KESKUSTELU

Vastatkaa sitten miten? "Kuvittele että on alkuöttiäinen joka ei ole koskaan kuullut eikä nähnyt. Lisäksi se on tyhmä ja lisäksi se ei osaa ajatuksenvoimalla muuttaa elimistöään. On järjetön ajatus että se olisi "kehittänyt" kuulon ja näön kun se ei edes tiedä mitä ne ovat. Äläkä tarjoa tekijäksi ylimaallista evoluutioteoriaa."
Jättäkää se evoUSKO vähemmälle.

Mitenkäs telepatia?

Ei hätää, en ala minäkin hörhöilemään. Mutta vakavammin:
Luonnossa ei liene havaittu radioaaltojen aistimista saati niillä viestimistä? Mitään mikä olisi etäisesti rinnastettavissa? Ei luulisi magneetti-/sähkökenttien aistimisesta olevan enää pitkä harppaus. Toki, kuten todettua, evoluutiolla ei ole tahtoa, mutta radioviestintä olisi selvä evolutiivinen etu, jos sellainen olisi sattunut kehittymään. Kuvitelkaapa lauma radiopuhelevia nokiaraptoreja vaanimassa sorsaliskoa tai eliöyhteiskunnalle kollektiivinen tietoisuus säätelemässä sen osasien toimintaa. Tulipa jälkimmäisestä mieleen hormonienkin korvautuminen aivojen radioviesteillä.

Four theoretical physicists, led by Allan Widom, of Northeastern University, have published a paper in arXiv, where they show a possible way for some bacteria to produce radio waves. Taking note of the fact that bacteria DNA forms in loops rather than the familiar helix seen in humans, Widom, et al, describe a process whereby free electrons that flow through such a loop by hopping from atom to atom, wind up producing photons when energy levels change.

Kuvittele että on alkuöttiäinen joka ei ole koskaan kuullut eikä nähnyt. Lisäksi se on tyhmä ja lisäksi se ei osaa ajatuksenvoimalla muuttaa elimistöään. On järjetön ajatus että se olisi "kehittänyt" kuulon ja näön kun se ei edes tiedä mitä ne ovat. Äläkä tarjoa tekijäksi ylimaallista evoluutioteoriaa.

Ydinmagneettista resonanssitekniikkaa ym. käyttämällä on äskettäin saatu selville, että joillakin bakteereilla on yli 100 erilaista sensoria, aistikyvyn omaavaa, enimmäkseen solukalvolla sijaitsevaa molekyyliä, jotka välittävät tiedot ympäristöstä bakteerin tumaan.
Bakteerit "aistivat" esimerkiksi ääntä, valoa, painetta, painovoimaa, lämpötilaa, osmoottista painetta, pH:ta, monia mm. DNA:ta vahingoittavia kemikaaleja, mineraalipitoisuutta, energialähteitä, elektronin ottajia, aineenvaihduntatuotteita, toisten bakteerien kemiallisia signaaleja, loisia ym. E.coli-bakteerilla on viisi erityyppistä ruokasensoria, se ui kohti väkevämpää glukoosia ja pakenee esim. bentsoaattia. Kemotaksiksen lisäksi joillakin bakteereilla on kyky tunnistaa valo ja magneettisuus ja uida niitä kohti tai niistä poispäin. Bakteeri voi myös tehdä jonkinlaisen yhteenvedon useista attraktanteista, joita se aistii yhtä aikaa, ja muuttaa käyttäytymistään. Bakteereilla on myös muisti, mutta niillä ei ole havaittu oppimista.

Sensoreista tumaan johtavat signaalit kulkevat taidokkaita, soluplasmassa olevia proteiinien fosforylaatio-uria ym. pitkin

Bakteereilla on myös niiden sisäisistä tapahtumista kertovia aistielimiä, jotka aktivoituvat vasta joidenkin kemiallisten aineiden kanavoituessa niiden sisään.

http://www.uni-mainz.de/eng/12981.php

http://www.angelfire.com/linux/vjtorley/senses.html

Kiistanalaista on, onko bakteereilla minkäänlaista tietoisuutta esim. aistimistaan asioista. Mm. oppimiskyvyn puute viittaa kielteiseen vastaukseen. Yleensä alkeellisimmankin tietoisuuden ajatellaan vaativan monista soluista koostuvia aivoja. Niinpä esimerkiksi hyttysen käyttäytyminen täyttää tietoisen olennon keskeiset kriteerit. Mutta tosiasiassa tietoisuuden mekanismia ja sen "juuria" aivosolukossa ei ole saatu selville. Jos tietoisuus on pohjimmiltaan genomiperäistä (niinkuin olen taipuvainen ajattelemaan), tietoisuuden "alkeisyksikkö" voisi kai olla vain yhden genomin kokoinen.

Sen sijaan miljoonien bakteerien ryhmittyessä kollektiiveiksi ne saavat uusia ominaisuuksia. Voidaan puhua esimerkiksi bakteerien kollektiivisesta ratkaisusta osan yhteisöstä koteloituessa tai itsevalitusti kuollessa ravinnon ollessa niukkaa, kemiallisesta yhteistyöstä esimerkiksi myrkyn (vaikkapa antibiootin) torjunnassa ym. sosiaalisista ominaisuuksista sekä eri bakteerilajien kollektiiveissa ilmenevästä älykkyydestä, jopa oppimiskyvystä

http://www.scientificamerican.com/artic ... a-on-earth

http://shapiro.bsd.uchicago.edu/bacteria.shtml

Kevennykseksi vielä psykologi Howard Bloomin ja eräiden innostuneiden tutkijoiden ajatuksia bakteerikollektiiveista (erään sattumanvaraisen blogin mukaan)

http://www.sciy.org/2005/07/21/067-rc-h ... -bacteria/

Värejä ei ole olemassa, vaan eritaajuista sähkömagneettista säteilyä. Jokainen "kiinteä" aine on energiakenttä, jonka läpi näkisi gammasäteillä.

Ääntä ei ole olemassa, on vain ilmanpaineen vaihtelua.

Tuntoa ei ole olemassa, on on vain biokemiallisia sähköimpulsseja.

Makua ja hajua ei ole olemassa, on ainoastaan erilaisia molekyyliyhdisteitä.

Mitä kokee syntymästään aistiton ihminen? Jos ei ole yhtään aistia käytössä, mitä jää jäljelle?

Sokea ei näe mustaa tai pimeyttä. Sokea ei näe mitään.

Kuuro ei kuule hiljaisuutta. Kuuro ei kuule mitään.

Kuollessa tuo selvinnee, tai sitten ei. Kellekään ei ehdi kyllä kertoa jos siellä kaiken taustalla onkin jotain joka jää.

Limakoilla ei ole tiettävästi yhtäkään aistielintä, mutta hämmästyttävä kokoelma erilaisia toimintoja. Ilmeisesti limakon kyky aistia esim. valoa ja ruoka-aineita perustuu samaan kuin bakteerienkin: vaikutuksia tunnistaviin molekyyleihin tai molekyyliryhmiin ja näiden suoraan yhteyteen eliön genomiin. Limakon solukollektiivin itseorganisaatiotyyppinen muuntuminen on niin ko-operatiivisesti hallittua, että

http://www.google.fi/webhp?hl=fi#sclien ... 80&bih=646

herää ajatus genomien yhteydestä. Nythän tämä olisi mahdollista vasta löydettyjä solujen sähköjohtimia hyödyntäen:

http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 152337.htm

Myös radioaalloilla tapahtuva kommunikaatio voisi tulla kyseeseen:

http://www.google.fi/#hl=fi&sugexp=kjrm ... 80&bih=646

Joidenkin tutkijoiden mielestä limakossa tulee esille kaiken elollisen älykkyydenkaltaisuus. Moneen limakkolajiin kuuluu ravinnon viljelyyn erikoistunut alalaji. Limakolla on myös kyky optimoida ruokapaikasta toiseen johtava säieverkosto niin tehokkaasti, että sitä voitaisiin käyttää apuna tieverkkojen kaupunkisuunnittelussa. Limakkoyhteisöön kuuluvat myös järjestyksenvalvojat, jotka eristävät haitalliset bakteerit ja kuljettavat ne pois.

Nämä asiat eivät suoraan liity aistinelin-teemaan, mutta esitän nyt hypoteesin, jonka mukaan limakon kollektiivinen jättiläisgenomi, sadat eri ärsykkeille herkät molekyylit tai molekyyliryhmät, näiden kaikkien välinen sähköverkko ja mahdollinen radioaaltoverkko tekevät limakosta itsestään eräänlaisen moniaistielimen.

Limakon elämästä kertovat videot ovat jännittäviä:

http://www.google.fi/#q=slime+mold&hl=f ... 80&bih=646

näkeminen samoin kuin muut aistit ovat kiinteitä luonnonelementtejä, joiden eriasteisia toteutumia eliöt ovat.

Muistelisin katsoneeni luontodokumentin, jossa kerrottiin silmiä kehittyneen aikojen kuluessa ainakin seitsemässä eri linjassa. Syvänmeren ölliäiset ja vettä täynnä olevien luolien öttiäiset olivat kehittäneet silmät vaikkei mitään nähtävää ole noissa sysipimeissä paikoissa. Jotenkin siis tuntuu järkeenkäyvältä että näköaistin kehittäminen on eliöiden fundamentaali pyrkimys.

The naked mole rat (Heterocephalus glaber) is a subterranean rodent whose eyes are thought to be visually nonfunctional and as such is an ideal animal with which to pursue questions in evolutionary developmental biology.

http://cat.inist.fr/?aModele=afficheN&cpsidt=15628519

Muistelisin katsoneeni luontodokumentin, jossa kerrottiin silmiä kehittyneen aikojen kuluessa ainakin seitsemässä eri linjassa. Syvänmeren ölliäiset ja vettä täynnä olevien luolien öttiäiset olivat kehittäneet silmät vaikkei mitään nähtävää ole noissa sysipimeissä paikoissa. Jotenkin siis tuntuu järkeenkäyvältä että näköaistin kehittäminen on eliöiden fundamentaali pyrkimys.