KESKUSTELU

Kuinkahan mahdollista olisi se, että elämä maapallolle olisi tullut komeetan matkassa? Väitetäänhän, että maapallon vesikin olisi tänne törmänneistä komeetoista peräisin.

Pidän hyvin epätodennäköisenä että elämä olisi tullut maapallolle komeetan matkassa. Komeetta ei ole oikein edullinen ympäristö elämän syntymiselle verrattuna maapallon monipuolisiin olosuhteisiin. Enkä oikein muutenkaan pidä sitä minään selityksenä.

Mutta elämälle tärkeitä orgaanisia molekyylejä ja aminohappoja on komeettojen ja asteroidien matkassa tullut, koska:

1. Avaruuden kaasu- ja tomupilvistä löydetään jatkuvasti niissä muodostuneita orgaanisia molekyylejä mm. RNA:n rakennusaineen riboosin esiasteita (propenaali & glykoaldehydi). Sellaisia molekyylejä on todennäköisesti ollut myös siinä pilvessä josta aurinkokuntammekin muodostui planeettoineen, asteroideineen ja komeettoineen.

2. Avaruuden tomupilvistä ei ole vielä varmuudella löydetty niissä syntyneitä aminohappoja. On tehty yksi havainto glysiinistä, mutta havaintoa ei ole kyetty vahvistamaan. Toisaalta kokeilijat ovat selvittäneet että aminohappoja voi syntyä avaruuden tomupilviä vastaavissa olosuhteissa ja ovat kokeissa onnistuneet niitä tuottamaankin. Joten metsästys jatkuu ja aminohappojen löytyminen avaruuden pilvistä lienee vain ajan ja havaintotekniikoiden kehittymisen kysymys.

3. Tiedämme että maapallolle tulee avaruudesta orgaanisia molekyylejä ja aminohappoja mm. meteoroidien mukana. Maahan pudonneista meteoriiteista on löydetty jo ainakin 70 eri aminohappoa, joista ainakin 8 esiintyy maapallon elämässä proteiinien rakennuspalikoina ja 11 muutoin.

Samoista seikkaperäisemmin ja lähdeviittein: post1122598.html#p1122598

Myös muutama vuosi sitten Sudanin yläpuolella räjähtäneen meteorin 2008 TC3:n jättämistä meteoriiteista löytyi aminohappoja: tahtitiede-ja-avaruus-f6/meteori-t33982.html

Niin tuskin elämää komeetoilla on syntynyt, mutta että ne olisivat sitä välittäneet tänne josktakin muualta.
Voiko se vesimäärä, mikä tänne on niiden matkassa tullut - olla täysin steriiliä..

Löysin maininnan asiasta alla olevasta artikkelista. Tai siinä kait kylläkin tarkoitetaan, että elämä syntyi maapallolla, mutta sai alkunsa komeettojen tuomista orgaanisista aineksista.
http://tieku.fi/kysy-meilta/mista-komee ... n-peraisin

"...Tuorlalaisten erikoisosaamisena oli laskea meteoriittien matkantekoa Marsista Maahan: kuinka suuri osa Marsista avaruuteen lennähtäneestä aineesta päätyy lopulta tänne, ja kauanko matka kestää. Tutkimusten tulokset on julkaistu kahdessa kansainvälisessä ammattilehdessä, Icaruksessa vuonna 2000 ja Astrophysical Journalissa vuonna 2009. Ne ovat toistaiseksi tieteen viimeinen sana panspermian mahdollisuudesta. Lopputulos: mikrobien siirtyminen meteoriittien mukana Marsista Maahan on mahdollista, suorastaan todennäköistä, mutta tähtienvälisen avaruuden yli käytännössä mahdotonta.

Tutkijat arvioivat, että Marsista Maahan on tullut miljardeja meteoriitteja, moni niistä vain muutaman vuoden avaruudessa kiitäen. Niiden mukana maapallolle on voinut tulla runsaasti mikrobeja, jos marsperässä sellaisia on ollut tarjolla.

Sen sijaan todennäköisyys, että tänne olisi pudonnut edes yksi panspermiaa mukanaan kantava meteoriitti toisesta aurinkokunnasta Maan ensimmäisten 700 miljoonan vuoden aikana (jona aikana tiedämme täkäläisen elämän saaneen alkunsa), on vain yksi sadasta miljoonasta.

Voimme siis olla marsilaisten jälkeläisiä, mutta emme tähtilapsia. Paitsi jos Francis Crickin hypoteesi pitäisikin paikkansa. Hän nimittäin ehdotti suunnattua panspermiaa, eli että joku on ihan työkseen käynyt keinosiementämässä maapallon."

-Esko Valtaoja, Tähdet & Avaruus-lehti 8/11 s.49-50 Kysymyksiä & Vastauksia-osio.

Mielestäni tuo on toinen heikkous hypoteesissa. Mistä muualta, ts. missä se elämä olisi sitten syntynyt? Ja miten se olisi päätynyt komeettaan päätyäkseen maapallolle?

Ainoa paikka missä tiedämme olevan elämää on maapallo. Ottaen huomioon maapallon iän, täällä vallinneet monipuoliset olosuhteet ja elämän kemiallisten rakennuspalikoiden olemassaolon juoksevan veden kera ei minusta ole lainkaan kaukaa haettua olettaa että elämä olisi syntynyt juuri täällä. Minusta se vaikuttaa yksinkertaisemmalta ja siten todennäköisemmältä oletukselta kuin elämän syntyminen jossakin muualla ja sen matkaaminen tänne komeettojen mukana (miten?).

On totta että kosmisten törmäysten seurauksena planeettojen pinnalta lentelee joskus pieniä kappaleita avaruuteen, kiertelee vuosimiljoonien ajan Aurinkokunnassa ja joskus putoilee meteoriitteina toisille planeetoille. Onhan Maastakin löydetty Marsista peräisin olevia kappaleita. Mutta nehän eivät ole komeettoja.

Kyllä voisi.

Jep, siinä vastauksessa puhutaan just samasta kuin minäkin ekassa vastauksessani:
Sisältävät orgaanisia yhdisteitä ja jopa aminohappojakin, joita putoilee Maahan kappaleiden mukana. Yhdisteet eivät kuitenkaan tarkoita että niissä olisi elämää, sisältäväthän avaruuden tomupilvetkin orgaanisia yhdisteitä ja todennäköisesti aminohappojakin joita voi muodostua niiden olosuhteissa.

Eipä tuo spekulointi elämän syntyä mitenkään selitä, vaikka paikka vaihtuisi. Eiköhän se ole varminta olettaa syntyneeksi juuri siellä missä on elämälle sopivimmat olosuhteet, eikä niinkään kannata hakea jotain mystistä ja kovin epätodellista vaihtoehtoa sen tulosta muualta.

On oleellinen kysymys, tuliko elämä tänne, vai syntyikö täällä. Jos se tuli, niin se todistaa sitä olevan myös muualla. Jos taas syntyi täällä, niin ei kerro välttämättä mitään siitä, onko sitä myös muualla.
Jos sitä olisi myös muualle syntynyt, niin silloin tämä äärimmäisen pieni sattuma olisi tapahtunut useassa paikassa itsenäisesti- kenties miljoonissa ja miljoonissa paikoissa..

Monet tutkijat ovat alkaneet kääntymään panspermian kannattajiksi uuden genetiikan järkyttäessä yhä enemmän darwinismia, johon tiedeyhteisö oli jo tuudittautunut.

http://www.panspermia.org/whatsnew67.htm

Panspermian ei kuitenkaan pitäisi olla ainoa vaihtoehto darwinismille pohdittaessa elämän alkuperää ja kehitystä tieteelliseltä kannalta. Matemaattinen kuvailu voi hyvinkin olla mahdollinen. Yksi sellainen on professori Arto Annilan kehittämä formalismi

http://www.helsinki.fi/~aannila/arto/

post1671049.html#p1671049

post1687650.html#p1687650

post1684985.html#p1684985

Sieni käyttää säteilyä ravinnokseen Tsernobylissä – aika mielenkiintoista sanon minä. Liittyy minusta laajemminkin aiheeseen jossa pohditaan ns. elämän mahdollisuuksia. Tuosta kun hiukan jatkaa, niin saattaa kuvitella maan allakin syvällä olevaa elämää. Tai avaruudessa.

Transpermia-hypoteesi on astrobiologiassa ihan valtavirtaa, mutta panspermia taas ei. Transpermia tarkoittaa mahdollisuutta että elämää olisi siirtynyt planeetalta toiselle Aurinkokunnan sisällä mm. planeettojen pinnalta lennähtäneiden kappaleiden mukana.

Varsinaiseen panspermiaan taas kuuluu elämän leviäminen universumissa tähtienvälisesti ja siihen useimmiten liittyy monia tieteen valtavirran vastaisia käsityksiä kuten ikuinen universumi (jotta panspermia ylipäätään ehtisi tapahtua) ja älykäs suunnittelija. Se on monestakin syystä marginaalissa ja saanut vain vähän kannatusta. Tämä ilmenee mm. siten että ne muutamat panspermian kannattajat ovat joutuneet perustamaan oman julkaisun Journal of Cosmologyn, joka pyrkii esiintymään tieteellisenä vertaisarvioituna julkaisuna. Todellisuudessa se on webbisaitti jonne samanmieliset kirjoittelevat mm. panspermiajuttuja kutsuen sitä "biologiseksi kosmologiaksi".

Suhtaudun panspermiaan vakavasti sitten jos esitetään todisteet elämästä toisessa aurinkokunnassa ja sen elämän osoitetaan olevan sukua maapallon elämälle.

Jos puhutaan todennäköisyyksistä:
Eilen puusta putosi kuihtunut lehti tohon portaille. Aloin miettimään, että mikä on todennäköisyys sille, että joskus samaan paikkaan putoaa uudestaan ihan täysin samanlainen lehti, samaan asentoon ja samassa kunnossa kuin mikä tämä oli. Ilmeisesti todennäköisyys on nolla. Silti tällainen juttu tapahtui, olkoonkin että sen toistumisen todennäköisyys on nolla. (eikä sitten aleta heti saivartelemaan joillain todennäköisyyspotensseilla luokkaa 10exp(-200)...)
Kun se lehti kuitenkin siihen portaalle putosi, niin vaikka tapahtuman uusiutumisen todennäköisyys on nolla, niin silti se tapahtui. Eikö elämä ole siis voinut syntyä samalla periaatteella? Todennäköisyys sille, että elämää olisi muualla universumissa saa puolestani ihan hyvin olla nolla, vaikka me ilmeisesti eletäänkin täällä. Ei siinä ole mitään kummallista?

Vaikka elämä olisi siirtynyt maapallolle vaan tämän aurinkokunnan sisällä, niin sen jälkeen taas pitäisi kysyä, että mistä se tähän aurinkokuntaan tuli? Toki sekin olisi huima juttu, jos tiedettäisiin elämää olevan/olleen "edes" tämän aurinkokunnan muilla pleneetoilla.

Todistaisi lähinnä panspermian olevan toimiva teoria ainakin aurinkokuntamittakaavassa. Elämän yleisyydestä se ei sen sijaan kertoisi yhtään mitään. Eli ei kovinkaan huima juttu minun mielestäni.

Aivan. Transpermia ei ole mikään selitys elämän alkuperälle tai abiogeneesille eikä edes yritä olla. Onpahan vain idea niistä ehdoista ja mahdollisuudesta että elämä voisi tässä Aurinkokunnassa siirtyä planeetalta toiselle. Siihen liittyviä kokeitakin on jonkun verran tehty, valitettavasti Phobos-gruntin mukana oleva koe nyt sitten epäonnistuu.

Ja transpermiaa ei kannata sotkea varsinaiseen panspermiaan elävine tähtienvälisine komeettoineen, ikuisine universumeineen, älykkäine suunnittelijoineen sun muine erikoisuuksineen.

Se tosiaan olisi valtaisa tieteellinen löytö.