KESKUSTELU

Voisiko joku kerrata lehmän evoluutiota? Varsinkin ruuansulatus kiinnostaa.

Kyllä vain. Tämän olen havainnut täällä Suitian ja Viikin koetilojen välisessä kamppailussa.

Jaa ettäkö lentääkö lehmät ? Ainaki yks Norpottenilainen
" humppabändi " Laulellee yhessä laulussa : Över fjällen det flyyger en ko.
Se tuo laulu mennee jotensaki sen ikivanhan Katinkan sävelellä.

Sorkkaeläin, märehtivä sellainen. Mitä se oli sitä ennen? Kuinka kauas pitää mennä että löytyy yhteinen esi-isä esim ihmisen kanssa? Tai vaikka sian? Onko välimuodoista löytynyt fossiileja?

Katselen noita nelijalkaisia päivittäin työkseni. Jokusen olen teurastanutkin. Onko ruuansulatus kehittynyt pikkuhiljaa yksimahaisesta nelimahaiseksi periaatteella maha/ satatuhatta vuotta?

lehmät eivät kiistatta tieteelisesti tarkasteltuna lennä...eikä lennä ihminenkään...no koneella kylläkin, mutta siinä pätevät muut säännöt eikä siten sovi semmoinen lentely tämän otsikon alle...

Minkälainen oli elämän puu lehmän kiivetä? Montako fossilia on löydetty matkalla? Eikö kukaan tiedä?

Lehmä oli meille suomalaisillekin jossain historian vaiheessa se elikko, joka piti meitä osiltaan hengissä ja on tietysti vieläkin.

Lehmän ruuansulatus on loistava kokonaisuus. Pystyy käyttämään sellaista rehua, josta yksimahainen ei saa juuri mitään irti. Siihen kaiketi perustuu märehtijöitten mesnesty myös nykyään.

Nykyisten nautojen kantalaji lienee alkuhärkä.

Härkä = kuohittu sonni ... vaikea tilanne alkuhärälle, etten sanois.

noniinno... alkuhärkä wikipediassa näyttää siis tältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Alkuh%C3%A4rk%C3%A4

Bos primigenius löytyy täältä:
http://www.prehistory.com/bosprimi.htm

vaan kovasti näyttävät nykysonneilta noin perusrakenteeltaan. Laji kuoli sukupuuttoon tossa 1600-luvulla. Koko oli isompi kuin nykyään.

Kuinka tästä taaksepäin???

Nykyisten nautojen kantalaji lienee alkunauta ja siitä kun mennään taaksepäin pitää varoa ettei astu läjään.

Siitä mistä läjä tuli on monta kiihkotonta keskustelua tällä palstalla.

Yhdet ovat täysin välinpitämättömästi sitä mieltä että se syntyi ehdottoman sattumalta, toiset yhtälailla ikävystyneinä ettei siinä ole perää, kolmannet joita asia ei voisi enempää haukotuttaa, että jossain on vinha perä, mutta että sitä ei voi tutkia kuin epäsuorasti.

Keskustelu ei oikein ota tulta. Ketään ei kiinnosta noissa muissa ketjuissa.

Mutta tämä lentäminen saattaa kantaa.

Jos siis lähdetään siitä että lehmä lentää, niin mihin päädytään?

Ilmanpaineen lehmän alapuolella tulee olla suurempi kuin yläpuolella. Tässä ei vielä oteta kantaa siihen miten päin lehmä on.

On kaksi teoriaa. Toisen mukaan lehmän yläpuolen suurempi kaarevuus aiheuttaa pidemmän matkan sitä kautta kulkevalle ilmamolekyylille. On sama miten päin molekyyli on.

Kun siis lehmä on jo kuitenkin mennyt, on ilmamolekyylejä lehmän yläpuolella koko ajan vähemmän kuin alapuolella.

Vieläkään ei ole oleellista miten päin lehmä on, mutta se voi olla taitavaa.

Näin mitä kaarevampi lehmän yläpuoli on, sitä suurempi alipaine lehmän yläpuolelle syntyy ja sitä alhaisempi on lehmän sakkausnopeus. Samalla lehmän ilmanvastus kuitenkin kasvaa.

Toisen teorian mukaan lehmän kaareva yläpuoli vain ohjaa ilmavirtaa taakse ja alaspäin, kuin suihkuna joka synnyttää lehmää ylöspäin työntävän voiman.

Yhden teorian mukaan näissä teorioissa on kyse samasta teoriasta.

Lisäksi on kiinnitettävä huomio lehmän ohjauspintojen sijaintiin ettei päädytä tahattomasti siihen mistä lähdettiin.

Ohjauspintojen on edullisinta olla sillä tavalla kiertyneellä lehmän yläpuolella että niiden kohdalla ilmavirta irtoaa lehmän yläpinnasta viimeiseksi, jos lehmä sakkaa.

Karjataloudessa puhutaan lehmän kohtauskulmasta suhteessa ilmavirtaan.

Näin tämäkin lentotila voi olla hallittu, kunhan lehmä ei samalla poikkeuta peräänsä ja päästä ilmavirtaa vastakkaiselta puoleltaan kokonaan irti.

Kaikki tietävät miten surullinen näky syöksykierteessä oleva lehmä on.

Jossain vaiheessa lehmä saattaa oppia kaareuttamaan itseään, ja päinvastoin niin, että sekä näyttävään laskeutumiseen tarvittava hitaus, että matkalentoon edullinen nopeus tulevat mahdolliseksi samalle lehmälle.

Heikkotehoiset lehmät nousevat pelkästään lisäämällä vauhtia ja pitävät turpansa horisontissa. Ahdetuilla lehmillä riittää voimaa huimiin manöövereihin ja menevät sinne minne sieraimet näyttävät.

Ei ole harvinaista nähdä tällaisia suihkulehmiä pimeinä syysiltoina. Ei sinne päinkään.

Se on kehitystä. Voiko se olla pelkkää sattumaa, onko sillä jokin ilmailua suurempi tarkoitus vai pelkkä vinha perä? Läjä uusia kysymyksiä multa sulle.

EDIT: Korjasin lehmän lentokelpoisuuteen vaikuttavan virheen

Kyllähän "lehmä" lentää, sillä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hoatsin

Hehee, Vaari taisi olla oikeammassa kuin arvasikaan.

Mummo
kahvikupin kannattelemana

Oli "Vaarinkin" teoria mielenkiintoinen ei silti, mutta näitä Hoatseja olisi kiva saada navettaan. Siellähän "märehtisivät", toiset jalat maassa ja toiset LENTÄEN. Levinnäisyysalue on kyllä sen verran eteläisillä leveyksillä, ettei tämä "lehmälintu" taida Suomen talvessa menestyä.

Ikää oli wikipedian mukaan tommoset 20 miljooonaa vuotta. Ihmeen pyöreä luku. Siinä se taitaa pestä Boss primigeniuksenkin mennen tullen. Tästä lienee kai pääteltävissä että lehmä on sukua Hoatsille. Löytäisikö joku vihjeitä taikka fossileja siitä väliltä.

UH, enpä olisi arvannut että lehmän lentoon lähtö on näin "lähellä"... täytyykin alkaa katsella karjaa vähän sillä silmällä.

"Mutta tämä lentäminen saattaa kantaa" sanoi Vaari. Niinhän ne lehmät tekevät, siltä osin ainakin juttu pitää paikkansa.