KESKUSTELU

Kanallahan sukupuolikromosomit ovat XY ja kukolla XX, eli päinvastoin kuin ihmisillä.
Linnuthan ovat evolutiivisesti nuorempia kuin nisäkkäät.
Mietin, että mikä on (evolutiivinen) syy tähän sukupuolikromosomien "päinvastaisuuteen"? Mitä haittaa/hyötyä, miksi näin yleensäkään?

No, esimerkiksi ainakin useilla petolinnulla naarasyksilöt ovat koiraita suurikokoisempia. Tiedä sitten onko tämä yleisesti sovellettavissa kaikkiin lintuihin, mutta ehkä siitä on jotain etua poikasten selviytymisen kannalta, että emo on isokokoinen? Mnjaa.

Käsittääkseni tämä homma periytyy aina dinosauruksilta asti... Mikä on liskoilla sukupuolikromosomien tyypitys? Tuataralla? Entä krokodiileilla ja alligaattoreilla? Kilpikonnilla?

Hyvä huomio. Mutta entä sukupuolikromosomeihin sitoutuneet sairausalleelit? Useimmat niistä sijaitsevat X-kromosomissa. joten eikö tämä ole epäedullista lajin jatkumisen kannalta, jos emo on "heikko"?

En itsekään tiedä liskojen ym sukupuolikromosomeista, mutta kuitenkin linnut ovat evolutiivisesti nuorempia kuin nisäkkäät.

Ei varsinaisesti, siitä on vain seurauksena se, että perinnöllisten tautien periytyminen on linnuilla hieman erilaista kuin nisäkkäillä - kantajana voi toimia koirasyksilö, ja naaraat ovat joko terveitä tai sairaita. Ilmiselvästi tämä johtanee nopeasti siihen, että sairaat naaraat kuolevat ennen kuin saavat poikasia... Ei se periaatteessa ole mitenkään enemmän epäedullista lajin jatkumisen kannalta kuin nisäkkäidenkään periytyvät taudit.



Väittäisin toista. Itse asiassa linnut lienevät hyvinkin saman ikäisiä kuin nisäkkäät.

Nisäkkäät polveutuvat niin kutsutuista nisäkäsliskoista, jotka polveutuvat liskoista; linnut polveutuvat dinosauruksista, jotka niinikään polveutuvat käsittääkseni liskoista. Nisäkkäillä ja linnuilla on suunnilleen yhtä vähän tekemistä yhteisen kantaisän, liskojen kanssa. Kuitenkin linnuilla on hyvin paljon ominaisuuksia, jotka ovat hyvin pienin muutoksin dinosauruksilta peräisin.

Aikana arvioituna en nyt osaa suoraan sanoa, kumpia on ilmaantunut ensin, nisäkkäiksi luokiteltavia eläimiä vai linnuiksi luokiteltavia eläimiä. Kyse on pitkälti luokittelukysymyksestä; itse näen asian jopa niin, että linnut ovat tietynlaisia dinosauruksia... Jolloin linnut (ollessaan pienikokoisia dinoja) olisivat nisäkkäitä vanhempia elikoita. Mikä oikeastaan on linnun ja dinosauruksen välinen ero? Lentokyky? Ei, on olemassa lentokyvyttömiä lintuja. Höyhenpeite? Ilmeisesti höyhenpeite on ollut jo joillakin dinosauruslajeillakin... kysehän on vain muuntuneista suomuista. Jos raja vedetään selkeästi lentävien höyhenpeitteisten dinosaurusten kohdalle, niin sitä aikaisemmin on kyllä ollut alkeellisia nisäkkäitä. Tarkkoja aikoja en nyt jaksa haalia esille.

Mielenkiintoista on sekin, että linnut polveutuvat liskonlantioisista dinosauruksista, eivät linnunlantioisista, kuten voisi kuvitella.

Lintujen sukupuolikromosomit ovat eri kromosomeja kuin ihmisten X ja Y. Niitä kutsutaankin mieluummin kirjaimilla Z ja W. En nyt ole ihan satavarma, oliko se niin päin, että ZZ on uros ja ZW on naaras (tämän voi joku jolla on aikaa, toisin kuin minulla juuri nyt, googlettaa). Meidän ja lintujen sukupuolikromosomit ovat siis kehittyneet itsenäisesti ja toisistaan riippumatta. En tiedä onko tuo naaraiden Y-kromosomin vastine samaan tapaan pienempi kuin meillä. Sukupuolen määräytyminen taisi mennä niin, että kanoilla on tarvitaan tietty määrä jonkun geenin tuotetta, jotta kanasta tulee uros, tai muuten siitä tulee naaras. Geenituotetta tulee riittävästi, jos sitä (Z?) kromosomia on kaksinkertainen määrä. Aivan eri systeemi siis, kuin meillä.

Myös joillakin kalalajeilla ja hyönteisillä kromosomit ovat vastaavat (koiras ZZ naaras ZW).

Kromosomisto ei aina määrää sukupuolta ensinkään. Onhan tunnettua, että esim. krokotiileillä ja kilpikonnilla ympäristön lämpötila määrää sukupuolen. Jotenkin niin, että kylmässä syntyy koiraita ja lämpimässä naaraita. Joillakin lajeilla sukupuoli voi myös muuttua (ainakin koiraasta naaraaksi, ei edellytä kaksineuvoisuutta).