KESKUSTELU

Tulee mieleen se Aku Ankan tietokilpailu, jossa piti lopussa valita palkinto - ja Aku otti sen kolmipyörän.

Pässi. Se on ratkaissut niitä jo, ei vain ottanut miljoonan palkintoa vastaan. Jos on matemaattisesti niin nerokas kuin kyseinen "ryssä", kykenee tienaamaan rahaa vallan vitusti, jos keskittää matemaattisen älynsä vaikka muiden riistämiseen. Vain typeryksiä kiinnostaa tolkuton rahan ahnehtiminen, tarpeeksi älykkäille ihmisille se on lähes yhdentekevää.

ahneus ja älykkyys eivät taida korreloida millään tapaa keskenään. älykkyytensä ansiosta hän päätyi laskemaansa lopputulokseen ja hylkäsi tarjotun materian.

Tuli mieleen se Aku Ankan scripti missä pojat Tupu, Hupu ja Lupu myivät mehua, hintaan 1mk. per lasi. Kauppa ei käynyt. Sitten Aku antoi heille kirjan minkä nimi oli "Kuinka kaksinkertaistan tuloni?". Pojat lukivat kirjan kannesta kanteen. Seuraavassa kuvassa oli poikien myyntikoju missä hinta oli 2mk. per lasi...
Tämä jos mikä kuvastaa syvällisesti ihmisen "älykkyyttä". Valitettavasti olen törmännyt tällaiseen älykkyyteen myös bisnes-maailmassa.

Neronkin lahjat jäävät hyödyntämättä, jos hän joutuu päivät pitkät juoksemaan metsässä keihään kanssa karvaturrien perässä ja toivoa saavansa saalista ollakseen elossa kenties vielä viikon päästä. Ellei sitä ennen ole murtanut nilkkaansa, tullut jonkun villipedon tai vaikka toisen ihmisen tappamaksi tai kuollut kulkutautiin. Jo muinaiset babylonialaiset tajusivat sen kymmenen tuhatta vuotta sitten mitä te ette vieläkään ymmärrä, että yhteiskunta toimii tiukan hierarkian ja symbioosin turvin - matemaattinen nero istuu yliopistossa tai muussa tiedeakatemiassa ja hänen ainoa funktionsa on laskea, laskea ja laskea. Maanviljelijät viljelevät ruokaa, insinöörit rakentavat yliopiston, kirjapaino painaa kirjat ja paperit, sotilaat valvovat, ettei kukaan pääse särkemään systeemiä.

Pointti on siinä, että jos nero ei ota vastaan yhteiskunnan pelimerkkejä, hänen täytyy itse tehdä se kaikki jonka hän voisi muutoin kattaa merkeillä, eikä aikaa kaavoille juurikaan jää.

Kunhan ihminen ensin oppisi kommunikoimaan ja järkevästi suhtautumaan omiin lajitovereihinsa, niin sitten olisi norsujen ja valaiden vuoro.

Itse joskus kun yritän vaikka opettaa koiraa tai kissaa johonkin temppuun.. kun alkaa turhauttaa että mikä siinä on niin ***** vaikeaa. Niin mietin että miltähän se niistä tuntuu, yritän vähän samaistua niiden asemaan. Kuvittelen että minut tempaistaisiin johonkin ihme alienyhteisöön ja minulle annettaisiin ruokaa. Ne mumisisi keskenään jotain ihan friikin kuuloista settiä mistä en tajuaisi mitään. Sitten ne näyttäisi minulle jotain symboleita ja elehtisi käsittämättömällä tavalla. Yrittäisin sanoa omalla kielelläni että "en minä ymmärrä mitä haluatte päästäkää minut kotiin". Sitten ne laittaisi minut häkkiin ja antaisi pahaa ruokaa ja menisivät pois ja taas seuraavana päivänä sama jatkuisi. Enkä koskaan tajuaisi mitä ne minusta haluaisivat eikä kiinnostaisikaan. Yrittäisin karata ja lähinnä pohtisin keinoja joilla saisin ruokaa enemmän koska minulla olisi nälkä koko ajan koska eivät antaisi tarpeeksi ruokaa.

Toteaisivatko he minut älykkääksi?

Kummasti hän painii Riemannin kimpussa tällä hetkellä.

Ruokaa saa muualtakin kuin supermarketista ja vaatteiden ei tarvitse olla Hugo Bossia.

Ehkäpä nerolle on helppoa hommata safkaa ilman kylmäketjuakin.

Niistä valaista nyt sen verran, että ne tähtisolut on muissa konteksteissa tosiaan liitetty myös ns. sosiaaliseen älykkyyteen. Se myös käy yksiin todistetun valaiden sosiaalisen käytöksen kanssa. Lisäksi valailla ilmeisesti on kieli (laulu), joka vaikuttaa erittäin monimutkaiselta verrattuna esim. ihmisten kieliin. Ainakin erilaisissa tutkimuksissa on todettu lauluissa olevan murteita, ja jopa meemejä (jokin tietty "sana" yleistyy populaation lauluissa kun se on keksitty). Myös muita korkeamman tason kielen piirteitä on havaittu. Tällä hetkellä ei kuitenkaan vielä voida varmasti sanoa, kuinka monimutkainen kieli valailla kuitenkaan on, tai voiko sitä edes kutsua kieleksi. Varmalta kuitenkin vaikuttaisi että jonkinlainen monimutkainen viestintä niillä on käynnissä joka ei ole vain merkityksetöntä mölinää ja "vaara!", "ruokaa!" huudahduksia.

Älykkyyden ja kielen arvioinnissa hankaluutena tietysti on juuri ihmisen oma perspektiivi. On vaikea tunnistaa älyä joka ei muistuta omaa. Siksi minusta olisi tärkeää pyrkiä selvittämään tarkemmin valaiden älyä ja kielen toimintaa. Tätähän on ehdotettu osaksi vieraan älyn etsintää kaikkeudesta, sillä jos emme ymmärrä oman planeettamme toista "vierasta älyä" mitä toivoa meillä on saada kontakti älyyn, joka ei ole mitään sukua meille? Hyvä scifi-tarina aiheesta on muuten Stanislaw Lemin Solaris.

Vastaus kysymykseen siitä miksi me olemme planeetan "valtiaat" eivätkä muut lienee pääasiassa juuri insinöörisaavutukset mahdollistavat kädet ja sormet. Valaiden teknologinen kehitys kun vaan tuppaa olemaan vähän hankalaa pikkuisten evien ja vesiympäristön vuoksi. Mutta voisiko valailla kuitenkin olla jonkinlainen kulttuuri evoluutio, joka perustuu ajatteluun eikä teknologiaan? Mene ja tiedä, mutta minusta ajatus sen mahdollisuudesta on mielenkiintoinen.

Sekä valaat että norsut vaeltavat pitkiä matkoja ruuan (ja norsut veden) perässä. Eli ainakin ne tarvitsevat aivojaan muistaakseen valtavan määrän maamerkkejä ja maastoa löytääkseen hyvät paikat sukupolvesta toiseen. Molemmat myös kommunikoivat äänillä pitkien matkojen päähän matalilla taajuuksilla.

Paljonko aivokapasiteettia näille toiminnoille sitten täytyy pyhittää, ja onko se pois toisen asteen yhtälöistä ja kuumatkoista?

Miksi ihmisen pitää "ensin" oppia kommunikoimaan lajitoveriensa kanssa? Valaat ja norsut ovat osanneet tehdä sitä jo miljoona vuotta, me ihmiset ei opita sitä koskaan. Ilmankos ollaankin "luomakunnnan kuninkaita"..