KESKUSTELU

Tuo kommunikointigeenin mutaatio askarruttaa:

Mikäli mutaato on tapahtunut 200-100 000 vuotta sitten, miten sama mutaato on myös neandertaleilla? Eikö lajien yhteinen esivanhempi ollut jossain 400 000 vuoden takana? Voiko sama mutaatio toistua toisessa populaatiossa eri alueella samaan aikaan?



http://anthropology.net/2007/10/18/nean ... rn-humans/

Onko selitys varhainen risteytyminen?

Erittäin hyvä syy muuttaa pikkuhiljaa kahdelle jalalle,mutta
en itse pitäisi tuota otsikon väittämää väitettä kuitenkaan täysin pötynä.
Suomessakin esim. koiria on tavattu kävelevän kahdella jalalla. Joko syntyneet ilman etujalkoja tai sitten muuten vain muuttaneet kävelytapaa http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/59876-t ... la-jalalla
Eli jos koirat oppii elinaikanaa muuttamaan kävelytapaa niin miksei ihminenkin?

Pohjimmiltaanhan eliö on yksikkö, joka muuttaa ympäristöstään ottamaansa energiaa jälkeläisiksi. Se, kuinka hyvällä hyötysuhteella tämä tapahtuu, on yksilön kelpoisuus. Keskimääräinen kelpoisuus määrää geenin leviämisen populaatiossa. Energiansäästö on hyvin merkittävä valintatekijä, koska pienikin ero vaikkapa ravinnonhankinnan energiatehokkuudessa näkyy yleiskunnossa ja sitä kautta siinä, kuinka paljon ja hyväkuntoisia jälkeläisiä yksilö tuottaa. Ei sitä ruokaa ole luonnossa jaossa kuin lähikaupassa.

Eikä kyse ole tietenkään siitä, että yksi yksilö olisi yhtäkkiä alkanut kävellä kokonaan kahdella jalalla muiden kulkiessa täysin neljällä jalalla. Sehän vaatisi sekä kaikkien kaksijalkaisuuteen liittyvien rakenteellisten sopeumien että käyttäytymisen syntymistä yhdessä mutaatiossa. Eiköhän todennäköisempää ole, että esi-isät ovat olleet enemmän tai vähemmän erikoistumattomia, kyenneet käyttämään molempia liikkumistapoja olematta erityisen hyviä kummassakaan, ja painottuminen toiseen tapaan on tapahtunut pikkuhiljaa. Silloin ei mitään sijaa oudosti liikkuvan syrjinnällekään ole.

Jos ihminen olis joskus ennenvanhan liikkunu ylhens neljällä koparalla,muutenkiko ympäri päishäns , niin se vishin vieläki pystys siihen paremmian ko nyt.

Mutta ihmisen raajat on rakentunhet niin että neljällä jalalla liikkuminen on melkein mahotonta, paitti pikkupennut siihen kykenevät.

Elikkä kanta-astujana ihmisen on vaikeaa liikkua neljällä jalalla.
No onhan niitä nelijalkasija kanta-astujiaki , niinko karhut.

Wanhakansa sanoki karhuva ihmisen veljeksi, elikkä vanhemmaksi veljeksi.
Melko ussein se wanhankansan sanonnoissa piilee suuri viisaus.
Niinko siinäki että: pienenee ko pyy maailmanlopun eellä.

Olit ne lintuin suklulaiset ennen melkosija rohjuksia.
Nykysinhän dinoja pijkethän lintuin esi-isinä.

Joo tiesit ne neenki jotaki. Jopa ennen wikkipetijaa.

Simpanssin kädet ovat puussa elämiseen sopeutuneet, ovat suhteessa paljon pidemmät, kuin ihmisen käsivarret. Samoin kämmen on pidempi. Maassa kulkiessa niiden varaan voi helposti varata.

Ardilla, vaikka onkin tulkittu olleen kahdella jalalla kävelevä, on myös pitkät puussa roikkumiseen sopivat kädet ja kämmenet.

Olisiko protoihmisten käden pituuden lyheneminen ollut syy siihen, että suuri osa populaa alkoi pääsääntöisesti kävellä kahdella jalalla.

Kädet eivät ylettäneet maahan. Mitään tietoista ratkaisua nuo ensimmäiset bipedaalit tuskin ovat puolen litran aivoillaan tehneet. En usko ainakaan.

Toinen kysymys on, miksi kädet lyhenivät? Todennäköistä on, että kun jonkin jäätiköitymisvaiheen aikana, tai Himalajan vuoristojonon kohotessa varhaisten esivanhempien elinympäristön metsien puusto vaihtui ensin hennompiin puihin ja myöhemmin pusikoksi ja heinikoksi. Ehkä ensin jokin elämistä helpottava kasvi, köynnös tai liaani hävisi alueelta.

Alkoi olla evolutiivisessa mielessä samantekevää, oliko yksilöllä pitkät vai lyhyemmät kädet, molempia syntyi. Tuolloin henkiin jäi sukua jatkamaan myös yksilöitä, joilla on ollut lyhyemmät kädet.

Näillä protohominideilla on ollut jokin muu tekijä, miksi kahdella jalalla ja lyhyillä käsillä on tullut paremmin toimeen. Ehkä tuo seikka liittyy poikasten puolustamiseen kepeillä ja kivillä ympäristössä, jossa ei enää voinut kiivetä puuhun pakoon saalistajia. Voi olla, että myös jalkojen pituus on sukupolvi toisensa jälkeen lisääntynyt, pääseehän tunnetusti pitkillä jaloilla nopeammin pakoon ja pidemmälle karkuun, kuin lyhyillä.

http://www.guardian.co.uk/science/2009/ ... human-race


Tuo antaisi syyn simpanssien ja hominidien laumojen eroamiseen ja erillisten evoluutiprosessien aloittamiseen 6,3 mya.

Simpanssit elävät syvemmällä mantereen sisällä, johon kuivuminen ei vaikuttanut, tai seurasivat kuivuuden takia vetäytyvää metsänrajaa. Ne jatkoivat sopeutumista metsässä elämiseen.

Itse pohdin, että on pienempi sopeutuma, mikäli kädet lyhenevät 15cm, kun että koko alakropan anatomia alkaa selittämättömästä syystä muuttua kahdella jalalla kävelemään sopeutuneeksi. Alakropan anatomia toki muuttuu miljoonissa vuosissa ilman sen kummempia mutaatioita sukupuolivalinnan seurauksena.