KESKUSTELU

Darwinistisen evoluutioteorian nykyvaihetta kutsutaan tunnetusti esim. uusdarwinismiksi tai moderniksi synteesiksi. Nämä eivät kuitenkaan ydinperiaatteittensa osalta juurikaan poikkea alkuperäisestä darwinismista, joka voidaan kiteyttää opiksi sattumasta ja luonnonvalinnasta evoluutioilmiön tieteellisenä selityksenä.

Nykydarwinismin kesksiset piirteet on selkeästi esitetty Opetushallituksenkin kaikille luokka-asteille suosittelemassa sivustossa biomi.org: "Eliöiden ominaisuudet siis muodostuvat sattuman ja valinnan kautta"

http://www.biomi.org/

Termiä "darwinismi" käytetään joskus viittaamaan ko. opin koko elinkaareen nykyinen vaihe mukaanluettuna:

http://www.tieteenpaivat.fi/ke09.html

15.00−17.00 DARWINISMI JA MAAILMANKUVAN MUUTOS
Päärakennus, sali 13 (3. krs)
Puheenjohtaja: rehtori, professori Ilkka Niiniluoto (Helsingin yliopisto)
Tutkijatohtori Marja Jalava (Helsingin yliopisto): Darwinismin vaikutus suomalaiseen aatehistoriaan
Kansleri Ilkka Niiniluoto (Helsingin yliopisto): Darwinismi ja uskontokritiikki
Professori Kari Lagerspetz (Turun yliopisto): Biologinen ihmiskäsitys

Monien darwinistien arvostama aivotutkija Dennett puhuu darwinismista täysin estottomasti:

http://www.spiegel.de/international/spi ... 19,00.html


"Darwinism Completely Refutes Intelligent Design"

Niinpä myös HS:n oppinut kriitikko käyttää Dennettin kirjaa esitellessään sumeilematta darwinismi-termiä:

http://www.hs.fi/keskustelu/Darwinin+op ... 6&tstart=0

Miten darwinismi voi ymmärtää Buddhaa tai Jeesusta, jotka korostivat pyyteetöntä eettistä toimintaa toisten hyväksi. Darwinismille tämä on lähtökohtaisesti absurdia.

......

Yritän vielä tiedostuttaa "darwinismin" ja luonnonlakiperustaisen evoluutioteorian eroa seuraavalla vertauksella: Darwinistia eli siis synteettisen evoluutioteorian kannattajaa voidaan verrata painovoimatutkijaan, joka uskoo teoriaan, jonka mukaan maa vetää esineitä puoleensa. Teoria on kyllä "tosi", mutta kaukana tieteellisestä. Luonnonlakiperustainen, tieteellinen painovoimateoria puolestaan pyrkii vastaamaan, miten massojen välinen potentiaalienergia sijaitsee painovoimakentässä, miten se jälleen purkautuu muuttuen liike-energiaksi jne. Vastaavasti luonnonlakiperustainen evoluutioteoria kysyy, mitkä fysiikan lait aiheuttavat evoluutioilmiön.

Tuo riitti jo osoittamaan, ettet tiedä mistä puhut.
Itsekkään oman edun ajamisen lisäksi yksilö voi parantaa menestystään myös esimerkiksi yhteisöllisyyden, vastavuoroisuuden ja sukulaisiin kohdistuvan altruismin keinoin. Voidaan ajatella myös heimojen tai laumojen kilpailevan keskenään, jolloin saumattomassa yhteistyössä toimiva ryhmä menestyy itsekkäämpien kustannuksella. Tällöin on erinomaisen ymmärrettävää, että tiiviistä yhteistyöstä riippuvaiset laumaeläimet kehittävät yhteisölliset säännöt, eettisen normin ja palveluksien tekemisen muille.
Buddha tai Jeesus vain vei tämän periaatteen astetta pidemmälle. Tällaiset pelkästään muiden puolesta uhrautuvat ääripäät eivät kuitenkaan useinkaan lisäänny, ainakaan suurella menestyksellä. Se ei toki tarkoita, etteikö tuollainen käyttäytyminen kuitenkin olisi nyky-yhteiskunnassa toivottavaa. Evoluutio ei ole yhtä kuin etiikka, eikä siitä kuinka asiat ovat, voida päätellä mikä on oikein.
Evoluutiolla voidaan selittää uskontojen synty ja menestys, mutta ei arvioida onko niiden etiikka oikeaa vai väärää.


Ei kaikkia tieteitä tarvitse palauttaa fysiikkaan. Et varmaan tutkisi yhteiskuntatieteitä tai kielitieteitäkään fysiikan lakien kautta? Totta kai kaikki luonnonilmiöt toimivat fysiikan lakej noudattaen, mutta on eri asia, onko fysiikan tason käyttö niiden tutkinnassa järkevää. Kyllähän me ymmärrämme, millaiset vuorovaikutukset biomolekyylien atomien välillä vaikuttavat, mutta ei niillä evoluution ymmärtämisessä ole juuri käytännön arvoa kuin mutaatioiden synnyn selittämisessä. Myöskään seuraava mittakaavan taso, molekyylien keskinäisten vuorovaikutusten selittäminen, ei ole järkevä taso kun puhutaan luonnonvalinnasta ja makroevoluutiosta, vaikka se onkin toimiva taso selittämään vaikkapa miten joku mutaatio vaikuttaa ominaisuuteen.
Se, kuinka ominaisuuksien muutoksista tulee evoluutiota, tarvitsee järeämmät työkalut. Sellaiset kuin valintapaineet, kuolleisuus, migraatio, dispersaali, geneettinen ajautuminen...

Tieteellisyyteen pyrittäessä joudutaan kuitenkin toteamaan, että tuollaiset aivan todelliset tai todellisilta näyttävät evoluutioilmiön osailmiöt ovat kaikkea muuta kuin ymmärretyt. Onhan totuuden nimessä varsin "mystistä", että esimerkiksi muurahainen ruokkii oman emonsa toukkia mutta vahingoittaa toisen pesäemon toukkia. Voidaanhan tosin aina turvautua darwinistisiin "Just-so -storyihin"

http://en.wikipedia.org/wiki/Just-so_story

Painovoimavertauksessa noita nimeämiäsi ilmiöitä voisi kuvata erilaisiksi tavoiksi pudota: valuminen, vieriminen jne. Mutta itse painovoiman syy ja vaikutusmekanismi olisivat yhä täysin selittämättä. Näkemykseni mukaan suomalaiset tutkijat Ville Kaila ja Arto Annila ovat The Royal Society -artikkelissaan

http://journals.royalsociety.org/conten ... 8nw60t5l2/

edenneet merkittävästi nykydarwinismia tieteellisemmälle evoluutioilmiön selitystasolle. Samat tutkijat työtovereineen ovat muissa äskettäisissä artikkeleissaan kehittäneet uutta, kokonaisvaltaista näkemystä biosfääristä elämänmuotoineen -kannattaisi tutustua; lehdet ovat varmasti biotieteiden laitoksen kirjastossa kopioitavissa!

Sivuhuomautus: Tuo Pekka Wahlstedtin HS:n kirja-arvostelusta lainattu pätkä ei edustanut lainkaan omaa ajatteluani, vaan liittyi yritykseeni esitellä Damasiolle eri tilanteita, joissa termiä "darwinismi" käytetään.




Päinvastoin, esimerkiksi verkostojen lait ovat fysiikan lakien ilmentymiä ja kuvaavat ennen arvaamattomalla tavalla yhteisöjen tapahtuma-avaruuden ydinasioita:

http://www.lce.hut.fi/~jsaramak/Arkhimedes_web.pdf

"Fyysikoiden osa tässä murroksessa on merkittävä, johtuen erityisesti fysiikan
teoreettisten ja tilastollisten menetelmien yleispätevyydestä. Poikkitieteisyys ulottuu
myös kovien luonnontieteiden ulkopuolelle, eikä esimerkiksi tilastollisen fysiikan soveltaminen
sosiaalisten systeemien tutkimukseen ole tänä päivänä tavatonta. Tavallaan kyse
on ympyrän sulkeutumisesta – esimerkiksi Maxwell näki yhtäläisyyksiä molekyylien ja
ihmisyksilöiden muodostamien systeemien tilastollisissa lainalaisuuksissa [1]. Yksi tärkeä
poikkitieteellisen tutkimuksen ja fysiikan yhtymäkohta on kompleksisten verkostojen
tutkimus [2].

Tyypillisiä esimerkkejä ovat talous, liikennevirrat, ihmisyhteisöt sekä lähes
kaikki biologiset systeemit, kuten ekosysteemit, solut ja geenien toiminta.

Edellä esitetty on vain pintaraapaisu sosiaalisten verkostojen erittäin rikkaaseen rakenteeseen
ja dynamiikkaan."

........

Kielitieteestä taas tulee osittain fysiikkaa aivotutkimuksen osa-alueena, kunhan aivojen laseraktiivisuus ym. ko-operatiiviset toimintatasot saadaan jäsennetyiksi ja tiedeyhteisön tietoisuuteen. "Aistielimet"-ketjussa kerroin taannoin omasta aivojen itseorganisatiofysiikkaan perustuvasta kieliteoriastani:

Mikä aisti sitten välittää tietoa toisen ihmisen ihmissuhteesta "minuun"? Kaikki aistit tietenkin, mutta on olemassa vielä erityinen aisti, joka tehokkaasti aktivoi kyseessä olevan aistikohteen "syväolemuksen". Tämä "ihmissuhdeaisti" on keskustelu, jossa aivosolujen geenistö lähettää tunnustelevia viestejä keskustelukumppanin aivosolujen geenistölle, joka puolestaan vastaa tähän tunnusteluun skaalan ulottuessa syventämisestä torjumiseen. Toiveet ja pelot sekä taitava teeskentely puolestaan voivat sekoittaa geenikenttää (jo 1985 yliopistoesitelmässä hypotetisoimiani "aivojen iteroivan kiteen" itseorganisaatiomoodeja) ja aiheuttaa virhetulkintoja.

Muokkaus: Fysiikkaa voi ymmärtää paitsi eksaktisti, myös intuition avulla, lukemalla hyviä yleistajuisia fysiikasta kertovia kirjoja. Itse olen viime aikoina nauttinut Kari Enqvistin hienosta kirjasta "Monimutkaisuus".

Kertoisitko sitten lisää:

Vastauksisasi on tosi vaikea kommentoida, koska ne ovat niin yleisellä tasolla olevaa jossittelua, että niistä ei jää mitään konkreettista käteen.

Siis,
kertoisitko tarkemmin:

- mitkä nykyisen evoluutioteorian näkemykset ovat mielestäsi oikeita ja mitä varten?
- mitä hypoteesisi ennustaa esimerkiksi fossiileista ja geneettisestä sukulaisuudesta?
- mitkä konkreettisesti evoluutioteorian näkemykset ovat mielestäsi virheellisä ja millä perusteella?
- miten teoriasi voisi falsifoida eli kerrotko, mitkä asiat falsifioisi sinun näkemyksesi? (Evoluutioteoria olisi esimerkiksi ongelmissa, jos löytyisi siihen sopimattomia fossiileita)

Et siis tosiaan näe mitä hyötyä on oman emon munien hoitamisesta ja vieraan emon munien vahingoittamisesta? Vähääkään evoluution perusteisiin perehtyneelle tämän pitäisi olla itsestäänselvyys. Suosittelisin pientä perehtymistä kritisoimasi asian alkeisiin.




Se että matemaattisilla verkkoteorioilla on sovelluksia eri tieteenaloilla mukaan lukien fysiikka ei johda siihen, että nämä muut tieteenalat palautuisivat fysiikan lakeihin.

Mielikuvitusta omaava, sanallisiin, usein affektiivisiin selittelyihin uskova ihminen keksii tällaisille ilmiöille ison nipun juuri noita Just-So -tarinoita, perustuen esim. "geenin itsekkyyteen" tai muihin järjestyneeseen materiaan jostakin putkahtaneisiin kuviteltuihin "ominaisuuksiin". Rehellinen analyysi osoittaa kaikki tuollaiset keksityiksi - olkoonpa että jokin ajatusmahdollisuus olisi onnistuttu "matematisoimaankin", niinkuin darwinismille onkin tehty. Mutta siinähän ei ole kyse muusta kuin ilmiön oletettujen epäfysikaalisten syiden kuten luonnonvalinnan ja sattumanvaraisten mutaatioiden systeemin kuvaaminen matemaattisesti. Muoto voi näyttää tieteelliseltä, mutta sisältö, sisällön selitysvoima, on tuulesta temmattu. Evoluutioilmiön todellisten syiden paljastaminen ei välttämättä muuta itse ilmiön hahmoa; kivet putoavat yhä maata kohti, vaikka painovoiman ymmärtäminen olisikin edistynyt "maa vetää" -tasosta painovoimailmiön aiheuttavan energiakentän tai universumin kaarevuuden tieteellisen kuvauksen tasolle.

http://www.helsinki.fi/uh/2-2003/juttu2.shtml

In polygynous nests, the workers increase the share of offspring by their near kin when rearing eggs into cocoons. The workers either take better care of the offspring of their close kin than those of more distant kin, or, alternatively, eat up the offspring of a more distantly related queen, thus promoting the triumph of their own genes. Recognising kin happens most probably through smell, as the most important form of communication between ants is chemical, based on smell.

Mutta olisihan mukavaa kuulla, millaisia Just-So -storyja nykyisin suositaan..

Evoluutioteoriaan pohjautuvat selitykset eivät ole mitään Just So - tarinoita vaan ilmiöitä äärimmäisen hyvin kuvaavia tieteellisiä malleja. Altruistinen käytös geneettisiä lähisukulaisia kohtaan selittyy juuri parhaiten itsekkään geenin kautta. Geneettinen muunnos, joka saa eliön suosimaan todennäköisesti saman muunnoksen kantajia yleistyy helposti. Jos tämä ei ole sinulle selvää niin voit varmasti selventää, missä kohtaa mennään pieleen. Onko altruismiin johtavan mutaation synty mahdotonta? Jos näin, niin miksi? Jos mutaation synty on mahdollista niin se selvästikkin edistää omaa leviämistään saamalla eliön suosimaan todennäköisesti saman mutaation omaavia lajikumppaneita. Onko tälle leviämistä edesauttavalle voimalle olemassa vastavoima joka rajoittaa leviämistä vai miksi se ei leviäisi populaatioon? Lisäksi voit antaa ilmiölle todennäköisemmän ja paremmin kuvaavan selityksen. ”Goldstonen bosonin henki leijuu vetten päällä” – tyyppiset selitykset eivät täytä tieteen kriteerejä.



Jäämme odottamaan sellaista ja myös vastauksia Damasion kysymyksiin.

Joo tämä evoluutiovouhotus on niin sittointunu niin Darwinismhinsa, että se ei enää näe nokkaansa pitemmälle.

Luonnonvalinta ,,höhö ! Mitä son ?
Kattokaa apinan jälkeläiset delfiinejä !
Mikä ympäristöön "sopeutuva-luonnonvalinta" niille pukkas ihmisaivoja isommat aivot ?
Jaa ettäkö niillä olis aikaa mainingeilla surffailla ,je samalla ratkova suuria matemaattisia ongelmia ?

Tai sitte ihminen ?
Helekatin hyötyäkö ihmiselle oli alkuaikoina isoista aivoista ?
Mikä luonnonlokero maka pakotti ihmisen aivot paisunhan ?
Samalla ihmisen mahollisuus selviytyä luonnossa , putosi ratkaisevasti. Apinan penikat pääsit jo muutaman päivän ikäsinä puuhun pakhon leijjonia , sun muita sapelihamphaita, Ihminen ei ennää päässy, se joutu saalhiksi.

Eikö olisi asiallisempaa ajatella, että ihminen syntyi tulevaisuutta varten ? Jos tosissaan yritämme nähdä ympärillämme maailman, sellaisena kuin se oli ihmisen ilmaantuessa, tai jotenkin siirrymme tuohon aikakauteen, niin silloin ympärillemme kattoessa tulis väkisinkin mieleen mitä helekatin tekemistä meillä täällä on ?
Onko ihmisellä yleensä mitään mahollisuutta selvitä ?

Mutta kuten tiijjämmä, niin annappa vuosien vieriä ja
ajan virran virrata, ei sopeutunu ihminen Darwinin teorioitten mukhan luonthon, mutta älyllään ihminen muutti luonnon ittellens sopivaksi.
Siis toellisuuvessa ihminen oli ensimmäinen elukka , johon Darwinistien oppi ei sopinukhan.
Elikkä oppi luonnonvalinnasta ja sopeutumisesta olemassa oleviin oloihin.

Darwinismista vielä.

Tosiasiassa sitoutuminen johonkin valtaan nousseeseen ajatusmalliin, teoriaan, johtaa tieteen taantumiseen.
Näinhän kävi muinaisille Sumereille, jokka olivat kyvyttömiä ottamaan vastaan uusia ajatuiksia , tai yleensä tieteeseensä kohdistuvaa kritiikkiä.
Tästä on osoituksena vanha kirjallisuus, joka kerta toisensa jälkeen kopioitiin kaikkinen virheineen, koska vallitsevat
tieteelliset opit olivat muodostuneet uskonnoksi.

Kreikkalaisilla ei ollut samanlaista uskonnoksi muodostunutta estettä, ja niimpä tiede harppasi taas askeleen eteenpäin.
Sama koskee meitä nykyihmisiä , me mahdollistimme tieteen suuren harppauksen.
Saappa nähhä kuka ja milloin mahdollistaa seuraavan loikan ?

Onko tieteemme taantuvaa tulevaisuudessa ?
Vai pääsdäänkö joittenkin auktoriteettien muodostamasta pullonkaulasta kontaamhan ohi ?

Suhteellisuusteoria ja Darwinismi ovat "lujittumassa "ja saamassa kohta" uskonnon aseman", mitään uutta ei kohta kyetä kehittämään vaan kaiken uuven on sovittava näitten kahden valtateorian seulasta läpi.

Siinä piilee syy tieteemme mahdolliselle rappiolle.

Evoluutiota ei voijja eroittaa koskemaan pelkästään elollista elämää , sillä se pohja joka antaa mahdollisuuden evoluutiolle on materiassa itsessään.
Ilman materian itsensä läpikäymää evoluutiota ei ole elämänkään evoluutiota , tai elämää yleensäkään.
Atomien kyky yhdistyä määrätyllä tavalla toisiinsa , on kaiken perusta. Näitten yhdisteitten monimutkaistuminen mahdollistaa sitten elämänkin synnyn, ja materian edelleen mutkistaessa rakenteitaan mukana seuraa eläväkin elämä.
Elikkä emme voi väistyä materian monimutkaistumiselta, se on kuin kone jota ei voida pusäyttää, tuo ilmiö on tosiasiassa evoluution käynnistänyt voima , ja sitä ylläpitävä voima.
Se on itsessään eräs luonnonvoima, jota emme vielä tunne kyllin hyvin.

Jos emme tuota tajua se kehittää meitä paremman kohteen, jossa se jatkaa etenemistään. Se on kuin tulviva joki, jos yhden reijän hiekkapenkassa tukit , se murtaintuu läpi toisaalla. Elikkä jos ihminen ei kykene vastaamaan materian monimutkaistumisen haasteisiin , niin joku toinen astuu tilalle, ehkäpä suuremmat aivot omistava delfiini.

Elikkä niinkuin tietokoneissa ykkönen 1, ja nolla 0, ovat koko homman perusteet , niistä rakentuu tämäkin Aslakin
kirjoitus.

Samantapaan rakentuu maailmankaikkeus ympärillämme atomeista ,ja kaikeutemme monimuotoisuus
rakentuu yksinkertaisesti atomien yhdistymis kyvyn varaan.

Siis alunperin pienestä asiasta todellisuudessa koostuu koko evoluution valtava kirjo.

Niin että ny mietin tuommosta hullutusta tälläkertaa.

Oletko sattunut huomaamaan, että joka paikassa ei ole puita. Eikä leijonia.



Me emme ole = ihminen silloin aikanaan. Jos et ole sitä sattunut huomaamaan.



Ihminen oli ensimmäinen elukka, joka kykenee yleensä ymmärtämään luonnonvalinnan. Joskin osalle se tuntuu edelleen olevan mahdotonta.

Kyllä se silloin siellä missä ensmäiset ihmispulliaiset pällisteli,hiippaili pitkähamphaisija kissojaki.

No jos et ymmärtäny mitä tarkotin, niin en maha mithän.
On vishin kuitenki joku , joka esiintuomani pähkäilyt ymmärtää.
Liekkö sitte milhän mihinkhän ennää nykysin vaikutusta ?

Luonnonvalinta se ihmisen teki, eiks juu ja justiinsa.
Niinko delfiinillekki aivot ?
Minuva evoluutikkojen sokeus vai naurattaa.
Herräisittä jo ! Aurinkoki paistaa etelän suunnasta, ja luulis
viishauven kypsyvän sen energian lämmössä.
Vai oliko se ny niin , teeä oli joku tutkimus jossa oli toettu aivojen toimivan paremmin täällä pohjosen kylymässä ??

Jostaki syystä nuita pallinaamoja, tuli tähän viesthin vishin liikaaki.

Ymmärsin kyllä pointtisi leijonien, puiden ja apinanpentujen kohdalla. Juttu vain on niin, että apinanpoikaa suojelee vielä paremmin, jos sen isi ja heimolaiset hutkivat leijonaa kivillä ja kepeillä. Samoin apinanpojalla on parempi mahdollisuus selvitä aikuiseksi, jos sen heimon aikuiset metsästävät sille yhteistyössä runsaasti ruokaa, ja mitä fiksumpia ne ovat, sitä paremmin metsästys onnistuu.
Vielä kaupanpäälliseksi tulee se, että jos apinanpoika on fiksu, se saa aikuisena paljon lapsia koska apinanaaraat arvostavat älyä ja korkeaa sosiaalista asemaa.

Delfiineillä on kyllä kookkaat aivot, mutta ruumiinkokoon suhteutettuna (mikä kuvaa älykkyyttä paljon paremmin kuin absoluuttinen koko), ne ovat silti reilusti pienemmät kuin ihmisen. Delfiinien älykkyys on selitettävissä sillä, että nekin ovat varhaisten ihmisten tavoin avoimessa maastossa eläviä, kohtalaisen suojattomia eläimiä, jotka eivät voi piiloutuakaan, koska joutuvat kaiken aikaa hakemaan lisää ilmaa pinnalta. Niiden on ollut pakko hakea turvaa toisistaan, ja myös vikkelien pikkukalojen saalistuksessa yhteistyö on ollut voimaa.

Hyvin usein nimenomaan järjestyneissä yhteisöissä elävät ympäristöstään selvästi erottuvat eläimet ovat älykkäitä, ja älykkyyden kanssa korreloi myös monipuolinen ja/tai hankalasti hankittava ruokavalio.

En ihan ymmärrä, miksi luonnonvalinta ei olisi "tehnyt" ihmiselle ja delfiinille aivoja

Damasion aloittamassa ketjussa "Uusi näkemys elämän synnystä.."
evoluutio-ja-fossiilit-f8/uusi-nakemys-elaman-synnysta-oikea-tiede-jyraa-t24294.html

tutkijat esittävät elämän syntyneen Nambun-Goldstonen bosonien järjestämässä nestekidefaasissa. Tässä Damasion avausteksti, jossa on lisäksi mm. kuva DNA-nestekidejärjestelmästä:

http://www.astrobio.net/news/article2539.html

Nestekiteiden ja Nambun-Goldstonen bosonien yhteydestä saa nopeasti oikean käsityksen silmäämällä linkkiä

http://www.google.fi/search?hl=fi&q=Liq ... =&aq=f&oq=


Tämän jälkeen ei voi olla epäilystä, etteikö nestekiteiden järjestäytyminen olisi Nambun-Goldstonen bosonin organisoimaa tapahtumista, siis itseorganisoitumista, josta on kyse tuossa Damasion esittämässä jutussakin, eikö totta:

"We found this to be a remarkable result," Clark said. "It means that small molecules with the ability to pair up the right way can seek each other out and collect together into drops that are internally self-organized to facilitate the growth of larger pairable molecules.

Clarkin mukaan systeemin sisärakennetta hallitseva nestekidetyyppinen itseorganisoituminen (self-organization) on juuri tuon oletetun elämänsynnyn mahdollistavan järjestäytymisen ydin, eikö totta? Itseorganisaatiotilat ovat Nambun-Goldstonen bosonien organisoimia. Tämä ei ole ainoastaan oma käsitykseni, vaan samaa mieltä ovat alan johtavat tutkijat: Nestekiteiden runsaat järjestyneet muodot perustuvat Nambun-Goldstonen bosoniin:

http://alevine.chem.ucla.edu/Documents/ ... ne-PRL.pdf

"Liquis crystals provide a tabletop laboratory to study broken symmetries and the resulting low energy Nambu-Goldstone -modes."

"Nestekiteet ovat rikkoutuneiden symmetrioiden ja tuloksena olevien matalaenergiaisten Nambun-Goldstonen moodien pöytälaboratorio."

Maailmankaikkeuden kaikkien järjestyneiden rakenteiden ja dynamiikan "takana" ovat spontaaneissa symmetriarikoissa syntyvät, menetettyjä vapausasteita "varastoivat" Nambun-Goldstonen bosonit ja vastaavat organisoivat periaatteet sekä näistä syntyvät topologiset ym. defektit!

http://www.sci-museum.kita.osaka.jp/~sa ... int/FP.htm

A pedagogic daily macroscopic device to demonstrate the spontaneously broken symmetries..and of creating the Nambu-Goldstone bosons.

One of the most important keywords in modern physics is the spontaneously broken symmetries (SBS). Creation of the universe in cosmology, generation of gauge bosons, Higgs particles, t'Hooft monopoles, instantons and solitons in high energy elementary particle physics, and phenomena of laser, superradiance, superconductivity, superfluidity, phase transition, magnet and electret in condensed matter physics are all well understood in terms of SBS [1]. Those phenomena are all known as order-creating phenomena in nature.

Suomeksi: Yksi tärkeimmistä avainsanoista modernissa fysiikassa on spontaani symmetriarikko (SBS). Kosmologiset maailmankaikkeuden syntytapahtumat, mittabosonien, Higgsin hiukkasten, t´Hooftin monopolien, instantonien ja solitonien synty suurenergia-hiukkasfysiikassa, laserilmiö, suprajohtavuus, suprajuoksevuus, faasitransitiot, magneettisuus ja elektretti ymmärretään SBS:n avulla. Kaikki nämä ilmiöt tiedetään luonnon järjestystä luoviksi ilmiöiksi..

Darwinisti voi nyt väittää, että esimerkiksi tuolit ja evoluution aikaansaannokset eivät ole spontaaneissa symmetriarikoissa syntyneitä, Nambun-Goldstonen bosonien organisoimia järjstelmiä. Tuolien kohdalla hän onkin osittain oikeassa, joskin tuolin valmistanut puuseppä on suorittanut työnsä aivojen Nambun-Goldstonen bosonien ylläpitämien symmetriarikkoketjujen ohjaamana:

Nonlinear Brain Dynamics and Many-Body Field Dynamics

Authors: Walter J. Freeman a; Giuseppe Vitiello b
Affiliations: a Department of Molecular and Cell Biology, University of California, Berkeley, California, USA
b Dipartimento di Fisica “E.R. Caianiello,”, Universita' di Salerno, Salerno, Italia


Published in: Electromagnetic Biology and Medicine, Volume 24, Issue 3 September 2005 , pages 233 - 241
Subjects: Cell Biology; Molecular Biology;

Abstract
We report measurements of the brain activity of subjects engaged in behavioral exchanges with their environments. They are not readily amenable to description either with classical integrodifferential equations or with the matrix algebras of neural networks. Their modeling is provided by field theory from condensed matter physics.
Keywords: Neocortex; Neurodynamics; Nonlinear brain dynamics; Phase transitions; Quantum field theory

Nonlinear Brain Dynamics and Many-Body Field Dynamics - is the condensation of quanta, called the Nambu-Goldstone boson .... Freeman, W.J. Neurodynamics. An Exploration of Mesoscopic Brain Dynamics; Springer- ...

Raportoimme mitatuista aivotoiminnoista koe-eläinten reagoidessa eri tavoin ympäristöönsä.. Mittaustuloksia ei ole luontevaa kuvata klassisilla yhtälöillä tai hermoverkkojen matriisiesityksillä.. Toiminnot ovat mallinnettavissa tiiviin aineen fysiikan kenttäteorioilla [P.S.V.: jotka juuri perustuvat Nambun-Goldstonen bosonien syntyyn spontaaneissa symmetriarikoissa, vrt. Y.Nambu, Nobel 2008]
Epälineaarinen [siis: itseorganisaatiota ilmentävä] aivojen dynamiikka, Nambun-Goldstonen bosoneiksi kutsuttujen kvanttien kondensoituminen..[P.S.V.: NG-bosonien kondensoituminen merkitsee defektien syntymistä..]

Katso myös

http://www.archive.org/details/Brain_Ne ... e_Vitiello

Sitä vastoin väittäessään, että evoluution askelilla ei olisi yhteyttä spontaaneihin symmetriarikkoihin ja niissä syntyviin Nambun-Goldstonen bosoneihin darwinisti saattaa olla kokonaan väärässä. Miten muuten pienimmästä atomista aina kosmisiin ulottuvuuksiin materiaa organisoiva periaate olisi jättänyt evoluutioilmiön vaikutuksensa ulkopuolelle ja sysännyt sen kahdella iskusanalla, sattumalla ja luonnonvalinnalla selittyväksi, lapsenkin ymmärtämäksi (kuten HS:ssä joku äskettäin väitti).

Kuten olen aiemmin äskettäisissä ketjuissa tutkimuksiin vedoten osoittanut, soluista ja soluelimistä on jo löytynyt runsaasti itseorganisaatiomoodeja, Nambun-Goldstonen bosonien läsnäolon merkkejä.

Tom Misteli on myös arvostettu tutkija. Tässä hän esittelee kiinnostavalla tavalla mm. solujen ja soluelinten itseorganisaatioperäisyyden:

http://jcb.rupress.org/cgi/content/full/155/2/181

The Journal of Cell Biology, Volume 155, Number 2, October 15, 2001 181-186

The concept of self-organization in cellular architecture
Tom Misteli
National Cancer Institute, National Institutes of Health, Bethesda, MD 20892
Abstract
In vivo microscopy has recently revealed the dynamic nature of many cellular organelles. The dynamic properties of several cellular structures are consistent with a role for self-organization in their formation, maintenance, and function; therefore, self-organization might be a general principle in cellular organization.

Elävien solujen mikroskooppinen tutkimus on äskettäin paljastanut monien soluelinten dynaamisen luonteen. Useiden solurakenteiden dynaamiset ominaisuudet ilmentävät johdonmukaisesti itseorganisaatiota niiden muodostumisessa, pysyvyydessä ja toiminnassa; sentähden itseorganisaatio voi hyvinkin olla solujen järjestymistapahtuman pääperiaate.

.....

Ydinkysymykseen, miksi jokin ominaisuus (sukulaisvalinta tms.) on olemassa, vastataan vetoamalla eliöihin pitkinä spontaanien symmetriarikkojen ja niissä syntyneiden makroskooppisia järjestystiloja ylläpitävien Nambun-Goldstonen bosonien sarjoina.

Biologian ilmiöiden ennen aavistamaton monimutkaisuus, josta Damasion aloittama viestiketju "Elämän puu onkin verkko" antaa aavistuksen,

evoluutio-ja-fossiilit-f8/elaman-puu-onkin-verkko-t36898.html

estää vielä toistaiseksi spontaanien symmetriarikkojen ja eliöiden ominaisuuksien systemaattisen vastaavuusluokittelun. Joitakin silmiinpistävimpiä ominaisuuksia saatettaisiin jo spekulatiivisesti yhdistellä mahdollisiin SBS-vastineisiinsa. Oma esimerkkini, joka ei varsinaisesti liity evoluutioon, mutta kuvastaa SBS:n ja siinä NGB:n kondensaation välityksellä "jalostuvan" ominaisuuden yhteyttä yleisemminkin (Hiroomi Umezawan esitys), on seuraava (kts. omakustanne "Fysiikan mittakenttäteoriat tietoisuuden analogiamallina" Espoo 2004):

Kyky ajaa polkupyörällä perustuu aivoissa tapahtuneeseen SBS:ään ja syntyneeseen NGB:iin. NGB:n kondensaatiossa syntyneet defektit puolestaan ilmenevät erilaisina kaatumista "approksimoivina" polkupyörätemppuina.

Miksi ruumiin koko vaikuttaa älykkyyteen? Suunnilleen samat peruslihakset ja sama motoriikka kaikilla nisäkkäillä (ainakin maasellaisilla) käsittääkseni on. Delfiinit tartuntaraajattomina vesieläiminä eivät tarvitse senkään vertaa aivokapaisteettia liikkumiseen. Kai niillä aivoilla on pakko olla jokin rakenteellinen ero, esimerkiksi hermosolujen kytkentämatriisin laajuudessa.

Hermoston tiheys esimerkiksi lihaksissa ja ihon pinnalla näillä eläimillä on kaikilla suunnilleen sama. Kun ruumiin massa on moninkertainen, myös lisääntynyttä solumäärää hallitsemaan tarvitaan enemmän hermoja ja näitä hermoja käsittelemään taas tehokkaampi keskushermosto. Ei se aivan suorassa suhteessa kuitenkaan mene, vaan suurilla eläimillä yleensä on suhteessa hieman pienemmät aivot.
Arvio pitää myös melko hyvin yhtä eläinten mitatun/arvioidun älykkyyden kanssa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Brain_to_body_mass_ratio

Odotan innolla sitä päivää, että P.S.V. selviää yhdestä viestistä ilman ainoatakaan darwinisti-/darwinismi-sanaa.
Noh, meillä kaikilla on fetissimme.