KESKUSTELU

Raamattu ei olekaan biologian ja luonnontieteen oppikirja. Tosin se on aina täsmällinen kun se sivuaa niitä. Mutta ei siellä kerrota esim. hirmuliskoista. Raamattu sisältää noin. 1500 sivua ja siellä on kaikki oleellinen siitä miksi ihmiskunta on syntisessä tilassa ja miten Jumala korjaa asian. Tiede tutkii paljon asioita joita raamattu ei sisällä.

Jänis ei ole märehtijä vaikka Raamattu niin väittää.

Myöskään ei heinäsirkalla ole neljää jalkaa vaan niitä onpi kuusi.

Tuossapa nyt äkkiseltään pari Raamatusta löytyvää asiavirhettä jotka sivuavat biologiaa ja luonnontiedettä, joten väittämäsi Raamatun täsmällisyydestä aina näitä asioita sivuttaessa on falsifioitu.

Nuo väitteet löytyvät siis kolmannen Mooseksen kirja n11. luvusta (jakeet 4-6 sekä 21,22 ja 23.

Hajoo nyt sitten noihin iltapuhteenasi. Seuraavaksi varmaan sanotaan että nämä ovat käännösvirheitä ja että alkuperäinen Sana on tietenkin tarkka.

Jänis "märehtii" syömällä omat papanansa.
Se että Raamattu sanoo jäniksen olevan märehtijä, on usein herättänyt epäilyksiä raamatunkriitikoissa (3Mo 11:4, 6; 5Mo 14:7). Tulisi kuitenkin ottaa huomioon, että nykyaikainen, tieteellinen märehtimisen määritelmä ei anna perustetta arvostella sitä, mitä Raamattu sanoo, koska sellaista määritelmää ei ollut olemassakaan Mooseksen aikana. Jo 1700-luvulla englantilainen runoilija William Cowper, joka oli pitkään tarkkaillut kotieläiminä pitämiään kaniineja, sanoi, että ne ”märehtivät kaiken päivää”. Samalla vuosisadalla elänyt kuuluisa luonnontieteilijä Linné uskoi kaniinien märehtivän. Tieteellisemmän aineiston kokoaminen jäi kuitenkin muiden tehtäväksi. Ranskalainen Morot havaitsi 1882, että kaniinit nauttivat jopa 90 prosenttia päivittäisestä ravinnostaan toiseen kertaan. Eräässä jonkin aikaa sitten ilmestyneessä julkaisussa Ivan T. Sanderson sanoo jäniksestä: ”Niiden ruoansulatusmenetelmä on meidän mielestämme hyvin erikoinen. Tämä ei koske yksin Leporidae-heimoa [jänikset, kaniinit], vaan kuten nykyään tiedetään, myös monia jyrsijöitä. Kun kuivan talvirehun sijasta on saatavilla tuoretta vihreää ruokaa, eläimet hotkivat sitä ahnaasti ja sitten ulostavat sen puoliksi sulaneena ympäri pesäänsä. Jonkin ajan kuluttua jätökset sitten syödään uudelleen, ja prosessi voi toistua useamminkin kuin kerran. Näyttää siltä, että vain täysikasvuiset kaniinit toimivat tällä tavalla.” (Living Mammals of the World, 1955, s. 114.)

Eräät brittitiedemiehet tarkkailivat huolellisesti kaniinien elintapoja tarkkaan valvotuissa olosuhteissa, ja heidän tutkimustuloksensa ilmestyivät julkaisussa Proceedings of the Zoological Society of London (1940, 110. vsk., s. 159–163). Seuraavassa on lyhyt kuvaus siitä, kuinka jänis nauttii ravintonsa uudelleen: Aamiaiseksi syöty tuore ruoka kulkee mahalaukun läpi ohutsuoleen ja sivuuttaa mahansuuhun jäävät palloset, joita on n. 40–50 g ja jotka olivat siellä jo tuoretta ruokaa syötäessä. Ohutsuolesta aamuateria siirtyy paksusuolen umpinaiseen alkuosaan eli umpisuoleen ja jää sinne joksikin aikaa. Päivän mittaan palloset laskeutuvat, ja suolisto sulattaa niiden sisältämän bakteeriproteiinin. Saapuessaan paksusuoleen ne ohittavat umpisuolessa olevan aineen ja jatkavat matkaansa lynkkysuoleen, missä liika kosteus imeytyy pois ja muodostuu tuttuja kuivia papanoita, jotka poistuvat elimistöstä. Kun kiertokulun tämä vaihe on päättynyt, umpisuolen loppupäähän varastoitunut aine siirtyy seuraavaksi lynkkysuoleen, mutta kaikki kosteus ei imeydykään siitä pois, vaan tullessaan peräaukkoon se on koostumukseltaan melko pehmeää. Se on pallosina, ja kutakin pallosta ympäröi sitkeä limakerros, joka estää niitä tarttumasta toisiinsa. Nyt kun nämä palloset tulevat peräaukkoon, jänis ei tiputakaan niitä pois, vaan se koukistuu kaksinkerroin ja ottaa ne suuhunsa ja varastoi ne mahansuuhun seuraavan aterian syömiseen saakka. Erikoinen jaksottainen kiertokulku on tällä tavalla päättynyt, ja suurin osa ruoasta on kulkenut toisen kerran ruoansulatuskanavan läpi.

Tri Waldo L. Schmitt, Washingtonissa (D. C.) sijaitsevan Smithsonian Institutionin eläintieteen osaston pääintendentti, kommentoi näitä havaintoja ja kirjoitti: ”Ei näytä olevan minkäänlaista syytä epäillä eri työntekijöitten antamien selostusten oikeaperäisyyttä, että jänikset tavallisesti varastoivat puoliksi sulanutta ruokaa umpisuoleen ja että tämä joutuu sulatettavaksi uudelleen kulkien toisen kerran ruoansulatuskanavan läpi.” Lisäksi hän huomautti, että tässä on selitys ”jänisten ilmiömäisen suurelle umpisuolelle toisten imettäväisten umpisuoliin verrattuna”.

Söi jänis paskaa tahi ei, se ei ole märehtijä vaan paskansyöjä mikä ei ole sama asia kuin märehtiminen (märehtivät sulattavat ruoan puoliksi, oksentavat sen suuhunsa, pureksivat hienommaksi ja sulattavat saman mössön uudelleen). Tästäkin huolimatta heinäsirkalla ei ole neljää jalkaa muuten kuin poikkeustapauksessa, ja tämän tietenkin voit sivuuttaa esittäessäsi kuinka 1700-luvun tiedemiehet (ja runoilijatolivat sitä mieltä että jänis märehtisi...

Väittämäsi siitä että Raamattu olisi biologiaa ja luonnontiedettä sivutessaan tarkka ei pidä edelleenkään paikkaansa. Ellei sitten esimerkiksi märehtijän määritelmää laajenneta käsittämään myös paskansyöjät. Tai että neljä voikin tarkoittaa kuutta.

Totta kai kaikki määritelmät voi halutessa muuttaa sellaisiksi että ne sopivat Raamatun väittämiin, mutta silloin törmätään taas siihen että jos niin tehdään, Raamattu ei voi määritelmän perusteella olla väärässä eikä sillä ole silloin sen enempää arvoa kuin millään muullakaan tautologialla.

Lainaus raamatusta:3.Moos 11:21-23 Ainoastaan näitä te saatte syödä kaikista neliraajaisesti kulkevista vilisevistä siivekkäistä: niitä joilla on jalkojensa yläpuolella hyppyraajat maan pinnalla hyppelemistä varten.  Nämä ovat niistä ne, joita saatte syödä: vaeltava kulkusirkka lajinsa mukaan ja syötävä kulkusirkka lajinsa mukaan ja sirkka lajinsa mukaan sekä heinäsirkka lajinsa mukaan.  Ja kaikki muut vilisevät siivekkäät, joilla on neljä raajaa, ovat teille iljetys

"...saatte syödä: vaeltava kulkusirkka..."
"...muut vilisevät siivekkäät, joilla on neljä raajaa, ovat teille iljetys..."

Neliraajaisia siivekkäitä kiellettiin syömästä. Täytyy perehtyä asiaan tarkemmin.
Lisäys:Siitä, mitä hyönteistä tai mitä hyönteisiä heprealaisella sanalla ha·gav´ tarkoitetaan, ei olla varmoja. Koska täysin kehittynyt, siivekäs kulkusirkka-aste (hepr. ´ar·beh´ ) kuitenkin mainitaan 3. Mooseksen kirjan 11:22:ssa ha·gav´- hyönteisen rinnalla (puhtaana ravintona), ha·gav´ voi tarkoittaa pikemminkin hyppäävää kuin lentävää hyönteistä

Jos sanojen merkitykset muuttuvat, kuinka voimme tietää mitä Raamattu itse asiassa sanoo missään? Sanamerkityksillä kikkailu ja "tulkinta" ei kerro Raamatun totuudesta enempää kuin Urantiakirjan kannattajien "tulkinnat" ja sanamerkityksillä kikkailut. (Etenkään, kuin hyppäävät hyönteiset ovat yhä kuusijalkaisia eivätkä nelijalkaisia. Se tarkoitetaanko koko hyönteiskuntaa vai vain osaa on merkityksetöntä, koska kuusijalkaisuus on "peruspiirre" koko hyönteisten laajan kirjon sisällä.) Itse olen tulkinnut jäniksen "märehtimisen" sillä, että heprealaiset ovat kattoneet jänistä, niiden nenä menee koko ajan sillä lailla että näyttävät pureksivan(vaikka kyseessä on haistelu.) Ulospäin näyttää siltä, että jänis pureksii silloinkin kun suussa ei ole tuoretta ruohoa -> päättely "Jänis märehtii". Eli Raamatun "tieto" johtuisi inhimillisestä väärinymmärryksestä. (Tulkitsen siis että Raamattu on suhteessa syntyaikojensa tietotasoon, taudit tulkittu Jumalan kirouksina ja toimintatavat joiden on huomattu aikaansaavan terveyttä, on tulkittu siunaukseksi ja laitettu "Jumalan säännöksi".)
Jos "salattu Jehovan Totuus" näkyy siinä, että kertoo jänisten syövän papanoitaan, niin samaa logiikkaa noudattaen on kysytty Miksi Jumala "pysäytti auringon" eikä maata "siinä yhessä kuuluisassa kahinassa"?

Tästä toki voidaan asettaa kysymykseksi "Onko Raamattu kulttuurin vai Jumalan tulos." (Minusta ne eivät kuitenkaan ole toisiaan poissulkevia.)

On myös muistettava se, että jos "Raamattu ei ole biologiankirja" niin Raamattu ei kuulu biologiaa koskevaan väittelyyn..
->
Jos eibiologiaa sekoitetaan biologiaan syntyy samanlainen tilanne kuin sanoessa että "Punainen on suurempi kuin makkara".