KESKUSTELU

Ei silmiin eikä niiden etupuolelle muodostu unen aikana tärkkelys-, eikä muutakaan levyä,

Sarveiskalvoa peittävä neste voi joissakin olosuhteissa hetkellisesti kiinteytyä ja paksuntua muodostaen siis kiinteän, läpikuultavaa tärkkilevyä muistuttavan levyn. Onko tämä se levy, jonka näin, en tiedä..vielä. Täytyy tutkia, onko myös lasiaisessa, sen jossain osassa kiinteytymisen mahdollisuus. Ja mistä valveilla nähdyn kuvan filminkaltaisuus aiheutuu.

On paljon ilmiöitä, jotka ensi kuulemalta tuntuvat mahdottomilta. Esimerkiksi vesijohtovettä olevan pisaran muuttuminen kiinteäksi ja kulmikkaaksi kuuman, 300-asteisen sähkölevyn koverassa syvennyksessä. Tapahtunut todistajien läsnäollessa kolme kertaa.

Joidenkin ihmisten silmät lähettävät voimakasta sinivihreää valoa. Kyseessä voi tietysti olla fluoresenssi kissansilmien tavoin, mutta tuntemallani tällaisella ihmisellä säteily oli voimakkaampaa kuin kissalla. Kyseessä oli erikoistapaus, mutta tavallisenkin ihmisen verkkokalvolla on usein menossa kihisevä aktiivisuus, jonka voi havaita kun tietää tekniikan..

Entä sitten sahalaitaiset migreenifosfeenit? Koska ne ilmiselvästi näyttävät sijaitsevan silmissä
ja estävät muun näkemisen alueeltaan, voi olettaa, että tietyt aivotapahtumat aiheuttavat ne sinne. Tästä en kuitenkaan ole aivan varma, kun en muista, mitä Creutzfeld niistä kirjoitti. Ja migreenin edetessä tuntuu kuin silmät verhottaisiin harmaansinisellä kalvolla, jonka läpi maailma vain heikosti kuultaa.

On monia koetilanteita, joissa saadaan erilaisia valoilmiöitä. Eräillä syntyy silmiä painettaessa tyypillisiä itseorganisaatiokuvioita.

Ainoa tunnettu kivilinssinen eläin pystyy näköaistinsa avulla erottamaan esim. uhkaavan pedon hahmon.

http://news.sciencemag.org/sciencenow/2 ... above.html

Tämä nilviäinen (chiton) tekee kaikki monta kymmentä silmäänsä aragoniitista, kalsiumkarbonatin kiteisestä muodosta, joka kestää vuoroveden toistuvaa syöksymistä päälle paljon paremmin kuin normaali proteiinisilmä. Lisäksi aragoniitilla on kyky johtaa valoa eri nopeuksilla, mistä johtuu eläimen kyky nähdä yhtä hyvin ilmassa ja vedessä, mitä sen elinpaikkakin vaatii. (Myös valo kulkee eri nopeudella ilmassa ja vedessä.)

http://www.google.fi/search?q=chiton+mo ... 80&bih=646

http://www.livescience.com/13713-primit ... -eyes.html

Aragoniitti on myös tyypillinen korukivien materiaali. Oman ongelmansa muodostaa se, miten chiton löytää silmiksi sopivat aragoniittipalat ja millaisella mekanismilla ne asetetaan sen silmiksi. Niiden on joka tapauksessa johdettava (keskitettävä) valo kiteen takana sijaitsevaan valoherkkään kohtaan.

http://www.google.fi/search?q=aragonite ... 80&bih=646

Tarkoitatko niitä esiin työntyviä neliöitä ja muita geometrisiä kuvioita? Minulla tulee tuollaisia kun painan silmiäni, en tiedä tarkemmin mikä on ilmiön selitys.

Siulla lienee aika jämäkkä vesijohtovesi jos se kiteytyy kuumalla levyllä kiinteäksi.. kannattaa hankkia joku vesipuhdistuskannu tai laite.

Varmaan näkemäsi kuviot ovat läheistä sukua niille, joista luin joskus 80-luvulla jonkun fyysikon artikkelista. Itselläni ei silmiä painaessa synny mitään selväpiirteistä, pelkkiä valoilmiöitä vain.

Vesijohtovedessä luonnostaan olevat epäpuhtaudet tietysti ovat kovettumisen ehto, mutta ilmiö on nähty usean paikkakunnan vesijohtovedellä.

Kerro vielä tarkemmin miten toteutitte kyseisen ilmiön. Haluan testata itse. Ihan vaan tippa vettä 300-asteiselle levylle?

Oli tapana katsella Leidenfrostin pisaraa sen eri sakaramäärällä. Teimme myös yliopistolla laitteen, jonka avulla piti tutkia, perustuuko pisaran värähtelyjen vauhdittaminen vesihöyryn supersäteilyyn, niinkuin oletin. Silloin toinen meistä kutsuttiin tutkijaksi Amerikkaan ja koe jäi kesken.

Kerran sitten se tapahtui yllättäen. Pisara muuttui ensin värähtämättömäksi helmeksi, jonka sisässä näkyi konvektiovirtauksia. Ensin kuoriosa ruskeutui ja koveni, sen jälkeen koveneminen ulottui jokseenkin koko pisaraan, joka muuttui kulmikkaaksi. Kulmikas tila kesti monta sekuntia.

Leidenfrostin pisaraa tutkiessani olen nähnyt kuvatun ilmiön ehkä joka 20. yrityksellä. Ja varmasti ovat vesijohtoveden luontaiset epäpuhtaudet tärkeitä. Tähän viittaa myös seuraava koe, jossa käytettiin näköjään pisaraan sijoitettuja helmiä. Pisaran muoto jopa muuttui:

http://www.umr-cnrs8612.u-psud.fr/tsapi ... plets.html

Toisin kuin tässä kovettunut pisara oli hyvinkin puolisenttinen halkaisijaltaan. Lopuksi kovettunut pisara räjähti ampuen yhden kulmansa pois. Pieni pyöreä pisara saattoi hellan koverassa syvennyksessä jäädä kiertämään suurempaa pyöreää pisaraa kuin kuu maata..

Ei kissan silmät fluoresoi. Ne heijastaa.

Ja siis silmät säteilevät turkoosia valoa? No kissoilla harvemmin on turkoosit silmät, joten ei mikään ihmekään.



No itse olen nähnyt silmissäni jopa bakteereja oikeissa olosuhteissa.

Chrysina gloriosa (loistokas pillerinpyörittäjä??) kätkeytyy vihollisiltaan tekemällä kuorestaan heijastuvan valon ympyräpolaroiduksi. (Ympyräpolaroitua valoa eivät useimmat muut eläimet näe.) Tutkimuksen mukaan se myös löytää lajikumppaninsa näkemällä ympyräpolaroidun valon.

http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 102924.htm

http://www.biomimicrynews.com/research/ ... r_tech.asp

Eräs katkarapu, josta äskettäin kerrottiin, on toinen kahdesta tunnetusta ympyräpolaroitua valoa aistivasta eläimestä. Se saattaa käyttää ympyräpolaroitua valoa monipuoliseen kommunikaatioon.

http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 210456.htm

evoluutio-ja-fossiilit-f8/aistinelimet-t27658-60.html

Miten ympyräpolaroidun valon näkeminen on mahdollista? Sitä ei tarkoin tiedetä, mutta luteiinimolekyylien järjestyminen kehän muotoon silmän verkkokalvolla saattaa olla yksi osatekijä. Kiinnostavaa on, että ihminen voi harjoituksella saada kyvyn nähdä ympyräpolaroitua valoa esim. katsoessaan siniselle taivaalle. Hän saa siten ikään kuin uuden aistin, jonka avulla ilmenee ympyräpolaroidun valon verkkomainen tai säiemäinen järjestyminen taivaalla.

http://www.polarization.com/haidinger/haidinger.html

Tarkoitatko, että ihminen ei voi nähdä pillerinpyörittäjää ilman taivaalle toljottamista? Luulenpa, että olet ymmärtänyt linkkkisi uutiset hieman väärin.

Tosiaan, noissa referaateissa ei taidettu korostaa, että eläessään katajametsissä (juniper forests) ne ovat hyvin kätkeytyneitä uhkaajiltaan heikon katajanvärin vuoksi, mutta jos niitä katsotaan ympyräpolaroidun valon näyttävillä erikoislaseilla, ne näyttävät mustilta ja erottuvat hyvin ympäristöstään.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20302426

Lisäksi se on tyhmä ja lisäksi se ei osaa ajatuksenvoimalla muuttaa elimistöään.

__________________
RS Goldcheap Louis vuitton handbagscheap beats by dr drecartier love rings

Tuntoaistia voidaan pitää tärkeimpänä aistinamme. Monien tutkijoiden mielestä iho on osa aivoja - niin tärkeä on kosketusaisti kaikkine erityyppisiä tuntoaistilaatuja tunnistavine aistireseptoreineen:

http://www.edu.lahti.fi/~kmakinen/Aistit2.pdf

1980-luvun lopulla joku psykologian professori (nimeä en muista) kertoi virkaanastujaisesitelmässään, että kosketusaistireseptorit voidaan esi-stimuloida aivoperäisesti, jolloin niiden herkkyys tietysti kasvaa.

Oman ongelmansa muodostaa monien terapeuttien kauan hylkimä kevyt kosketus (taktil stimulering) hoitomuotona. Sen tervehdyttävää vaikutusta on ollut vaikea ymmärtää. Parin viimeksi kuluneen vuoden aikana ilmeiseksi tullut, vaikkakin heikosti ymmärretty geenien säätelyjärjestelmä on ilmeisesti riippuvainen myös aistimuksista. Kosketusaistimukset voivat näin ollen muuttaa geenistön proteiinien laatua ja tuottovauhtia vaikuttamalla geenien säätelyjärjestelmään.

http://www.khl.fi/pdf/taktil%20stimulering.pdf

Erityisen herkkä tuntoaisti on kielessä. Ei tarvitse kuin katsoa jotain kohdetta, kun jo tuntee kielessään sille ominaisen karheuden tai sileyden. Kieli tunnistaa myös korkeat värähtelyt ja heikon sähkövirran