksi.