KESKUSTELU

Joo empä ennää tiijjä ,että mihin aivojanne käytättä ?

Armitage kirjoitti

Tarvithanko tuohon maka ihmisaivoja parempi ajatteluelin ?
Mietippä tätäki hommaa ees sillä pääkopastasi löytyvällä pikkuaivolla !
Lepakoilla on suunnilhens samanlainen "kaikuluotain " ko delfiineillä, ja ne pärjäilee melko pienikokoisilla "ajattelemilla." ( vertaa sanaa ajattelimet sanaan aterimet )

Tuossa delfiinien aivoasiassa Aslak on kyllä oikeassa - itse kaikuluotaus ja sen avulla navigointi ei näytä kummoisia aivoja vaativan, koska pienlepakotkin siihen pystyvät. Samoin voisi ajatella hämähäkkien olevan älykkäitä, koska niiden täytyy pystyä hallitsemaan kahdeksan silmän tuomaa informaatiota, mutta eipä näin ole.
Sen sijaan älykkyys tuntuu korreloivan mutkikkaan sosiaalisen järjestelmän ja/tai muuten suunnitelmallisuutta vaativan elintavan kanssa. Esimerkiksi delfiinien tapauksessa koordinoitu yhteismetsästys kaikuluotauksen avulla, toistenkin yksilöiden kaikuja hyväksi käyttäen ja koko ajan keskenään kommunikoiden on jo asia erikseen kuin lepakon yksinäinen ötököiden etsiskely.

Koska kaikki on tajuntaa, niin jokaisella elämänmuodolla on oma tajunnantilansa. Tietyn elämänmuodon tajunnantila on elämänmuodon esiin kehkeytynyt tajunta. Kaikissa muodoissa on elämä. Kaikki elämänmuodot lähettävät hienoja värähtelyjä, impulsseja, eli ne lähettävät ja ottavat vastaan, ja jokainen elämänmuoto tuo itseään julki oman tajunnantilansa mukaisesti.
Kulloisenkin tajunnantilansa edellyttämällä tavalla kaikki elämänmuodot viestivät kosmisen lähetyksen ja vastaanoton lain välityksellä. Tajunnantilansa mukaisesti eli siinä määrin kuin niiden (ihminen, eläimet jne.) tajunnanvalo kantaa, ne pystyvät viestimään kaikkien elämänmuotojen kanssa lähetyksen ja vastaanoton lain mukaisesti.
Kaikki on evoluutiokierrossa evoluutioasteittain kollektiiveista korkeampien evoluutionaalisien tajunnantilojen, yksittäisten tajunnanasteiden kehityksen, kehitys- eli tietoisuusasteiden, kautta itsenäisiksi ruumiiksi.

Ei kai lepakoilla suhteessa ruumiin kokoon yhtään sen pienemmät aivot ole kuin delfiinillä. Norsulla on isommat kuin ihmisellä, mutta eiinpä tiedä ketään akateemisen loppututkinnon suorittanutta norsua...

Nilviäisten edisoneja ja einsteineja ovat mustakalat, erityisesti tursaat. Minusta älykkyys voisi liittyä aika suoraan tarttuma- ja liikuntakyvyn monimutkaisuuteen: yhdenkin lonkeron hallittu liikuttaminen vaatii melkosta hermostopakettia, saati kahdeksan. Seuraako älykkyys (tässä tapauksessa merkityksessä 'tehtävänratkaisukyky') suoraan hermoston monimutkaistumisesta?

OT, mutta muistaakseni tursaat eivät pysty koordinoimaan lonkeroidensa käyttöä? Muistaisin lukeneeni sellaista, että tursas ei "tunnista" esinettä samaksi jos kaksi tai useampi sen lonkeroista pitelee samaa kapinetta? Hemmetti, pitäisi ottaa aina lähdeviitteet ylös kaikista mielenkiintoisista asioista.

(Nimim. Odottelemassa sitä aikaa kun tursaat keksivät koordinoinnin ja ottavat maapallon haltuunsa...)

Pienlepakoilla taitaa itse asiassa olla, ainakin kun otetaan huomioon yleinen suuntaus siihen, että pienillä eläimillä on älykkyydestä riippumatta kokoonsa nähden suuremmat aivot kuin suurilla. Ne ovat suurin piirtein samalla tasolla lentokyvyttömien hyönteissyöjänisäkkäiden kanssa. Sen sijaan suurlepakot (hedelmälepakot, lentävät koirat) vastaavat ruumiinkoon ja aivojen koon suhteeltaan kädellisiä. Ja nehän eivät kaikuluotaa, mutta sen sijaan elävät mutkikkaissa sosiaalisissa yhteisöissä ja etsivät ravintonsakin parvena.

Tämä ei nyt ole tietoa vaan muuntiedon pohjalta tehtyä päätelmää: väittäisin, että päinvastoin, se koordinaatio niillä vasta hyvä onkin. Keskustelu tuonee edetessään eteen faktaa ja viitteitä, mutta nyt on kiire postitoimistoon...