KESKUSTELU

Äsken huomasin, miten kolmen-neljän variksen ryhmä hyökkäili vuorotellen maahan jätetyn pienen pikaruokapakkauksen kimppuun. Vilkaisin kohdetta: en nähnyt siinä juurikaan nokittavaa - ainakaan enää. Silti linnut tavoittelivat nokkineen pahviin jääneitä punertavia läiskiä.
Luulen, ettei moisista jäämistä heru enää ravintoa kohtuullisen kookkaille siivekkäille. Energian haaskuulta niiden touhu minusta näytti. Ymmästääkseni luonnon toiminnoissa kuitenkin pyritään energiatehokkuuteen.
Saattaa toki olla niin, että varikset sittenkin saavat ruokaa ravinnottomaltakin näyttävästä kohteesta... tai kenties ne eivät ole ehtineet sopeutua riittävästi kauounkiympäristöön havaitakseen, mikä on varmasti nokkimisen arvoista.

Tämä ei muuten ole pelkästään lähiövaristen ominaisuus. Panin aikanaan merkille maastoruokailun yhteydessä miten lumeen kaatunut mehu (punaista lunta) sekä margariininappirasian jämäsisältö houkutteli kummasti paikallisia korpitiaisia. Olimme sen verran kaukana kassulta ja sivistyksen parista, etteivät ko. linnut missään tapauksessa kuuluneet piharuokittavien joukkoon.

Etenkin se mehutahran nokkiminen vaikutti oudolta. Tuskin siinä mitään energiapitoista syötävää oli tarjolla.

Etteivät vain olisi vaistonvaraisesti testaanneet josko siinä jotakin syömäkelpoista olisi jäljellä?

Toiminta palkitsee henkisesti, oli se fyysisltä vaikutukseltaan mitä vain.

Jospa kuvittelivat sen olevan verta?

Punaiset pisteet maassa ovat normaalisti marjoja. Linnut menevät hyvin pitkästi vaistojen varassa. Punaiset pallot ovat siis aina marjoja linnun mielestä.

Toisaalta varikset ovat oppineet käyttämään hyväksi kaupunkiympäristön mahdollisuuksiakin. Japanissa varikset käyttävät liikennettä pähkinänsärkijänä. Fiksuimmat osaavat hyödyntää suojateitä ja liikennevalojakin: Wild crows inhabiting the city use it to their advantage - David Attenborough - BBC wildlife
Samaa käyttäytymistä on havaittu myös Tanskassa: Danish hooded (gray) crow casting nuts into traffic

Tämä varis pitää näemmä lumilautailusta: http://www.liveleak.com/view?i=915_1326 ... comments=1

Korpit on jänniä ötököitä

http://www.youtube.com/watch?v=ofjo26O0 ... re=related

http://www.ted.com/talks/joshua_klein_o ... crows.html

http://www.cracked.com/article_19042_6- ... think.html

Tossa vielä palikkatesti
http://www.youtube.com/watch?v=0hcRR_QQNPU

Entäs se varis joka kyttäsi, tosiaankin kyttäsi pienen paikkakunnan erään marketin katonreunalla. Heti kun kaikki ihmiset olivat, (variksen oman turvallisuuden kannalta) riittävän kaukana, se hyökkäsi jokaisen näkyvillä olevan muovikassin kimppuun.

Näin sen monta kertaa, ja sitten se vielä sattui myös itselleni.

Jätin toisesta kaupasta ostetut tavarat roikkumaan polkupyörän sarveen kaupassa asioinnin ajaksi - Palatessani oli kassi jokseenkin tohjoksi hakattu, ja tuo hakkaaja lähti vasta kun olin parin metrin päässä siitä. Sanoisin röyhkeää.

Se oli tuon variksen hyvin opittu strategia, eikä mitään "sokeaa sattumaa".

Sama juttu täällä pihalla. Jätät minkä tahansa muovikassin vaikka viideksitoista minuutiksi "itsekseen", niin joku varis/harakka on oitis kimpussa. On kokemusta siitäkin.

Lapsuudessani ei tuollaista ollut olemassakaan. Olisi niille variksille/ harakoille käynyt tosi köpelösti - Eikä kukaan olisi asiaa paheksunut.

Jos nyt otaksutte että olen jotenkin luonnon vihollinen, niin saanko kaihoten kysyä. Missä ovat lapsuuteni pääskyset, kottaraiset, pöllöt, hiirihaukat, jne. Ei niitä enää näy, mutta variksia ja harakoita vaan ihan helvetisti?

Ilmeisesti tulevat ruoan luokse luultua enemmän hajuaistin varassa. Joku kotimainen lintumies oli tehnyt kokeita mädätetyllä lihalla ja jo 5 senttimetrin syvyyteen hautaaminen hämäsi lintuja (harakoita tässä tapauksessa) eivätkä ne löytäneet herkkupaloja.

Mikä tahansa elukka oppii, mistä löytyy ruokaa. Ei siinä ole mitään kummallista. Linnut oppivat myös katselemalla toisia lintuja. Ei kannata vähätellä "tyhmienkään" eläinten älliä. Se on niille elossapysymisen keino.