KESKUSTELU

Kailan ja Annilan tutkimuksen myötä ovat darwinismin, modernin synteesin, pääpostulaatit ovat osoittautuneet vain karkeiksi heijastuksiksi materian muodonottoa hallitsevista syvällisimmistä fysiikan luonnonlaeista. Kaila ja Annila työtovereineen ovat avanneet näkökulman evoluutiobiologiaan todellisena luonnontieteenä jättäen darwinismista jäljelle enintään vain hauraan kuoren. Kauan odotettu läpimurto tapahtui "vaadittuun aikaan", juuri Darwinin juhlavuoden kynnyksellä:

http://journals.royalsociety.org/conten ... 8nw60t5l2/

Natural selection for least action

Ville R.I. Kaila1, Arto Annila1, 2, 3
1 Institute of Biotechnology, University of Helsinki, 00014 Helsinki, Finland
2Department of Physics, University of Helsinki, 00014 Helsinki, Finland
3Department of Biosciences, University of Helsinki, 00014 Helsinki, Finland


Abstract
The second law of thermodynamics is a powerful imperative that has acquired several expressions during the past centuries. Connections between two of its most prominent forms, i.e. the evolutionary principle by natural selection and the principle of least action, are examined.

Artikkelinsa johdannossa tutkijat kirjoittavat mm. näin: Pienimmän vaikutuksen periaate (de Maupertuis 1744,..) ja evoluutioon liittyvä luonnonvalinnan periaate (Darwin 1859) selittävät monta luonnontapahtumaa. Variaatiolaskenta, "lyhimmän tien valinta", selittää moninaiset fysiikan ilmiöt (Feynman&Hibbs 1965,..). Samoin luonnonvalintaan perustuva evoluutioteoria, "sopivimman yksikön valinta", tuo järkeä moniin biologian tapahtumakulkuihin. Vaikka molemmat vanhat periaatteet kuvaavat luonnon tapahtumia, ne näyttävät olevan hyvin kaukana toisistaan, varsinkin kun vielä nykyisin fysiikan formalismi ja biologian kieli ovat niin erilaiset. Kuitenkin on järkevää olettaa, että nämä kaksi periaatetta todellisuudessa ovat yksi ja sama..

Kun luonnonvalintaan perustuva evoluutioteoria esitetään kemiallisen termodynamiikan käsittein, se on helppo yhdistää pienimmän vaikutuksen periaatteeseen, jolla on selkeä yhteys energiailmiöihin (Maslov 1991)..

Täten fittness-kriteerin ("ota jyrkin energiagradientti") ja kaikkea hallitsevan säännön ("ota lyhin energiareitti") yhteys ilmenee selvästi.

......

Koko Royal Societyn artikkeli aukesi tuon linkin sisällä olevasta linkistä (varmaan muualtakin, mutta en löytänyt):

http://sensuouscurmudgeon.wordpress.com ... odynamics/

ai pahus että meni hilkulle
nonii ns:ää kouluihin

Hehheh...

Ei tämä ollutkaan mikään kreationistinen manifesti...

Otsikossa virhe; "darwinismia" tarkennettu, ei kumottu.

Mitä välii?
Natural selectionia ja lyhimmän tien valintoja +pienimmän vaikutuksen periaateita kouluihin!!!
Siihen päälle vielä helvetillistä kapula kieltä niin johan
on isit ihmeissään lapsien läksyistä

Taisit potkaista ohi. Lainaus abstraktista:

"Connections between two of its most prominent forms, i.e. the evolutionary principle by natural selection and the principle of least action, are examined. Although no fundamentally new findings are provided..."

Mikä kumosikaan luonnonvalinnan? Ja toisaalta, mitähän artikkelin kirjoittajat pitävät siitä, että sinä vääristelet heidän artikkeliaan ja tutkimustuloksiaan?

Tuosta artikkelista:

The second law, when written as a differential equation of motion, describes evolution along the steepest descents in energy and, when it is given in its integral form, the motion is pictured to take place along the shortest paths in energy. In general, evolution is a non-Euclidian energy density landscape in flattening motion.

Artikkeli siis vahventaa evoluutioteoriaa ja täydentää nykyisiä selityksiämme evoluution kulusta.

PSV sekoilee taas täysin.

Eipä kai niinkään. Ainakaan minä en huomannut, että tuossa olisi enää aukkoja sattumalle. Jos ja kun evoluutio voidaan kirjoittaa formulaksi, niin silloin laskento ei ole yksinomaista, vaan taakse vaaditaan äly, joka jo onkin siellä.

Aukkojen sattuma se vaan kutistuu Voi tietysti olla, että tämän foorumin tiedeuskovaiset pyrkivät julistamaan lyhyin reitti sattumaksi ja vähäisin vaikutus ajoittaiseksi

Mitään aukkojen sattumaa ei ole koskaan ollut edes käytössä ylipäätään missään ikinä. Sinä vaan pokkana valehtelet ihmisistä asettelemalla sanoja heidän suihinsa.



1. Ei vaadi.
In particular, the fixing of the final state appears to give the action principle a teleological character which has been controversial historically. This apparent teleology is eliminated in the quantum mechanical version of the action principle.

2. Äly on attribuutti, joka itsessäänkin vaatii selityksen. Oletko valmis antamaan sellaisen?

Eikö tieteessä tunnustetakaan aitoa sattumaa?


Äly selittyy älyilemällä. Älyä on vain silloin, kun älyilee. Sitä ei voi oikein muuten selittää; älyä ei löydy sieltä, missä ei ole älyilyä. Tästä johtuen älyä ei voi koskaan esittää matemaattisesti, koska formula itsessään ei älyile: tarvitaan äly, joka älyilee formulaa, jolloin se äly on siinä formulan älyilyssä. Toisaalta; mikään älyily ei ole ei voi nousta älyn selittäjäksi, älyn yläpuolelle, koska äly ei voi olemassa muutoin kuin älyilyssä.

Ymmärrätkö; Et voi millään päästä selityksillä älyn ulkopuolelle, koska mitä enemmän älyilet sitä varmemmin olet älystä ja älyä.

Attribuutti! Hmmm.. Se on ominaisuus. Ihminen koostuu ominaisuuksista, eikä ihminen voi olla irti attribuuteistaan. Siten ihminen ei voi tietää tietoisuudesta muuta kuin tietoisuutena ei voi älytä älyä muuta kuin älynä

Tiedän toki, että tieteen paradigman sisällä on täysin mahdotonta uskoa sitä, ettei ihminen voi milloinkaan selittää tieteellisesti ihmisen ominaisuuksia. Siihen ei pysty edes P.S.V. vähäisimmän vaikutuksen periaatteineen. Hänkin yrittää vain epätoivoisesti selittää perimmäinen äly tarpeettomaksi oletukseksi tieteelle.

Ette voi tietää mistään muusta tietoisuudesta kuin itsetietoisuudesta; muut tietoisuudet ovat jokaiselle meistä pelkkää uskontoa. Yritä nyt sitten tajuta, miten muka voit kirjoittaa itsesi formulaksi? Tajuatko, että se on melkoisen rekursiivinen formula

Sattuma synnyttää reitin ja evoluutio valitsee niistä sen lyhyimmän. Ei se välttämättä ole se lyhyin reitti, jonka sattuma synnyttää, mutta evoluutio valitsee vaihtoehdoista sen lyhyimmän.

Tehdään nopeita ja vääriä johopäätöksiä, ja pysytään niissä, dear mr. Mensaani.

Myös sattumaan uskominen on pelkkää älyilyä; Sattumauskovaiset eivät ole yhtään sen enempää älyn sivustakatsojia kuin jumaluskovaisetkaan; kaikki selitykset ovat vain ja ainoastaan älyilyä; mikään teoria, uskonto tai selittely ei siirrä ihmistä älyn ulkopuolelle.

Ihminen pysyy aina älyn piirissä, eikä sieltä pääse pois ikinä.

Myös se on pelkkää älyilyä, jos uskotaan, että ihminen voisi luoda (teko)älyä älyn ulkopuolelle. Ihminen voi korkeintaan kopioida sen alustan, johon äly tulee kosmoksen perusrakenteesta; ihmiskeho on itsekin pelkkä sieni, joka imee itseensä kosmista älyä.

Sitä paitsi; lyhyin reitti ei johdu sattumasta, koska se on aina olemassa. Olisit lukenut P.S.V:n kirjoitusta, niin olisit ymmärtänyt, että jokainen kaikkeuden hitu suorittaa koko ajan lyhyimmän reitin -ja pienimmän vaikutuksen laskentaa; laskenta ei ole sattumaa, eikä sattuma luo lyhyintä reittiä.

Vähäisimmän vaikutuksen laki ja aito sattuma ovat toisensa poissulkevia; Ei edes tiedemies voi järjen läsnäolossa uskoa sattumaan, kun hän uskoo vähäisimmän vaikutuksen lakiin!

PSV:

"Kun luonnonvalintaan perustuva evoluutioteoria esitetään kemiallisen termodynamiikan käsittein, se on helppo yhdistää pienimmän vaikutuksen periaatteeseen, jolla on selkeä yhteys energiailmiöihin (Maslov 1991)."

Peliteorian Nash-taspaino on tilanne, jossa jokainen tekee parhaansa sen perusteella, mitä muut tekevät.

Sen ratkaiseva piirre on, että se vahvistaa peliteorian matematiikan ja fysiikan lakien - välisen yhteyden. Luonnon maailmassa tavoitellaan aina vakautta, mikä tarkoittaa minimienergian tilan tavoittelua. Kivi vierii alamäkeen, koska mäen päällä kivellä on suuri potentiaalienergia, ja se luovuttaa energiaansa vierimällä alamäkeen. Tämä johtuu painovoimalaista. Kemialliseen reaktioon osallistuvat atomit hakevat vakaata lopputilaa, jossa on pienin mahdollinen energia. Tämä johtuu termodynamiikan laeista.

Samaan tapaan kuin kemiallisessa reaktiossa kaikki atomit pyrkivät samanaikaisesti minimienergian tilaan, taloudessa kaikki ihmiset pyrkivät maksimoimaan utiliteettinsa.

Darwinismi kumoaa itse itsensä (ja osoittaa samalla toimivuutensa):
- Kreationismiin ja fundamentalismiin taipuvaiset ihmiset kieltävät monesti myös syntyyvyyden säännöstelyn. Toisin sanoen, hihhulointi on lajin säilymisen kannalta hyödyllinen ominaisuus, mikä taas antaa olettaa, että se tulee lisääntymään. Synkät ovat tulevaisuudennäkymät...

Lueppas nyt "älyllä" tuo minun kirjoitukseni uudelleen. Lyhin reitti on aina teoreettisesti olemassa, mutta sattuma ei välttämättä synnytä reittiä teoreettisen lyhyimmän reitin mukaisesti. Sattuma sitävastoin synnyttää "reittejä", joista evoluutio valitsee lyhyimmän.

Noin, siinä sama asia selitettynä kahteen kertaan. Hyvin todennäköisesti en vieläkään osannut kirjoittaa asiaa riittävän yksinkertaisesti, että älyilijät älyäisivät