KESKUSTELU

Noh ainakin melkein

Dracorex hogwartsia

[url]
http://www.fortwayne.com/mld/newssentinel/14636951.htm[/url]



kuvia
http://www.childrensmuseum.org/pressrelease/archives/images/pachy_fossils/photos_for_press.htm[/url]

Aihetta sivuten, mistä suomen lohikäärmesana tulee? Salmonsnake?? Onko se kenties alunperin ollut louhikäärme?

Traakkipuun Dracaena Spp. on kuulemma saanut lohikäärmeeseen viittaavan nimensä siitä, että kasvin juuret haisevat lohikäärmeen hengitykselle.

Lentäviä lohikäärmeitä on muuten oikeasti olemassa:



Draco suvun lajeja on viitisentoista ja ne voivat liidellä muutamia metrejä levittämällä pitkiksi kehittyneet kylkiluunsa siiveksi.

http://en.wikipedia.org/wiki/Flying_dragon

Luulisin, että lohi-sanalla ja lohikäärmesanalla ei ole yhteistä etymologiaa.
Lohikäärmesanan alkuperästä en tiedä, mutta lohesta löysin jotain.
Ruotsin kielen lax sanalla on yhteyksiä latinan laxus; mutta senkin alkuperä on tuntematon, yhteyksiä moniin muihinkin kieliin. Lienee kuitenkin samaa alkujuurta kuin suomen kielen lohi.


"Itämerensuomalaisten kansojen vaiheista

Itämerensuomalaisten kielten johdatuskurssin materiaaleja sl 1998 / Johanna Laakso

Joka tapauksessa vanhoja balttilaisia lainoja, joko kantasuomalaisten pariin muuttaneelta vasarakirveskansalta tai luultavammin sen jälkeläisiltä, on ims:ssa runsaasti, sekä teknistä sanastoa että hyvin läheisiin kontakteihin viittaavia lainoja, mm. ansa, hirvi, hanhi ja lohi; heinä, härkä, paimen, siemen ja äes; kirves, seiväs, luuta, puuro ja terva; ratas, reki ja silta; heimo, morsian ja talkoot; laiha, laiska ja tyhjä; hammas, kaula, napa ja reisi.

Etymologi: Lax har ovisst urspring med anknytning till latinordet Laxus (slapp, slak, lös), gotiska Laikan, urgermanska / gammalhögtyska Lahs, angelsaxiska Leax, högnordiska & skotska Lax, sentyska Lachs (utvandrande lax, vraklax), tyska Salm (uppvandrande lax).

Etymologi: Lax
Sen äldre fornsvenska, gemensamt germanskt ord besläktat samma ord i slaviska och baltiska språk. I övrigt av okänt ursprung."

http://sv.wiktionary.org/wiki/lax

http://hem.passagen.se/kent.andersson/lax.htm

http://www.helsinki.fi/hum/sugl/oppimat ... htmllaxlax

"Mistä nimi?

Suomen lohikäärme-sana (Agricolalla myös louhikäärme) on kansanetymo-loginen muodostelma, jossa loppuosa on käännetty, alkuosa taas lainattu muinaisruotsin sanasta floghdraki (muinaisnorjassa flugdreki, flugormr). Floghdraki tarkoittaa lentokäärmettä. Suomenkielisen sanan alku ”lohi-” on kansanomainen väännös sanasta flogh.

Germaanisten kielten lohikäärme-sana (engl. dragon, saks. Drache) on peräisin kreikan sanasta drako¯n ja latinan sanasta draco. Drako¯n tarkoittaa teräväkatseista ja viittaa lohikäärmeen tehtävään aarteiden vartijana. Draco taas merkitsee siivekästä käärmettä."

http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.p ... 32&vl=2004

Usein korjailen täällä muiden väittämiä epähistoriallisina, mutta
tällä kertaa Ding Dingin selitys tuntuisi hyvin uskottavalta.

Täällä viitattiin thahddhinnien ja balttien kieliyhteyksiin. Pyyntisanastossa antaja on voinut olla täälläkin puolella. Siis vaikkapa lohi on lainattu sinne
eikä sieltä. Väitän, että pyyntikulttuuri oli "suomensukuislla" kehittyneempää kuin maata jo viljelevillä sisämaassa asuvilla balteilla.

Aihepiiri tämä Evoluutuio ja fossiilit. Todella eräs aiheuttaja lohikäärmeen mielikuvaan ovat luultavasti olleet muinoin löydetyut suurten liskojen jäänteet.

Jotkut merieläimet jonona voivat aiheuttaa lohikäärmemäisen vaikutelman.

Vrt. Dragon ja Dracula. Jos siis otetaan lepakko, erityisesti vampyyri, ja suurennetaan se lohikäämekokoon.

Dragon aarteenvartija. Raamatussa kerubit puolestaan ovat Paratiisin vartijoita. Myös virolaisten jättiläinen Kalevipoeg asetettiin kuoltuaan aarteen vahdiksi.

Louhi- ja muistuttavat paikannimiet eri puolilla Suomea. Täällä Tervolassakin Loue voisi kuulua niihin. Näissä tapauksisa Louhi on ihmislohikäärme. Tämän myös kalevaisen Pohjan emännän eräs ilmenemismuoto ja nimen toisintokin.

Huomaa, että lohikäärmekeula oli usein viikinkien sotalaivoilla. Louhi
paikannimessä voisi useinin johtua jonkin viikinkijoukkion tai outojen kotomaankin äijien pesimäpaikasta. Voivat vallata jonkin kivilinnan tai
korkean kukkulan vesistön läheltä.

Myös Lordi on käyttänyt hirviön ulkoasua?

Sankriitin kielen sana : LOHIA ,LOHITA ja Hindin kielen LOHU.
Merkittevät punasta.
Siittä Suomenki kielhen tullee sana Lohi.
Lohi on tunnetusti " punalihanen " kala.
Oliskohan nimi Louhi tätä sammaa sukujuurta, vai juontasko nimi juurens
Sankriitin sanasta:LAGHU vai Präkielten sanasta: LAHU,vai
Dumäkin kielen sanasta Loka, Pahlavin kielen sanasta Löhoko, jokka
kaikki on intialaisia kieleä. Nämä viimeksimainitut sanat merkittevät kaikki
Pientä tai helppoa . Sankriitin sukulaiskieliä.

Kyllä punaiseen merkitykseen liittyminen on mahdollista. Huomaa kuitenkin skandinaavisten, yleensäkin germaanisten kielten lentämistä tarkoittavat sanat. Siis LENTÄVÄ PUNAINEN KÄÄRME. Huomaa, että
viiikinkilaivoissa usein käärmekeulan ohella purjeet olivat punaiset.
Niistähän juontunee myös Tanskan lippu, johon uskonnon muutoksen vuoksi toki pantiin risti keskelle.

Vaan onpas Aslak yhtäkkiä herennyt viisaaksi, perehtynyt jopa sanskriittiin. Onko yhteyttä siihen, että kulttuuriministeri Tanja, nykyään Saarela, on hänkin toimiaikanaan erityisesti perehtynyt intialaiseen kulttuuriin?

Tämä lohikäärme tuijottaa:
http://www.grand-illusions.com/images/a ... lusion.wmv

Tässä toinen samantapainen, mutta Einsteininä:
http://www.grand-illusions.com/images/a ... n/main.wmv

ArKos kirjotti :Vaan onpas Aslak yhtäkkiä herennyt viisaaksi, perehtynyt jopa sanskriittiin. Onko yhteyttä siihen, että kulttuuriministeri Tanja, nykyään Saarela, on hänkin toimiaikanaan erityisesti perehtynyt intialaiseen kulttuuriin?


En mie tiijjä Tanjan tavoista, mutta jo 60 luvulta lähtien on Sankriitin kieli kiinnostanu, sankriitin kielen oppikirjoja vain on niin helvetin harvassa.
Tai niitä on suomessa mahotonta saaha.

Niin että herenny viishaksi.

Ajatelkaapas nälymää meren ulapalle, kun näkyvyys on melko hyvä.
Saapuvista purjelaivoista, kuten viikinkien ennen, näkyivät pitkään ensin vain purjeet, vasta paljon myöhemmin matala runko. Jos purjelaivoja oli useita, muistutti kuin lintuparvea. Sittemmin, 1800-luvulla, rakennettiin paljon korkeampirunkoisia laivoja. Vaan mastot purjeineenhan kohosivat korkeammalle vastaavassa kokosuhteessa.

Lentävä meri-ilmaisuna, käytettiin 1800-luvulla, niinäkin aikoina, joina Lönnrot kokosi ja kirjoitti Kalevalan. Ensin taisi olla jenkki-clipperit, ennen Amerikan kansalaissotaa. Sitten olivat Lentävät saksalaiset, niillä varsinkin kuljetettiin salpietaria Chilestä. Viimeksi jo vuosisadan vaihtuessa ja tultaessa maailnmansodan aattoon olivat Lentävät suomalaiset. Myös Hannes Kolehmaista sanottiin Lentäväksi suomalaiseksi.

Viikinkien punaiset purjeet. ne nähtynä meren ulapalla olivat merkitykseltään myös kuin punaiset sotaliput. Kauhua rikkaille, jotka ryöstettäisiin, heidän aseväelleen, joka tapettaisiin. Kehoitus köyhille
häipyä vähine omaisuuksineen tieltä, jotta heitä ei tarpeettomasti tapettaisi.

Voitiinhan tietysti rantautua yöllä salavihkaa maihin ja hyöktä siten täysin yllättäen. Tämä kuitenkin vaati kohteen ja sen ympäristön tuntemusta, siis semmoisia, jotka olivat käyneet ennenkin. Vaikkapa myös kauppiaina myymässä rautatavaraa tai silliä.

Huuto aamussa: PUNAISET LOHIKÄÄRMELAIVAT LÄHESTYVÄT!

@ wikipedia

Turhaltapa näyttää tuon jälkeen teidän kovat selitykset.

Aslakki skriivasi :Sankriitin kielen sana : LOHIA ,LOHITA ja Hindin kielen LOHU.
Merkittevät punasta.
Siittä Suomenki kielhen tullee sana Lohi.


Sitä mie en sitte tiijjä kuka se on vääntäny ensmäisenä dragonin suomenkielelle.
Muinais- skandinaavinen kielihän oli voimakhasti Indo eurooppalaista kieltä.
Niin että sana logi on alunperin voinu ihan hyvin tarkoittaa ennustaijaaki.
Ja taasen sana Lax tullee luultavasti sanksriitin kielen sanasta LOX =kirkas.
Nousulohihan on kirkaskylkinen kala, vasta muutaman viikon joessa asusteltuaan muuttuu tummaksi punatäpläseksi kalaksi.

Niin että en tässä ainakhan mie niinkhän ole penkomassa lohikäärmhen
alkuperrää, paremminki sanan Lohi alkuperrää.
Ja ainaki minulle son selvä, sen alkuperä tullee sanksriitinkielisestä sanasta lohia = punanen ,lohita= punata.
Tai sanksriitin sukukielen sanasta Lohu = punanen.

Jälleen nuo wikipedian melkoisen epäluotettavat selitykset, joita alkoi palstalle jakaa jo Arla.

Logista johdetaan varmaan logistiikka, joka ainakin anglosaksisissa maissa tarkoittaa huoltamistoimia, esim. talous, armeija, rakentamiset ym. Alkujaan kyse oli kesytettyjen lohikäärmeiden huoltamisesta.

Logista myös logiikka. Ja nythän selviää, että loogikko juuri tarkoittaakin lohikäärmettä!

Wikopedian malliin otanpa sanan logos, tarkoittaa uskonnollisestikin Logos Sanaa. Voidaan kirjoittaa muotoon myös lohos tai louhos. Eli louhikäärme
ja louhi Pohjolan emäntä tulee tuosta. Ihmisistäkin nykyäänkin ovat lohikäärmeitä sannajulistajat, kuten papit, poliitikot, myös monet taiteilijat.

Lokikirja laivoilla, ainakin ennen vanhana. Se varmana oli lohikäärmehavaintojen muistiinpanoja varten. Kaapeli, sillä oli tarkoitus mitata lohikäärmeen pituutta. Vanaht lokikirjat kertovat monta mileenkiintoista havaintoa lohikäärmeistä

Analogia. Tarkoittaa sorsalohikäärmeitä. Tulee mieleen Kalevi Sorsa.

Psykologia tutkii psykopaattisia lohikäärmeitä.

Biologia tarkoittaa lohikäärmeistä kertovia elokuvia.

Farmakologia tutkiii lohikäärmeiden käyttöä tilanhoidossa. Agrologi
on siinä toiminnassa lohikäärmekuski.

Geologia. Manner, joka muinaisissa taruissa oli Lohikäärmeiden maa, mutta uskovien mukaan sittemmin vajosi mereen.

Ornitologia = lentävien lohikäärmeiden tutkimus.

Kremlologia. Lohikäärmelinna.

Teologia. Lohikäärmejumalat.

Astrologia. Taivaan lohikäärmeet.

Assyriologia?

Wikipedistinen selitystapa todella avaa mielenkiintoisia näkymiä tieteeseen, eläinkuntaan ja historiaankin