KESKUSTELU

Näin muutama orcas (=miekkavalas?) pyydystää hylkeen. Harva tuntemani ihminen on fiksumpi.

2 minuutin jälkeen:

http://www.youtube.com/watch?v=p3xmqbNsRSk

Ei minulle ainakaan pälkähtänyt tuollainen ratkaisu mieleen, kun näin alkuasetelman. Tietty jos olisin elänyt elämäni miekkavalaana, voisi olla toisin.

Valailla on myös temppu ilmakuplilla aidata kalaparvi, jota sitten yksi käy haukkaamassa ja linnut ovat oppineet hyödyntämään.

Fiksusta en tiedä, mutta olemme jo edenneet siihen ettei meidän tarvitse metsästää:

Pystyisivätköhän kreationistit samaan?

Delfiinit, joihin miekkavalas kuuluu, taitavat olla planeetan toiseksi älykkäimpiä asukkaita heti ihmisten jälkeen. Niiden älykkyyden syyt, siihen johtaneet valintapaineet ovat yhtä lailla hämärän peitossa kuin ihmistenkin. Ehkä ne joutuivat turvautumaan älyynsä, koska eivät olisi muuten nisäkkään rajoitteidensa vuosi pärjänneet kilpailussa haiden kanssa? Tai kenties älykkyys oli seurausta siitä, että ne saivat paremmin ravintoa, jos metsästivät yhteistyössä?
Niillä on kyllä älykkyyden ja kulttuurin edellytykset, kuten sosiaalisuus, pieni poikasluku ja mahdollisuus pitkään lapsuuteen, ruumiinmuoto joka mahdollistaa suurten aivojen kantamisen, mutta niin on monilla muillakin eläimillä.

Joka tapauksessa valaat eivät olleet fiksuja alun perin.
Vaikka aivojen koko on hyvin karkea älykkyyden mitta, voidaan sitä arvioida melko hyvin niin sanotulla aivo-osamäärällä (encephalization quotient), joka on aivojen tilavuuden ja ruumiinkoon suhde, josta on poistettu silkan ruumiinkoon vaikutus (eli se, että pienillä eläimillä on suhteessa suuremmat aivot vaikka ne eivät olisikaan älykkäämpiä).
Ihmisellä aivo-osamäärä on noin 7, eläinkunnan suurin luku kuten arvata saattaa. Mutta kappas - elävistä eläimistä kakkosena on amazoninjokidelfiini luvulla 4,6. Pullonokkadelfiinillä luku on 4,14, mutta yllättävää kyllä miekkavalaalla vain 2,57, hieman enemmän kuin simpanssilla (2,34). Keskimääräisen nisäkkään, vaikkapa hevosen, aivo-osamäärä on noin 1. Eoseenikautisella fossiilivalas Dorudonilla aivo-osamäärä oli onnettomat 0,42.
Kuten sanottu, ainakaan ihmisen arvostama älykkyys ei ole suorassa linjassa aivojen koon kanssa, mutta jotakin osviittaa siitä saa.

(Lähde: Carl Zimmerin At the Water's Edge)

Miekkavalaista tekee muuten mielenkiintoisia se, että vaikka ne ovat levinneet kaikkiin valtameriin ja syövät lähes kaikkea - kalaa, hylkeitä, haita, merilintuja, suuria valaita, joskus jopa maanisäkkäitä rannoilta ja salmista - villit miekkavalaat eivät käy ihmisten kimppuun. Vain pari tapausta on nähty, eivätkä ne ole johtaneet kohteena olleen ihmisen kuolemaan. Molemmissa tapauksissa on todennäköistä, että valas luuli uhriaan hylkeeksi. Minusta tämä ei kuulosta enää sattumalta, niin paljon kuin ihmisiä rannoilla ja veneissä pyörii kaikkialla, ja ne olisivat sinänsä hyvä ravinnonlähde.

Lisäksi miekkavalaat kuuluvat niihin harvoihin villieläimiin, jotka ovat tehneet vapaaehtoista yhteistyötä ihmisten kanssa. Silloin, kun suuria valaita vielä metsästettiin, oli olemassa ainakin yksi villien miekkavalaiden parvi, joka tuli satamaan ilmoittamaan valaanpyytäjille löytämästään saaliista, ja opasti laivat valaiden luo. Palkinnoksi ne saivat sisälmykset ja muut ylimääräiset valaanosat.

Myös tutkijat ovat noteeranneet miekkavalaiden ällistyttävän älykkyyden. Lainaus Wikipediasta: "The paper Culture in Whales and Dolphins goes as far as to say, "The complex and stable vocal and behavioral cultures of sympatric groups of killer whales (Orcinus orca) appear to have no parallel outside humans and represent an independent evolution of cultural faculties."
Emovalaat jopa puhuvat poikasillen yksinkertaistettua versiota omasta ääntelystään, eräänlaista vauvankieltä.

Saas nähdä, pystytäänkö valaiden kanssa joskus löytämään yhteinen kieli samalla tavalla kuin ihmisapinoiden viittomakieli. Ties mitä niiden kanssa pystyttäisiinkään puhumaan.

Aina kun puhutaan siitä kuinka fiksuja jotkut eläimet ovat, miksi melkein aina jätetään papukaijat keskustelun ulkopuolelle? Ne voivat kaikenlisäksi oppia puhumaan.

Myös varikset ovat älykkäitä, ja monet muut lintulajit.

Alex on hyvä esimerkki
http://www.youtube.com/watch?v=R6KvPN_Wt8I

Valitettavasti Alex kuoli jonkin aikaa sitten

http://www.youtube.com/watch?v=c4gTR4tk ... 97&index=0

Entä sukupuolivalinta - onhan ihmisilläkin älykkyys seksikästä?

Olen vakuuttunut siitä että delfiinien ja valaiden aivojen koko ja poimuttuneisuus selittyvät suurin osin sillä, että kykenevät visualisoimaan kaikuluotausääniä, ja sitä myöden kommunikoimaan keskenään kuvilla.

Tämä mahdollistaa myös opettamisen ja oppimisen.

Eli heille "ääni" olisi ikään kuin hologrammin tapainen kolmiulotteinen kuva, jonka voisivat kuulla tai tuottaa kaikuluotauspulssina. Aivot sitten tulkkaisivat tämä pulssin "kuvaksi". Siihen tarvitaan jokunen aivosolu.

Tuossa pätkässähän kokeneempi valas opettaa nuorempaa. Veikkaisin että lähettää kaikuluotaussignaaleja toiselle siitä mitä tapahtuu, ja millä keinoin, eli tyyliin lähettää symbolin jostain uimaliikkeesta, aallosta (miltä se nyt veden alla kuulostaa), sekä hylkeen kaiun. Tai jotain.

delfiineillä ja valailla on lukuisia keinoja hankkia ravintonsa, ja jatkuvasti keksivät uusia.

Eräs delfiiniparvi alkoi n. 5 vuotta sitten metsästää matalassa vedessä kalaparvia siten, että yksi kiertää parvea ja pöllyttää pohjaa, muodostaen samean veden renkaan parven ympärille. Kalat menevät paniikkiin ja alkavat hyppiä "renkaan" yli, suoraan renkaan toisella puolella päät veden pinnan yläpuolella odottavien delfiinien suihin.

Toinen parvi on metsästänyt monta vuosikymmentä erää kalastajakylän kanssa yhdessä.

Delfiinit ajavat ensin kalaparven matalikolle, ja antavat merkin kalastajille, jotka sitten verkottavat parven. Delfiinit syövät yksittäiset parvesta karanneet sen jälkeen.

Miekkavalaat muodostavat välillä ilmakuplista samean veden tapaan renkaan kalaparven ympärille, ja sitten alakautta sukeltavat suu auki pintaan, saaden siten suuntäydeltä kaloja.

Eräs miekkavalasparvi tulee joka vuosi samaan aikaan rannalle, jossa sillä hetkellä poikii suuri lauma merileijonia.

Sitten ne syöksyvät rantaan, ja nappaavat pahaa aavistamattomat poikaset suuhunsa, ja höllyvät takaisin veteen. Yleensä tämän jälkeen kuljettavat vielä elossa olevat poikaset avomerelle, jossa pelaavat sitten yhdessä eräänlaista lentopalloa näillä hylkeenpoikasilla.

Eli poikanen yrittää päästä rantaan, ja miekkavalaat viskovat sitä ilmassa joko suulla heittäen tai pyrstöllä lyöden.

Miekkavalaat voivat myös muodostaa niin vahvoja kaikuluotauskiiloja, että yksittäinen suurempi kala (vaikkapa lohi) menettää tajuntansa osuessaan sen alle. Eli tavallaan "huutavat" kalan tajuttomaksi. Ja sitten syövät sen.

Ihmisten ja delfiinien ja valaiden älyä ei voi verrata keskenään, koska kädellisyys on tehnyt ihmisälystä teknistä, eli käden ja pään yhteistyötä.

Niillä taas äly on enemmänkin kolmiulotteista ja visuaalista kommunikaatiota ja sen soveltamista. Työkaluja eivät tarvitse. Miksi niitä siis tekisivät, tai miettisivät siltä kantilta?

Odotan päivää että tutkijat kokeilisivat tallettaa kaikuluotaussignaaleja joita delfiinit ympärilleen lähettävät, ja sitten rakentavat niistä kartan, ja sitten kokeilisivat lähettää näitä talletettuja kaikuja takaisin siinä muodossa että viesti olisi järkevä. Vaikkapa jos saisi talteen delfiinin kaikuluotauskaiun miekkavalaasta, ja sitten lähettäisi sen jollekin toiselle delfiinille, niin uskoisin että delfiinin käytös muuttuisi radikaalisti. Mutta ongelma on siinä että me talletamme äänen kaksiulotteisesti. Delfiini kuitenkin vastaanottaa stereokaikua, joka "kolmiuloitteistaa" kaiun. Täten nauhoitettu signaali pitäisi osata talletaa siten että 3d-efekti ei vääristyisi, ja viesti menisi tulkitsemattomaksi mönjäksi.

Fiksuhan tuo metodi on mutta jottei tässä ruveta sekoilemaan kyseisten otusten älyä tähtitieteellisesksi, niin tulee ottaa huomioon että nämä keinot ovat kehittyneet yleensä hyvin pitkillä aikaväleillä vanhemmilta poikasille.

EDIT: Hyvin "alkeellisilla" eläimimilläkin on varsin yllättävän älykkäitä keinoja turvata olemassa olonsa.

Totta, sekin on vaihtoehto ja todennäköisesti osatekijä. Valaiden parinvalinnasta vain tiedetään varsin vähän.


Myös lepakot kykenevät visualisoimaan kaikuluotausääniä ja kommunikoivat samoilla äänillä myös keskenään, mutta ne eivät ole erityisen suuriaivoisia eivätkä älykkäitä - ja ne sentään liikkuvat huomattavasti nopeammin paljon vaikeammassa maastossa kuin valaat, eivätkä pimeässä edes voi käyttää silmiä apunaan. Lepakoista älykkäimpiä ovat suuret hedelmälepakot, jotka - yllättäen - eivät kaikuluotaa. Niiden aivojen koko ja älykkyys vastaavat suunnilleen pieniä kädellisiä. Pienet kaikuluotaavat lepakot taas vastaavat suunnilleen saman kokoluokan hyönteissyöjiä ja jyrsijöitä (päästäiset, myyrät, hiiret).

Ja jos koko aivokapasiteetti käytettäisiin vain kaikuluotausäänien tulkintaan, valaathan eivät suurista aivoistaan huolimatta olisi fiksuja. Koska ne ovat, aivokapasiteettia mitä ilmeisimmin käytetään muuhunkin.

Loppujen lopuksi kaikuluotaussignaalien muuntaminen aivoissa kolmiulotteiseksi kuvaksi on tuskin yhtään sen kummempi temppu kuin silmistä tulevien valoaistimussignaalien muuttaminen kolmiulotteiseksi kuvaksi meillä. Tai sähkökaloilla esiintyvä vastaava "kaikuluotaus" sähkösignaaleilla. Itselle tutumpia menetelmiä vain helposti pitää itsestäänselvyyksinä, vaikka ne olisivat yhtä monimutkaisia.

Hypoteesisi kaikuluotaussignaalien matkimisesta opetustarkoituksessa on kyllä mielenkiintoinen. En tiedä, onko se mahdollista mutta jos on, delfiinit todennäköisesti käyttävät sitä. Ainakin ne osaavat "kutsua toisiaan nimeltä" matkimalla toistensa ääniä, joten ympäristön äänien jäljittely ei liene niille vierasta.


Totta, mutta hyvin harvoilla eläimillä nämä yllättävän älykkäät keinot ovat opittuja, ja vielä harvemmilla vanhempien aktiivisesti poikasille opettamia. Suurin osa eläinkunnan "fiksusta" käytöksestä on geneettisesti periytyvää, luonnonvalinnan vähitellen huippuunsa hiomaa, eikä jokaisen yksilön tarvitse opetella sitä erikseen.

Toki valaiden nykyiset opitut käyttäytymispiirteet ovat varmasti pitkän kulttuurievoluution tuote, mutta niin ovat ihmistenkin. Kestihän nykyihmisillä likimain 100 000 vuotta kerätä tietoja ja taitoja ennen kuin oppivat hiomaan kivikirveen teräväksi. Siitä kulttuurievoluution vauhti on kiihtynyt huimasti, mutta ei siksi että olisimme muuttuneet älykkäämmiksi: ensimmäiset kivikirveitä teroittaneet ihmiset olivat geneettisesti ja anatomisesti identtisiä meidän kanssamme.

Ei niin. Nooa ehti opettaa muutamille eläimille eräitä stategioita sinä 40-päivän aikana, kun kaikki elukat olivat hänen tykönään. Huom. Vain muutamille, harvoille ja valituille.

Kuinka delffiini osaa tehä jotain näin siistiä?

http://www.youtube.com/watch?v=TMCf7SNUb-Q