KESKUSTELU

Heikkovoimainen selitys. On iso ero sanojen "voi" ja "syntyy" välillä. Linnunpesät näyttävät syntyvän liki 100% saman kaavan mukaan samojen yksilöiden välillä. Ehkä joku lintu randomoi jossain jotain, mutta niin vähän, ettei se ainakaan minun silmääni ole sattunut....



Kyseiset "otuksesi" syntyvät Sattumasta eikä sen takana ole juuri tietoa. Jos linnunpesien muodon takana olisi samanlainen arpanoppamekanismi, niin näkisimme luonnossa tsiljoonittain epäonnistuneita pesäntekoyrityksiä...

Se ihminen, joka mietti satoja eri vaihtoehtoja luodakseen game of lifen, ja teki edellä mainitun version (niitä on useita muitakin luullakseni), määriti samalla tulosjoukot.

Eli tässä ei ole mitään satunnaista tai epädeterminististä.

Sama kuin neliöjuuri sadasta on kymmenen. Funktion on joku keksinyt ja sillä on vastine geometriassa, joka myöskin on ihmisten löytämä tai keksimä asia.

Ymmärsit pointtini väärin. Tarkoitukseni oli osoittaa, että on täysin mahdollista, että yksinkertaisista säännöistä (=linnun genomi) voi muodostua hyvin monimutkaisia kokonaisuuksia (=linnun käyttäytyminen) ilman, että niistä on mitään yksityiskohtaisia ohjeita em. säännöissä (=linnun genomi). En väitä, että näin olisi, kun en tiedä, mutta Life-esimerkki osoittaa sangen kiistattomasti, että tämä on aivan mahdollista.



Höpsistä. Eihän Life-pelissäkään muodostu ihan mielivaltaisen näköisiä kulkijoita, sensijaan kulkijat ovat aina täsmälleen samanlaisia (silloin kun niitä sattumalta syntyy). Kuitenkaan pelin säännöissä ei ole mitenkään esitetty kulkijan piirustuksia ja toimintaperiaatetta. Sääntöjä kun on vain kaksi. Jos sääntöjä muutettaisiin, kulkijoita ei ehkä syntyisi tai ne olisivat erilaisia.

Sitten et ilmeisesti ole lukenut ketjua. Katsohan edellisellä sivulla oleva kuva, jossa on kolme aivan erilaista kutojanpesää vierekkäin. Eri yksilöiden välillä vaihtelua pesän rakenteessa ainakin on, paljonkin.

En sitten tiedä, minkä kaavan mukaan linnunpesät syntyvät "samojen yksilöiden välillä." Mitä sillä oikein tarkoitat? Että sama lintu tekee joka vuosi samanlaisen pesän?

Mutta kuten Heksu jo sanoikin, se ei ollut tässä pointtina, vaan se, että yksinkertaisista säännöistä voi syntyä monimutkaisia kokonaisuuksia, jotka toistuvat kerrasta toiseen hyvin samanlaisina.

Sinne linnun genomiin ei tarvitse olla koodattuna kaikkea täydellisen tarkasti tyyliin "kiedo 186. heinä 110. heinän ympäri vastapäivään ja hae sitten uusi vähintään 12 cm pitkä heinä." Paljon yksinkertaisemmat päälinjat ("puno heiniä kaareksi") riittävät hyvin tuottamaan kaikille lajin yksilöille ihmisen silmissä hyvin samanlaisen pesän.

Näin voi olla - tai sitten ei. Monien lintulajien pesät ovat niin taidokkaita rakenteita, että sellaisten tekeminen yhdenmukaisesti (edes ihmisen silmälle) kovin yksinkertaisilla ohjeilla tuskin onnistuu.

Kannattaa tutustua fraktaaleihin, jos haluaa nähdä, miten yksinkertaisista säännöistä päästään hyvin monimutkaiseen ja kuitenkin itseään toistavaan rakenteeseen. Parinkin termin iteraatiokaava voi suoltaa hämmästyttäviä muotoja.

Oletko kokeillut? Risutöitä pääsee harrastamaan missä tahansa kansalaisopistossa.

Siinäpä se juuri on - olen tehnyt hyvinkin monenlaista askartelua käsilläni ja tutustunut myös lintujen aikaansaannoksiin.

Jos kokeneelle suomalaiselle rakennusmiehelle annettaisiin tehtäväksi samanlaisen laulurastaanpesän teko - tuskin onnistuisi. Jo materiaalien valinta menisi todennäköisesti metsään, savi, lahopuu ja ruohot tuskin olisivat oikeanlaatuisia. Veikkaan, että pesä tipahtaisi ensi sateilla; rastaalta tämä kaikki ilmeisesti onnistuu jollain satunnaisella fraktaali-arvonnalla.

Tässä oma näkemykseni aiheesta.

Kaikki eliön aivotoiminta, niin tiedostettu kuin tiedostamatonkin, perustuu kemiallisiin reaktioihin ja luonnonlakeihin, siinä missä solujen toiminta ylipäätään. Aivosolut erittävät välittäjäaineita, ja saavat aikaan hermoimpulsseja. Tiedostettu toiminta vaatii ärsykkeen aistien välityksellä tai muistista, joka käynnistää välittäjäaineiden erityksen. Luontaiset vaistot saavat ärsykkeen automatisoidusti.

On epäolennaista, mistä tämä ärsyke syntyy. DNA voi tuottaa proteiineja, jotka pitävät yllä tiettyjä kemiallisia reaktioita jatkuvasti ja tahdosta riippumatta. Ja aivoitoimintahan on nimenomaan sarja kemiallisia reaktioita. Luontaiset vaistot toimivat siinä missä esimerkiksi sydän sykkii geenien ohjaamana.

Vaikeampi on selittää, miten ihminen voi ohjailla ajatuksiaan. Muotoilisin asian näin:

DNA-molekyylillä on kyky reakoida ympäristöön ja säädellä itse itseään. Tietyn proteiinin tuotanto voi käynnistää tai sammuttaa toisen proteiinin tuotannon olosuhteista riippuen, ja sattumat (mutaatiot) sekoittavat pakkaa entisestään. Eikö aivosolujen toiminta olisi verrattavissa niitä ohjailevan DNA:n toimintaan? Ajatuksia voi jäsennellä ajattelemalla, ja ympäristön ärsykkeet luonnollisesti vaikuttavat ajatteluun