KESKUSTELU

Jep, samallaisuuksia löytyy kyllä, mutta tarkempiin kuvauksiin tuskin tarvitsee mennä tässä keskustelussa. Minun suurin huolenaiheeni on että Scansoriopterygidien pitkälle viedyt sopeutumat kiipeilyyn sotkevat niiden sijaintia sukupuussa.
Jotkin seikat, kuten pidentyneet eturaajat voivat olla vain simppleitä konvergensseja.

Pieni paasaus on joskus ihan vain hyväksi.

Käytännössä kaikkia eliöitä kutsutaan kansainvälisesti ja alaan perehtyneiden piireissä tieteellisillä nimillä. Suuren yleisön käytössä tieteelliset nimet koetaan kuitenkin usein huonosti suuhun sopiviksi ja hankaliksi muistaa. Ja osa niistä kyllä todella on hankalia (itseltäni kesti ikuisuus oppia kirjoittamaan Azhdarchidae oikein, ääneen en sitä edelleenkään uskalla edes yrittää sanoa).

Tästä samasta syystä eri laitokset ovat julkaisseet suomenkielisten nimien listoja maailman nisäkkäistä (Luonnontieteellinen keskusmuseo), linnuista (BirdLife Finland) ja kaloista (Suomen luonnontieteen seura Vanamo). Matelija- ja sammakkoeläinnimistö on kuulemma Herpetologisella yhdistyksellä työn alla. Esihistoriallisilta eläimiltä yhtenäinen nimistö edelleen puuttuu, ja oppikirjoissa, tuotenimissä ja lasten ja nuorten "tiedekirjoissa" käytetäänkin toinen toistaan typerämpiä nimihirviöitä, kuten mainitsemasi puukkohammaslisko. Jos joku hyvällä maulla varustettu alan ammattilainen (tai työryhmä sellaisia) loisi virallisen nimistön, josta voisi vielä tiedonhakua varten tarkistaa mitä tieteellistä nimeä kukin suomalainen nimi tarkoittaa, sille voisi hyvinkin löytyä käyttöä tällaisissa yhteksissä. Paleontologit ja heidän hengenheimolaisensa niitä toki tuskin käyttäisivät.

Esimerkiksi ihmisen sukupuulle on jo olemassa kelvollinen nimistö (etelänapinat, käteväihmiset, pystyihmiset, heidelberginihmiset, neandertalinihmiset), ja Mikko Haaramo on fylogeniasivuillaan nimennyt onnistuneesti ainakin esihistoriallisia kalaryhmiä (tosin en tiedä, ovatko nimet hänen omaa keksintöään vai jostakin muualta peräisin).

Piti ihan tonkia esille oma lukion biologiankirjani. Sen "elämän keskiajasta" kertovan sivun kuvassa seikkailevat sarvikuonoliskon kimppuun hyökkäävä tyrannilisko, porukalla kilpiliskoa raatelevat tiikeriraitaiset hirmukynsiliskot, järvellä polskivat joutsenlisko ja kalalisko ja jostain kumman syystä nurkassa pilkistävä okalisko, joka näyttää olevan Dimetrodon.
Tekstissä todetaan selvästi kolmeen kertaan, että dinosaurukset ja muut elämän keskiaikana hallinneet matelijat olivat vaihtolämpöisiä, joskin mainitaan tuona aikana eläneen "myös sellaisia matelijoita, jotka olivat ainakin osittain tasalämpöisiä."
No, kaippa lukion oppikirja voisi vielä huonompikin olla, vaikka sitä onkin jo hankalaa kuvitella.

.


Onhan tuokin tietysti totta. Muissakin kielissä tuntuu olevan tapana antaa nykyisille eliöille yleisnimitys, sama ei tunnu kuitenkaan pätevän esihistoriallisillisiin otuksiin. Kaipa tämäkin on tottumus kysymys. Kun on tottunut toistelemaan dinosaurien tieteellisiä nimityksiä vaahtosammuttimen kokoisesta lähtien, niin suomennetut nimet tuntuvat aika tarpeettomilta.
Jopa nämä Valsteen täysin johdonmukaiset suomenkieliset nimet ihmisen sukulaisille tuntuu oudoilta.



Jep, mulla taisi olla sama tai samanlainen kirja käytössä. Ainakin tuon hienon kuvituksen muistan varsin hyvin. Aiheutti muistaakseni facepalm hetken jo tuolloin.

Kas, kirja olikin näköjään vielä tallella. Aika hyvin on onnistuttu sekoittamaan permi-, Jura- ja liitukausi yhteen kuvaan, ja kaikki nimet päättyy sanaan lisko.

Toivottavasti sama kuvitus ei ole enää käytössä.

Scansoriopterygidien sijoittaminen by Dinomaniac kuulostaa tosiaankin aika järkeenkäyvältä, mutta odottaisin varmuuden varalta asiaan liittyviä julkaisuja. Toistaiseksi toissa- ja viime vuoden kaksi peräkkäistä analyysiä on sijoittanut sen Avialaen tyveen. Se tyveensijoitus oli tosin viime vuoden johtopäätös, Anchiornis löydettiin tänä vuonna ja kyllä, se on tosiaankin osoittautunut kaikkein alkeellisimmaksi. Korjauksen paikka minulle, taas.

Ja kiitos Mahakalan korjauksesta. Muistin ilmeisesti sittenkin väärin. Ikä tosin ei merkitse niin paljon kuin alkeellisuus, koska...no, onhan Microraptorkin ~20 miljoonaa vuotta nuorempi kuin Archaeopteryx.


Norsunpoikasille kasvaa silloin tällöin karvapeite, joka kuitenkin lähes aina katoaa aikuisikään mennessä. Mammutithan todennäköisesti aloittivat tunnetun villakarvapeitteensä kehityksen neotenian avulla, ja yksi (vanhentunut?) hypoteesi höyhenten evoluutiosta esittää näin tapahtuneen myös Dinosauriassa.




Ai biologian opettajaa vai?




Saattaa muuten olla, että olen itsekin joskus (8-10 vuotta sitten?) nähnyt saman kirjan tai ainakin saman kuvan ja selostuksen. "Okalisko" taidettiin jopa mainita "sävyisäksi kasvinsyöjäksi," ellen väärin muista.

Anchiornis siirretty tyvemmäksi ja Epidendrosaurus poistettu. Scansoriopterygidae vielä toistaiseksi sijoitettu Avialaeen.
http://i161.photobucket.com/albums/t201 ... ogeny1.jpg

Lähinnä paleontologia/evoluutiobiologia ajattelin. Mutta miksei niitä asiastaan innostuneita opettajiakin tarvittaisi.


Toki, mutta suomuthan eivät ole sama asia kuin paljas iho. Dinosaurusten olisi täytynyt kasvaessaan sekä pudottaa höyhenensä että kasvattaa suomut tilalle. Sellaista taas ei taida esiintyä ainakaan millään nykyisellä selkärankaisella (?). Tosin oletettavasti nykymatelijat ja ainakin rotat kasvattavat kyllä uusia suomuja varsin nopeasti irronneiden tilalle, joten miksei suomujen kasvatus aikuistuessa olisikin ollut mahdollista.
(käytännön kokemusta tuli siitä, että jätin kerran lemmikkirottani hännän oven väliin).

Jos höyhenys olisi vain pudotettu pois, kuten norsut tekevät karvoilleen, lopputulos olisi ollut jotain tämänsuuntaista:

P.S. Näyttää häkellyttävästi dinosaurukselta, eikö totta?

Sinullahan on vaikuttava päättelykyky. Juuri noihin (jompaankumpaan tai molempiin) aion tähdätä yliopistoon pyrkiessäni.

Tosin hankaluuksia riittää.


You've got a point there. Asiaa siis tuskin pystyisi selvittämään muuten kuin seuraamalla kyseessä olevan eläimen elinkaarta, mikä on tosin mahdotonta, koska T.rexin kokoluokan dinosauruksia ei ole enää. Jopa puolitonninen Aepyornis oli liian pieni ylikuumentuakseen höyhenpeitteestä. Eli ei taida löytyä testattavaa vastaavuutta ainakaan toistaiseksi. Hankala paikka.


Eikä pelkästään näytä. Älä unohda monofyleettistä luokittelua!

Dinosauria: "The most recent common ancestor of Triceratops horridus and Passer domesticus + all its descendants."

Eipä siihen kummoista päättelykykyä tarvittu.
Hieno juttu, veikkaanpa että olemme sitten kaikki kolme samalle alalle pyrkimässä (tosin itse erehdyin vähän väärään yliopistoon ja poden parhaillaan pientä ammatinvalintakriisiä. Hankaluuksia riittää itse kullakin).


Niin tietenkin. Mutta ilman höyheniä tajuaa, kuinka ilmeistä se onkaan.

Ekologityönantajani kesällä muuten tuhahtelivat järjestään halveksuvasti monofyleettisen luokittelun ajatukselle ja fylogenetiikan viimeaikaiselle kehitykselle. Se on kuulemma turhaa niuhotusta.
Ekologit.

Käväisin vähän tuolla PhyloCoden foorumeilla lukaisemassa kladistiikan tavoitteista ja havaitsin yhden niistä olevan nimetä Linnaeuksen (nykylajeihin perustuvat) luokat kladipohjaisesti. Päivitin sen mukaisesti kladogrammini:

http://i161.photobucket.com/albums/t201 ... ogeny2.jpg

Korjaus: Olin kirjoittanut aiemmin Deinonychosauridae, kun olisi pitänyt laittaa Deinonychosauria.

http://i161.photobucket.com/albums/t201 ... ogeny3.jpg

Tämähän paranee koko ajan. Apropoo, mihinkäs kohtaa Ornithodesmus kuuluisi?

Hienoltahan tuo alkaa näyttää.
Vielä kun tuon Scansoriopterygidaen paikka varmistuisi. Ornithodesmus on vähän hankala tapaus vain muutaman nikaman perusteella sijoiteltavaksi.

Itse näpertelin tässä äskettäin kuvan siitä, kuinka näkemys dromaeosaureista - tässä tapauksessa Velociraptorista - on muuttunut viime vuosikymmenien vuoden aikana. Ylhäällä siis vanha raptori Jurassic Parkin tyyliin, alla nykykäsitys.

Erittäin hyvä vertailukuva. Näin jälkeenpäin ihmetyttää, miksei siipisulkia ennustettu jo dromaeosauridaen lintumaisten ranteiden ja sormien perusteella. Sitähän kun itse Ostrom käytti perusteena Deinonychusin löytämisen jälkeen.

Kasvatan tässä ajan kuluksi kladogrammiani koko ajan ajassa taaksepäin. Photobucketiin ei valitettavasti pysty uploadaamaan kovin suurta kuvaa ilman, että laatu huononee ja yksittäisistä nimistä tulee epäselvempiä. Onnistuin kuitenkin saamaan koko Maniraptoran suht selkeänä.

http://i161.photobucket.com/albums/t201 ... ogeny1.jpg

Kiitoksia.
Niin, kyllähän sitä jälkikäteen voi aina ihmetellä, miksei jotakin heti tajuttu. Monesta dinosaurusryhmästä on kuitenkin olemassa fossiilisia suomujen painaumia, mutta höyheniä ei taidettu tuohon aikaan tuntea kuin Archaeopteryxilta. Siinä tilanteessa vaikutti varmaan parsimonisemmalta antaa selkeästi lentokyvyttömälle eläimelle suomut.


Tämähän näyttää vaikuttavalta.
Onko tuo reilun tuhannen pikselin leveys tosiaan Photobucketin maksimi? Jos tilasta tulee pulaa, Imageshackiin pystyy lataamaan myös reilusti suurempia kuvia. Ainakin tuon raptorikuvan latasin ensin reilun 3000 pikselin levyisenä, kun en hoksannut laittaa ruksia pienennyskohtaan, eikä Imageshack edes yskinyt.

Millä ohjelmalla muuten olet nuo kladogrammit piirtänyt? Tarkoitus olisi tehdä jotain samansuuntaista (arkosaurien yleinen sukupuu) yhteen lehtijuttuun jota kirjoitan, ja mietin millä sen saisi helpoiten siistiksi.

Ihan vaan Paintilla yhdistelin, täydensin ja tarpeen tullen tiivistin noista englanninkielisen Wikipedian pienemmistä kladogrammeista. Koko näytönhän pystyy kopioimaan kuvana liitettäväksi Prt Sc/Sys Rq -näppäimellä.

Hitto soikoon, Imageshack tosiaan säilyttää koon! Latasin juuri koko Maniraptoriformesin (sama kuin edellinen, mutta lisätty Ornithomimosauria) ja laatu on sama kuin omalla koneella.

En muuten ole toistaiseksi kyennyt löytämään Compsognathidien fylogeniasta yhtäkään kladogrammia. Miksikähän?

Oho, Anchiornis osoittautuikin sitten troodontidiksi. Näyttää sittenkin siltä, että kaikkien deinonychosaurien yhteinen esi-isä mahtoi olla nelisiipinen.

Pedopenna sen sijaan saattaakin kuulua Avialaeen.

Eli uusiksi. Maniraptoriformes.