KESKUSTELU

Carl Sagan sanoo kirjassa Cosmos, että ensimmäinen kokeellinen tiedemies oli Anaximandros Miletolainen 550eKr.

Ana arveli että sadevesi on peräisin siitä että aurinko haihduttaa kosteutta maasta, ja mm. että aurinko on suuri massa.

Useimmat pohdiskelut meni enemmän pieleen, esim ukkosen, salaman, tuulien synty ja että:

"Elämä sai alkunsa meressä, kalantyyppiset olennot kiipesivät maalle ja kehittyivät eläimiksi ja ihmisiksi pitkän ajan kuluessa."
(Tämä ei ollut oikeastaan hänen keksintönsä, vaan babyloniassa oli jo todella kauan esitetty tämmöisiä ajatuksia. Myös astronomian ajatukset linkittyi babylonian teorioihin)

Ana yritti ennustaa maanjäristyksiä ja teki ensimmäisen maailmankartan.

Nykytiedon valossa näitä tietenkin naureskellaan mutta yritäpäs itse tulla siteeratuksi 2500 vuoden päästä !

Tuon luokan väitteille jotka esitettiin Klassisen Kreikan, Babylonian tai Mesopotamian aikaan, voi tyhmä naureskella, mutta voi pohtia asiaa uudestaan, kun miettii, millainen maailmankuva perusjätkillä tuohon aikaan oli. Jumalat ja kaikenlainen muu huuhaa hallitsi elämää, täällä kannettiin noihin aikoihin tapionpöydille sapuskaa metsänhengille, no ok, tuolla pistettiin lampaat lihoiksi alttareilla. Perusäijä tajusi että viinistä tulee huppeli olo ja pökkiminen on kivaa ja voi aikaansaada lapsia.

Nykyään jopa peruskoulussa voi saada laajemman oppimäärän kuin keskiaikaisessa yliopistossa. Ja keskiajallakin maailmankatsomus oli jo merkittävästi laajempi kuin Kreikan ja Rooman aikoina saatika varhaisemmin.

Ja rakennettiinko esimerkiksi pyramidit ilman minkäänlaista tiedemiestä?



Voidaanko myös olettaa, että Egyptissä eleltiin täysin "kiviajalla" ja tietämättöminä luonnonlaeista, ja sitten kun jäi ylmääräistä aikaa rakennettiin muutama pyramidi ja sfinksi. Samaa voisi kysyä Amerikan intiaaneista jotka keksivät muunmuassa vulkanoinnin salat hieman ennen kuin ne herra Goodyear ymmärsi vulkanoinnin 1800-luvun lopulla.
Mihin perustuu ajattelu nykyaikaisen ihmisen älyllisestä ylivertaisuudesta? Kumpi on älykkäämpi, apina joka elää luonnossa vai se eläinarhan temppuja tekevä simpanssi? Toinen pärjää molemmissa, toinen ei.

En ymmärrä, mitä Anaximanderilla on tekemistä evoluution ja fossiilien kanssa. Toki voisi miettiä omaa vieraantumistamme luonnosta. Syömme teollisesti kasvatettua ruokaa, asumme teollisesti valmistetussa talossa, patterit lämpiävät ilman, että täytyy käydä metsästä hakemassa puita. Olemmeko jo liian sopeutuneet elintasoelämään? Niin sopeutuneet, ettemme enää osaa elää aikaisempien sukupolvien tapaan luonnosta?

Ei tule mieleen käydä kiittämässä Tapionkuusen äärellä metsän antimista.

On kysyttävä, kuinka tulisimme toimeen ilman sähköä ja kaupan broilereita.

Ja ainakin yhdessä suhteessa esivanhempamme olivat kehittyneempiä, kuin me: henkiinjäämisessä.
http://www.savonsanomat.fi/viihde/viihd ... sta/523298

Juuri nimenomaan teknologinen äly on ihmisen kilpailuvaltti luonnossa. Elukat ovat nopeita ja vahvoja, ihminen taas liikkuu nopeasti lentokoneella ja rakentaa tehokkaita aseita ja koneita.

En väittänyt että aikansa inssit olisivat olleet tyhmiä, siis aikansa mittapuilla. Ihmisten päättelykyky on ihan omaa luokkaansa, ja kun eteen annetaan jokin suunnittelu- tai muu päättelytehtävä, ihmisen kyky suoriutua siitä on koulutustasosta huolimatta korkea, jos vaadittavat taidot ovat kehitystason mukaiset.

Kokeilkaa itse asettua jonkin improvisoivaa suunnittelua vaativan työn ääreen. Ainakin itselläni se on tapa toteuttaa useimmat tehtävät, ihan puhtaalta pöydältä.

Eipä nuo perusäijät taida paljon enempää nykyäänkään ymmärtää.

U.Boltin jänis, kiitos kovasti avauksesta ja muistutuksesta!

*ryhtyy innoissaan googlettamaan kirjoja Anasta*

Suomen luonnossa emme pärjää ilman teknologiaa, koska ekologinen lokeromme on lähempänä päiväntasaajaa, Intian valtameren rannalla. Euraasian koleassa ilmastossa ovat oppivat ja oivaltavat lapset selvinneet sukua jatkamaan. Tulentekotaito ja näppärät kädet oppimiskyvyn kanssa mahdollistivat ihmisen maailmanvalloituksen. Muilla eläimillä on tässä suhteessa huonompi lähtöasetelma. Siksi ne ovat pysyneet omassa ekologisessa lokerossaan. Eivätkä ne ole kaikkiruokaisia, kuten ihminen.



En siis aseta ihmislajia yhtään korkeammalle kuin muitakaan lajeja.

Kysyhän rotalta vielä tuosta kaikkiruokaisuudesta.
Tai pesukarhulta, sialta tai hiireltä. Noihin otuksiin verrattuna tunnen oman ruokavalioni aika rajoittuneeksi. Monetkin eläimet ovat sikäli kaikkiruokaisia, että syövät kyllä miltei mitä tahansa syötäväksi kelpaavaa mikä eteen sattuu.
Ihmisellä vain on kaikkiruokaisuuden lisäksi muutama näppärä ominaisuus (tekninen äly, sosiaalisuus yms.), jotka yhdessä mahdollistivat maailmanvalloituksen.

U.poltin jänes

Sattopa tuoki ukko olla niitä Egyptissä opiskelheita.

Mutta ylhens varhanen tiede kokeiluineen kaikkineen pijethin temppeleitten kätköissä, ei sitä levitelty maailmalle.

Ehkäpä muinaiset tiesit, mihin tiede ja tekniikka voi pahimmillaan johtaa, tuostahan on oma aikakautemme hyvä esimerkki.

Eihän tutkijoilla ole siinäsuhteessa moraalia , mitä he tutkivat tai kehittävät. Nykysin on tappoaseitten kehitelyssä kohta enempi tiedemiehiä, kuin millään muulla yksittäisellä alalla.
On kehitelty atomiaseita ja edelleen niitä kehitellään, ja
bioloogiset aseet on otettu käyttöön. Ehkä lintuinfulenssa, ja sikainfulenssa on juuri nuita bioloogisia aseita , jokka pääsit
(tai päästetiin)laboratorioista karkuun.

Minkälainen on moraalin taso ihmisellä joka kehittää
joukkotuhoaseita ?


Ehkä muinaiset ymmärsit mihin kehitys tulee johtamaan, ja siksi tiede pidettiin visusti temppeleitten sisällä.
Eikä ulkopuolisille tarkoitetuista kirjoituksista selviä juuri mitään, jos ei ymmärrä sitä salakieltä jolla ihan tavallisen tuntuisiin kirjoituksiin kätkettiin muunkinlaista informaatiota.
Sitä ymmärsi vain salaisuuksiin perehtyneitten joukko, jota sanottiin kaikkialla maailmassa vihittyjen joukoksi.

Kaippa ne Temppeliritarit olit oli juuri tuota joukkoa, ja nykyisin "perinnettä" ylläpitävät vapaamuurarit, ja illuminaatti.

Niin että Anaximandros oli kai ensimmäisten joukossa, jokka juorus tietonsa ulkopuolisille.
Muut tyyty vain vihjailemaan tai antoivat korkeintaan pieniä murusia.

Näinhän me perusäijät tänäpäivänäkin ajatellaan.

Määrä ei välttämättä ole "se juttu".

Totta, rottahan jakaa ihmisen kanssa samanlaisen evoluution ihmeelisyyden: molemmilla on itsenäisesti kehittynyt umpilisäke. Ihminen on rottaa huonommassa asemassa siksi, koska elmistömme ei kykene tuottamaan c-vitamiinia, olemme siis täysin riippuvaisia tuoreesta ruuasta. Rotta selviää paremmin kuivamuonalla.


Olemmekohan näin rumia muiden lajien silmissä?

Umpilisäkkeen merkitys taitaa nykypäivänä olla vähäinen, mutta jos jossain kehitysvaiheessa olemme pitäneet voimakkaasti haisevasta lihasta, on tuollainen ollut hyvä kolo vahvoille suolistobakteereille.

Onko tuolle umpilisäkkeelle muita selityksiä? Myös jäniksellä on tuollainen selluloosan pilkkomiseksi.

Mitä tarkoitat "luonnosta vieraantumisella"?



Ihan hyvin, ihminen sopeutuu tarvittaessa tilanteeseen kuin tilanteeseen.

Eräillä kasvinsyöjillähän on varsin massiivinen umpilisäke, jonka tehtävänä on (mahdollisesti) toimia kotina selluloosaa hajottaville bakteereille. Ne kun ovat nisäkkäiden ruuansulatukselle muuten aika mahdotonta sulatettavaa. Ihan tarkkaan umpilisäkkeen tehtäviä ei kuitenkaan muilla lajeilla tiedetä, ilmeisesti lähinnä koska fysiologinen perustutkimus ei ole muotia ja sitä on viime vuosikymmeninä tehty hyvin vähän.
Useimmilla kasvinsyöjänisäkkäillä samaa tehtävää ajaa umpisuoli, mutta sen ollessa syystä tai toisesta surkastunut, umpilisäke ottaa sen tehtävän (eli ihmisapinoilla, vompateilla, koaloilla aja eräillä jyrsijöillä). Äkkiseltään veikkaisin, että nämä ovat lajeja, jotka ovat jossakin vaiheessa evoluutiohistoriaansa siirtyneet syömään jotakin selluloosatonta, ja palanneet myöhemmin kasvinsyöntiin, kun umpisuoli on jo menetetty.

Niillä eläimillä, jotka eivät käytä ravinnokseen selluloosaa, ei vastaavaa elintä tarvita. Monilla lajeilla umpisuoli on pieni ja umpilisäkettä ei ole lainkaan, ja ihmisellä vain pieni jäännös. On umpilisäkkeellä toki tehtävänsä ihmiselläkin: todennäköisesti se auttaa suoliston bakteerikannan ylläpidossa ja ehkä osallistuu immuunijärjestelmään. Alkuperäisen käyttötarkoituksensa, selluloosan hajotustehtävän, se on kuitenkin menettänyt.