KESKUSTELU

http://areena.yle.fi/video/1304357504162

Oletteko koskaan miettineet miten yksi kaikuluotaava, käytännössä sokea lentävä niskäs tuhansien parvessa luotaa tiensä ehjänä ulos luolasta. Tai nappaa hyönteisen puiden oksien seassa, joita tuuli heiluttelee.

juu ja ihalleet suunnattomasti sokean evoluution ihmeitä!

No ehkä käännytät ne uskomaan stalinismiin. Sehän on helppoa linqvistisella behaviorismilla. Jutskaat vaan tarpeeks niin ne palvoo isä aurinkoista sellainen samanlainen punainen rusetti päässä kuin sulla ja kelaa piikilankaa niiden ympärille jotka ei sua tajuu. Tsau daukki.

Lepakko: vekkuli villieläin....hauska seurata mökillä, kun ne saalistavat lähellä veden pintaa.

Sokea ihminen on myös vastaavasti ihmeellinen.
Ei ehkä niin mairittelevaa - erikoisesti henkilölle - joka on sokeutunut kesken elämänsä, mutta ihailen heidän elämistään, vaikka ei se aina ole varmaankaan missään suhteessa helppoa.
Kuitenkin se asia, jossa useat löytävät elämälleen positiivisen jatkumon.
Tämä vain sivujuonteena lepakoista, enkä todellakaan halua loukata näkövammaisia, päinvastoin ihhailen tuntemiani henkilöitä heidän elämänhalustaan ja positiivisuudestaan.
Oppia kaikille.

PS. Ehkä täysin väärin verrata heitä lepakkoihin.
Kyse on vain fyysisen näkökyvyn puutteesta, ihmisillä näin ei todellakaan ei ole.

Nuorna miehenä eräs lepakko yritti iskeä minua. Olen toki hyvin kaunis mies, mutten tiennyt olevani noin nätti. Annoin lesbolle pakit.

Miten evoluutio voi tuottaa lepakon lentämisen? Lintujen lentämiselle on esitetty, että ensin muodostuivat sulat soidinta varten ja sen jälkeen niitä saattoi sovelta lentämiseen. Miten lepakoilla joku hiirilaji voi alkaa kasvattamaan sormien pituutta ja nahkaa niiden väliin? Antaisi olettaa, että sormien kasvattamisella olisi ollut jotain etua ennen kuin niillä pystyi lentämään?

Saivarrellaan, saivarrellaan: Lepakot vaan eivät ole sokeita, ne eivät vain näe pimeässä juuri sen paremmin kuin me ihmisetkään. Pimeässä toki ovat kuin sokeita.

Ne vain joutuu jakamaan pikkunisäkkään aivokapasiteettinsa kaikukuiluun ja näköaistiin ja pääpaino on kaiulla koska ne saalistaa sillä.

Tuo parvikäytös kaiutellen on se kumma juttu siitä että se kykenee erottamaan omansa muiden kaiuista tiloissa joissa virhemarginaalia ei ole, kuten luolissa.

Ne ovat resistenssejä monille taudeille ja kantavat taudinaiheuttajamikrobeja. Käyttääkö ne niitä aseena?

Eipä siinä ole sen enempää jakamista kuin muidenkaan aistien osalta, pikemminkin päin vastoin. Kun yhdelle aistille ei ole ärsykkeitä yön pimeydessä, on helpompaa keskittyä toiseen aistiin. Ihan normaalisti ne lepakot päivänvalossa näkevät.


Onko tuosta jotain todisteita? Periaatteessa ei luulisi sillä olevan paljoakaan merkitystä erottaako oman äänensä kaiun muista tilanteessa jossa suljetussa tilassa on paljon kaikuhavaintoja. Enemmänkin luulisi olevan hyötyä hahmottaa ympäröivää maailmaa ihan minkä tahansa äänilähteen kaikujen perusteella.


Kaikilla eläinlajeilla on koko joukko omia mikrobeja, joista osa aiheuttaa tauteja jollekkin eläinlajille. Yleensä ne omat mikrobit elävät isäntälajinsa kanssa niin, ettei kummastakaan ole suurempaa haittaa juuri toisilleen. Kyllä ne lepakot ihmisen puremistakin tulehduksen saa yhtä lailla. Aseena niitä ei varmastikaan lepakot mitenkään käytä, eiköhän ne hyönteiset kuole ihan siihen ensi puraisuun.

Jos lepakkoyhteisön kulmille asettuu peto joka käy noukkimassa ateriansa niiden nukkuessa ja kas se saakin pöpön ja sairastuu tai jo liikkuessaan niiden jätöksistä. Muistelen jonkun luolatutkijan kuolleen saatuaan tartunnan niiden jätöksistä.

Eipä niitä taida missään päin pedot nukkuessa käydä saalistamassa, jossain päin petolinnut saalistavat illansuussa liikkeelle lähteviä lepakoita kylläkin. Ylösalaisin ja yleensä jossain ahtaassa lokosessahan ne tapaavat nukkua isoina parvina.

Ne paikat missä luolissa lepakot elävät ovat kyllä aika ikäviä ihmiselle käydä, mutta se johtuu niissä lepakonjätöksissä elävistä homesienistä. Ne homesienetkään eivät elä itse lepakoissa vaan niiden jätöskasoissa. Metaanin määräkin voi noilla lämpimillä seuduilla nousta l uolan kaltaisessa suljetussa tilassa aika vakavaksi kun niitä lepakoita voi olla miljoona yhdessä luolassa.

Silloinhan lepakon pitäisi tietää äänilähteen täsmällinen sijainti, eikä se suuntaavilla korvilla ole mahdollista. Tietenkin muut äänilähteet voivat antaa "hajavaloa", mutta kyllä sen minun mielestä on pakko muodostaa kuva ympäristöstään oman signaalin kautta.

Tietää todistaa väkevästi ajattelukyvystään ja kreationistien argumenttien tasosta. Katso, he tekevät sen itse.