KESKUSTELU

Tämmöisiä kuvia ei pitäisi täällä näyttää:



sillä kreatonisteilta menee yöunet, kun näkevät kuvan kalan ja liskon välimuodosta, jota ei pitänyt olla.

Tottakai takaisinkytkentä vaatii aivoprosessointia, mutta arvaahan, mikä antaa ohjeet aivojen rakennukseen? Aivan, DNA.

Genomiin on koodattu se, kuinka kunkin eliön aivot rakennetaan. Aivojen rakenne, hormonien, välittäjäaineiden ja muiden kemikaalien pitoisuudet eri osissa eri aikoina ja aivosolujen reaktiot ärsykkeisiin muuntelevat kaikki perinnöllisesti, ja näistä voidaan rakentaa aika monimutkaisiakin periytyviä käyttäytymismalleja.

Niinpä eliön aivot ovat rakentuneet niin, että se reagoi tiettyihin ärsykkeisiin tietyllä tavalla, ja tuloksena on U:n muotoinen tunneli ja tapa kuljettaa ilmaa. Käyttäytyminen voi olla kokonaan synnynnäistä, mutta se on melkoisen jäykkää silloin. Useammin, luulisin, esiintyy käytöstä, jossa on sekä geneettisesti määräytyneitä että opittuja komponentteja vaihtelevissa suhteissa. Silloin yksilöllä voi mennä vähän aikaa oppia tekemään homma oikein, mutta se tapahtuu silti nopeammin kuin jos opettelu pitäisi alkaa kokonaan alusta. Esimerkkinä vaikkapa monet poikasiaan hoitavat kalat, joiden pari ensimmäistä poikuetta yleensä kovasta yrityksestä huolimatta epäonnistuu, mutta seuraavilla kerroilla vanhemmat osaavat jo asiansa.

Ei liejuryömijä välttämättä tyhmä ole kalaksi. Se on kuitenkin pitkäikäinen ja jossain määrin sosiaalinenkin otus, ja nämä kaksi kulkevat usein käsi kädessä älykkyyden kanssa. Eiköhän tietoinen hapen kuljettaminen mätimunille ole kuitenkin siltäkin liikaa vaadittu.

Itse asiassa välimuotojen olisi pitänyt olla kuolleena jo miljoonia vuosia, kuten esim varsieväkala.

Tässä pitempi lista "elävistä fossiileista", joihin ei mutaatiot, jääkaudet, ruuan saatavuustilanne, ruuan laatutilanne tai muut muutokset tunnu tehoavan. Koska kaikki riippuu kaikesta, niin nämä selittää ettei mikään ole voinut muuttua.

http://en.wikipedia.org/wiki/Living_fossil

Examples

Some of these are informally known as "living fossils".

Plants
Amborellaceae – a plant from New Caledonia, possibly closest to base of the flowering plants
Araucaria araucana – the Monkey Puzzle tree
Cycads
Ginkgo tree (Ginkgoaceae)
Horsetails – Equisetum (Equisetaceae)
Metasequoia – Dawn Redwood (Cupressaceae; a borderline example, related to Sequoia and Sequoiadendron)
Sciadopitys tree (Sciadopityaceae)
Whisk ferns – Psilotum (Psilotaceae)
Welwitschia (Welwitschiaceae)
Wollemia tree (Araucariaceae – a borderline example, related to Agathis and Araucaria)

Fungi
Neolecta

Mammals
Aardvark (Orycteropus afer)
Cypriot mouse (Mus cypriacus)
Red Panda (Ailurus fulgens)
Koala (Phascolarctos cinereus)
Laotian Rock Rat (Laonastes aenigmamus)
Volcano rabbit (Romerolagus diazi)
Amami rabbit (Pentalagus furnessi)
Iriomote cat (Prionailurus iriomotensis)
Monito del Monte (Dromiciops gliroides)
monotremes (the platypus and echidna)
Mountain Beaver (Aplodontia rufa)
Opossums
Przewalski's Horse (Equus ferus przewalskii, Equus przewalskii or Equus caballus przewalskii, classification is debated)
Elephant Shrews

Birds
Acanthisittidae (New Zealand "wrens") – 2 living species, a few more recently extinct. Distinct lineage of Passeriformes.
Hoatzin (Ophisthocomus hoazin) – One living species. Distinct lineage of Neoaves.
Broad-billed Sapayoa (Sapayoa aenigma) – One living species. Distinct lineage of Tyranni.
Bearded Reedling (Panurus biarmicus) – One living species. Distinct lineage of Passerida or Sylvioidea.
Coliiformes (mousebirds) – 6 living species in 2 genera. Distinct lineage of Neoaves.
Magpie Goose (Anseranas semipalmata) – One living species. Distinct lineage of Anseriformes.

Reptiles
Pig-nosed turtle
Crocodilia (crocodiles, gavials and alligators)
Tuatara (Sphenodon punctatus and Sphenodon guntheri)

Amphibians
Purple frog (Nasikabatrachus sahyadrensis)

Bony fish
Arowana and Arapaima (Osteoglossidae)
Bowfin (Amia calva)
Coelacanth (the lobed-finned Latimeria menadoensis and Latimeria chalumnae)
Queensland lungfish (Neoceratodus fosteri)
Sturgeons and Paddlefish (Acipenseriformes)

Sharks
Frilled shark (Chlamydoselachus anguineus)
Goblin Shark

Insects
Mantophasmatodea (gladiators; a few living species)
Mymarommatid wasps (10 living species in genus Palaeomymar)
Nevrorthidae (3 species-poor genera)
Notiothauma reedi (a scorpionfly relative)
Orussidae (parasitic wood wasps; about 70 living species in 16 genera)
Peloridiidae (peloridiid bugs; fewer than 30 living species in 13 genera)
Sikhotealinia zhiltzovae (a jurodid beetle)
Syntexis libocedrii (Anaxyelidae cedar wood wasp)

Crustaceans
glypheoid lobsters (2 living species: Neoglyphea inopinata and Laurentaeglyphea neocaledonica)
Stomatopods (mantis shrimp)
Triops cancriformis (also known as tadpole shrimp; a Notostracan crustacean)

Molluscs
Nautilina (e.g. Nautilus pompilius)
Neopilina galateae, a monoplacophorid mollusc
Ennucula superba (Nut clam)
Other invertebrates
crinoids
Horseshoe crabs (only 4 living species of the class Xiphosura, family Limulidae: Limulus polyphemus,Tachypleus gigas, Tachypleus tridentatus and Carcinoscorpius rotundicauda)
Lingula anatina (an inarticulate brachiopod)
Liphistiidae (trapdoor spiders)
onychophorans
Valdiviathyris quenstedti (a craniforman brachiopod)

Logiikan riemuvoitto se tämäkin. Onneksi olkoon, kumosit juuri evoluutioteorian.

No, josko nyt et kuitenkaan.

Suhtaudun kohtuullisen luottamuksella siihen, että Jäniksen viesti oli pila, jollaiset myös trolleina tunnetaan. Siltä varalta, että tämä herättää vakavissaankin kysymyksiä, todettakoon että "elävä fossiili" on jo sinänsä hyvin omituinen ja vähintäänkin epätieteellinen käsite.

Eläviksi fossiileiksi kutsutaan yleensä eläimiä tai kasveja, joiden ulkonäkö on pysynyt päällisin puolin samana pitkiä aikoja. Ulkonäön muutosnopeus ei kuitenkaan ole sama asia kuin evoluutionopeus: sama perusruumiinrakenne voi sallia sopeutumisen monenlaisiin ympäristöihin ja olosuhteisiin. Suuretkaan aineenvaihdunnan tai käyttäytymisen muutokset eivät välttämättä lainkaan vaikuta ulkonäköön. Esimerkiksi tuatara on yksi klassisimmista elävistä fossiileista, mutta silti siltä on mitattu huomattavasti matelijoiden keskiarvon ylittäviä molekyylievoluutionopeuksia.
Toinen juttu on tietenkin se, kuinka kauan on "pitkä aika". Se tuntuu kovasti vaihtelevan. Elävän fossiilin leiman saavat helpoiten ihmisten silmissä "muinaisen näköiset" tai muuten erikoiset lajit, vaikka ne eivät itse asiassa edes olisi ryhminä kovin vanhoja. Esimerkiksi modernit krokotiilit, jotka löytyvät tuosta Wikipedian listastakin, ovat ryhmänä suunnilleen yhtä vanha kuin sorsalinnut. Silti en ole ikinä nähnyt sorsalintuja kutsuttavan eläviksi fossiileiksi. Sen sijaan sileälastaisia lentokyvyttömiä lintuja sellaisiksi silloin tällöin kutsutaan, vaikka ne ovat menettäneet lentokykynsä vasta paljon sen jälkeen, kun sorsat jo uiskentelivat liitukauden järvissä.
Lisäksi elävän fossiilin mainetta ajaa vähälajisuus. Jos yhtä vanhoista ryhmistä toisessa on kolme ja toisessa kolmesataa lajia, ensin mainittu helposti mielletään eläväksi fossiiliksi. Tähän ja omituisiin elämäntapoihin taitaa perustua esimerkiksi hoatsinin elävän fossiilin arvonimi. Usein viitataan siihen, että hoatsinin poikasilla on siivissään kynnet, mutta se on itse asiassa linnuilla aika yleinen ominaisuus. Hoatsinin poikasilla ne vain ovat kookkaammat, koska niitä käytetään aktiivisesti.

Tätä samaa asiaa juurikin aamulla taas ihmettelin kun seurasin kirjosieppoparin pesänrakennuspuuhia tohon pihapuun pönttöön. Että mistä peevelistä ne osaa rakentaa pesän kun kukaan ei ole ollut niitä siinä urakassa neuvomassa, ja miten peevelissä ne osaa kasvattaa ja ruokkia poikaset lentokuntoon? Kai se on tuo DNA, vaikeaa kuitenkin hahmottaa tällaisen käyttäytymisen alkujuuria. Kyllä luonto on ihmeellinen.

Make love, not friends.

Alkuperäinen kysymys siis oli että miksi se kuljettaa ilmaa pesäänsä.

Linnut tuo poikasilleen ruokaa. He päättelevät että poikaset tarvii ruokaa koska he itsekin tarvitsevat.

Liejuryömiäinen itse ei tarvitse ilmaa, kala kun on, joten tämä on eri tilanne. Munat tarvitsevat happea tai kuolevat.

Jos pesään järjestetään ilmanvaihto esim putkella, niin lopettaako liejuryömiäinen ilman kuljettamisen? Sillä olisi varmaan mielekkäämpääkin tekemistä kuin ravata tuota väliä koko ajan, ja se ravaaminen itse asiassa paljastaa vihollisille, että missä pesä sijaitsee.

Ei voi olla evoluution lopullinen aste semmoinen, että näyttää kaikille jatkuvasti pesänsä sijainnin.

Millä perusteella päättelevät? Eiköhän se ole vaisto tuokin.