KKHS kirjoitti:
Tällä kiinteytymisellä lienee sitten jotakin tekemistä maan sisusten toiminnan kanssa, josta en sen enempää ala kyselemään. Kiinteytymistä pidin itsekin todennäköisenä aikana, mutta mielessäni oli lähinnä kokoplaneetan kiinteytyminen, joka ajoittaisi jotenkuinkin kaiken paitsi vulkaanisen aineksen suurin piirtein saman ikäiseksi. Tähän oletukseenhan ei sopinut nimenomaan se tieto joka minulla oli Suomen kallioiden iästä (eli n. 2 mrd vuotta), joka oli se päätekijä mokomalle kyselylle.
Muotouduttuaan silloin joskus 4,6 miljardia vuotta sitten maan kiviaines oli tosiaan melko lailla kokonaan sulassa muodossa korkean lämpötilan vuoksi. Varsinaisen alkuperäisen planeetan pinnan kiinteytymisen aika on päätelty siitä, kuinka vanhoja kaikkein vanhimmat tunnetut kalliot ovat (taisivat olla reilua neljää miljardia vuotta).
Tästä on kuitenkin kulunut paljon aikaa, ja monien jatkuvasti käynnissä olevien geologisten prosessien vuoksi tuota alkuperäistä kallioperää on hyvin vähän jäljellä. Loput ovat syntyneet mikä milloinkin aikojen mittaan, joten ne ovat eri-ikäisiä. Kalliota jauhautuu jatkuvasti pienemmiksi paloiksi, työntyy alityöntövyöhykkeillä takaisin sulaan kivimassaan, nousee vuorten poimuttumisen yhteydessä uudelleen ylös kiinteytymään, työntyy osaksi uutta merenpohjaa ja niin edelleen. Maa ei ole geologisessa mielessäkään mikään staattinen systeemi, vaikka se ihmisiän mittakaavassa sellaiselta vaikuttaakin.
Kaikki kiviaines on alunperin vulkaanista alkuperää: maan pinnalla jähmettynyt tavara on vulkaanista pintakiveä, jota varmaan tarkoitit vulkaanisella aineksella. Syvemmällä maan alla jähmettynyt kiviaines on aivan eri tyyppistä ja kulkee eri nimillä (esim. graniitti), mutta sitäkin syntyy vielä nykyäänkin. Näistä kahdesta voi sitten esimerkiksi vuorten poimuttumisen yhteydessä paineen ja lämpötilan vaikutuksesta tulla metamorfisia kivilajeja (esim. gneissi). Ja kaikista mainituista voi eroosion ja uudelleenkerrostumisen myötä tulla sedimenttikivilajeja.