KESKUSTELU

Kaikki uskonnot ovat omalla tavallaan oikeassa ja omalla tavallaan väärässä.

On hyvä kohdella muita samalla tavalla kuin haluaisi heidän kohtelevan itseään, koska olemmehan yhtä ja samaa energiaa eli luojaa eli älykästä suunnittelijaa.

Sen minkä teemme toisillemme, teemme itsellemme.


Savor

;):)

Ilmaistu uskonto korreloi sitä tutkivan yksilön ymmärryksen kanssa. Kenenkään vatsa ei täyty siitä, että katselee naapurinsa syömistä.


Nimenomaan viittasin vain aineelliseen puoleen. Pelkästään fysiikan näkökulmasta nähtynä elämä on, jos nyt sitten voidaan edes puhua elämästä, mekaaninen, fysiikan lakeihin perustuva ja merkityksetön sarja tapahtumia. Tällöin ihminen on samanarvoinen multakokkareen kanssa.
Niinpä väitän omasta puolestani, että pelkkään fysiikkaan nojautuva maailmankatsomus, missä ihmisellä ei ole mitään eritysasemaa, tuottaa sovittamattomia ristiriitoja ihmiskunnan maailmaan. Ihmisen erityislaatuisuus on tullut ja tulee esille uskonnon kautta.


Tarkoitin, että luonnonlakien toiminnan ymmärtäminen ja esiin tuominen on seurausta ihmisen tarkoituksellisesta toiminnasta ymmärtää luonnon toimintamekanismeja. Liitin tarkoituksellisuuden siis ihmiseen. Tiede EI ole uskontoa, mutta ”usko” tulee mukaan monissa vaiheissa, mm. siinä, että uskotaan todellisuuden ytimen ymmärtämisen olevan ihmistiedon saavutettavissa ja siinä, että ne, jotka eivät itse ole tutkimusprojekteissa mukana uskovat tutkijoiden teorioihin.
Tieteellisesti varmennetut tulokset ovat tietenkin todistettavissa.
Tutkijoiden itsensä asettamat kysymykset, joista on poistettu kysymys miksi, rajaavat tutkimusalueen ennakkoehdoin rajatulle alueelle. Tiede rajoittaa itse itseään.


Luonnon voidaan ajatella tekevän itsensä tunnetuksi ja ymmärretyksi ihmisen kautta, koska ihminen on osa luontoa. Riippuu ihmismielen rakenteesta, mistä näkökulmasta kukin asiaa tarkastelee.
Monet nykyfyysikot eivät suostu näkemään ihmistä pelkästään ”tutkimuskohteen” ulkopuolisena tarkastelijana: ”…On ilmeistä, että maailman matemaattinen kuvailu saa alkunsa ja toimii ihmisten mielessä, ei elottomassa aineessa. Emme voi paeta tätä objektiivisen ja subjektiivisen sekoittumista. Mistä löytäisimme perimmäisemmän syyn tähän oletettuun jakoon havaitsijan ja havaittavan välillä”.
Lainaus on kirjasta Informaatio Tieteen uusi kieli.



Tieteelliseen ajatteluun perustuva maailmankuva ei kuitenkaan synny sattumalta, sen synnyttämiseksi ovat kymmenet sukupolvet ja ihmiset tehneet tietoisesti systemaattista työtä.
Mitä on sattuma? Kvanttimekaniikka on luonteeltaan satunnaista, mutta fysiikan lait eivät sitä enää ole. Eikö sattumaa voisi sanoa liialliseksi monimutkaisuudeksi? Kvanttien tasolla on liian monta ja pientä yhtaikaista muuttujaa mukana, jotta ihmismieli löytäisi säännönmukaisuuden
Entropia tuntuu toimivan eri olemassaolon tasoilla erilailla. Esim. lukutaidon ”syntyessä” kaikista muista ihmisistä tuli sen keksimisen hetkellä lukutaidottomia, vaikka heidän asemassan ei tapahtunut mitään muutosta niiden omaan tilanteeseen nähden. Nykyisen ihmiskunnan tasolla entropian voitaisiin ajatella olevan sosiaalisyhteiskunnallisen järjestyksen muodostamiseen tarvittavan tiedon puutetta. Oikeudenmukaiset lait sisältäisivät tällöin energiaa, joka saisi järjestyksen aikaan.
Informaatiotieteen guru John Wheeler on esittänyt ajatuksen, että entäpä jos myös entropia katoaisi mustaan aukkoon ja uhmaisi termodynamiikan toista lakia. Silloin entropia olisi tehnyt mahdottomia ja pienentynyt ilman tasapainottavaa ja palauttavaa mekanismia.


No, no. Irrottaudu fysikalismista, niin huomaat eron. Kiveä voidaan potkaista, mutta potkaisepa vastaantulevaa lasta. Sen teon estämiseen tarvitaan eri lait, kuin mitkä vallitsevat kosmoksessa.


Kyllä niin teen, koska ihminen on, tai ihmiselle on mahdollista olla tietoinen aikaansaannoksistaan. Ihminen on vastuussa teoistaan ja ihmisellä on vapaus valita.
Atomit noudattavat luonnonlakeja ilman tahtoa ja tarkoitusta, ne eivät siis voi valita ”ottavatko ne luonnonlait käyttöönsä vai eivät”. Pelkistetyssä fysiikan maailmassa tarkoituksettomuuden ajatellaan ohjaavan tarkoituksettomuutta.
Ihmisellä on kyky huomata perästäpäin tekojensa seuraukset ja ryhtyä toimenpiteisiin, eli säätää lakeja, jotka estäisivät häntä toistamasta historiassa tekemiään virheitä. Ihminen kykenee siis suunnittelemaan ja toteuttamaan tekemiään suunnitelmia pitkälläkin tähtäimellä. Millään muulla luontokappaleella ei tällaista kykyä ole. Mahtavimmillaan ihmisen ilmaisema suunnitelma koskisi koko ihmiskunnan tulevaisuutta.


Allegoriat kuuluivatkin oleellisesti puusepänpojan opetuksiin; faktat eivät kehitä ajattelua ja ymmärrystä.
Jos ihmisiä tarkastellaan pelkkien fysiikan mittayksikköjen mukaan, kaikki ihmiselle tyypilliset ominaisuudet jäävät huomiotta.
Einstein on sanonut: Mikäli matematiikan lait liittyvät todellisuuteen, ne eivät ole varmoja, mikäli ne ovat varmoja, ne eivät kuulu todellisuuden piiriin.


Minkä kemiallisen aineen tiedät synnyttävän ihmisessä kyvyn rakastaa kanssaihmisiään, olla oikeudenmukainen kaikkia kohtaan ja ehkäisemään ennakkoluuloja. Jos tunnet sellaisen, laita myyntiin. Planeetta muuttuisi hetkessä rauhan tyyssijaksi.


En ole sanonut, että ominaisuudet olisivat olemassa ilman ainetta. Absoluuttista ei mitään, ei ole, joten aine on jossakin muodossa ollut ikuisesti olemassa. Ja niin kauan kun olemassa on ollut jotakin, ovat olleet myös ominaisuudet, joita se kohde heijastaa, vaikka ei olisi ollut ketään niistä mainitsemassa.
Fred Adams sanoo: ”Ennen kaikkea meidän on oletettava, että tietoisuus on perimmältään elämänmuodon rakenteessa eikä siinä aineessa, josta se koostuu.”

Lentis: Edelleenkään en halua kinata fysiikan ulkopuolisista asioista. Itse fysiikasta tieteenä sanon kyllä eriävät mielipiteeni.

Kaksis: Niinpä väitän omasta puolestani, että pelkkään fysiikkaan nojautuva maailmankatsomus, missä ihmisellä ei ole mitään eritysasemaa, tuottaa sovittamattomia ristiriitoja ihmiskunnan maailmaan. Ihmisen erityislaatuisuus on tullut ja tulee esille uskonnon kautta.

Lentis: Ja kun minä näen asian tasan tarkkaan päinvastaisena. Näihin päiviin saakka on ihmiskuntaa ohjailleet erilaiset uskonnolliset käsitykset. Toki näin on ollut, kun selityksen tarve on ollut valtava ja tarvittava oikea tieto on puuttunut. Kun asiat siis ovat olleet mielipidetasolla (mielivaltatasolla), mitä muuta siitä voi syntyä kuin ristiriitoja.
Tiede on paljon homogeenisempi systeemi. Kun se poistaa ihmiselle ANNETUN (jumalat, profeetat yms) erikoisaseman, muuttuu luonnonsuojelukin oikeaksi luonnonsuojeluksi. Ja kaikki myös silloin ihmisenkin parhaaksi.

Kaksis: Tiede EI ole uskontoa, mutta ”usko” tulee mukaan monissa vaiheissa, mm. siinä, että uskotaan todellisuuden ytimen ymmärtämisen olevan ihmistiedon saavutettavissa ja siinä, että ne, jotka eivät itse ole tutkimusprojekteissa mukana uskovat tutkijoiden teorioihin.

Lentis: Suuri varoituksen sana. Nimenomaan tiedettä EI TULE uskoa. Tiede ei ole apriori lausumia (niin kuin uskonnot ovat). Siitähän tiede saa luomisvoimansa. Tavalliset pulliaiset voivat LUOTTAA siihen, että tiedeyhteisö on ankarasti itseään reguloiva systeemi ja että pahimmat virheet karsiutuvat pian sen piiristä pois. Tätä uskonnot eivät tee.

Kaksis: Tutkijoiden itsensä asettamat kysymykset, joista on poistettu kysymys miksi, rajaavat tutkimusalueen ennakkoehdoin rajatulle alueelle. Tiede rajoittaa itse itseään.

Lentis: Tiede tosiaan rajaa useimmat miksi-kysymykset toimintansa ulkopuolelle. Tämä ei millään tavoin edellytä, että tieteen ulkopuoliset miksi-kysymysten vastaukset olisivat mitään muuta kuin todistelematonta (a priori) mielipidepuuroa. Jos uskontojen mukaan jumalat yms eivät tarvitse olemassaololleen syytä (miksi-kysymys) niin tiede toteaa, ettei kosmoskaan sitä tarvitse.

Kaksis: Luonnon voidaan ajatella tekevän itsensä tunnetuksi ja ymmärretyksi ihmisen kautta, koska ihminen on osa luontoa.

Lentis: En ymmärrä tätä vimmaa. Ei luonnon ”tarkoitus” ole tulla ymmärretyksi. Se vain on. Ihminen subjektiivisesti tarkastelee luontoa ja etsii siitä lainmukaisuuksia. Luonto tässä on primääri eikä ihmisen ”käsitys” luonnosta. Siis luonto EI OLE ihmistä varten.

Kaksis: Mitä on sattuma? Kvanttimekaniikka on luonteeltaan satunnaista, mutta fysiikan lait eivät sitä enää ole.

Lentis: Siis eikö kvanttimekaniikka tottele luonnonlakeja? Olipa paksu väite. Makrotasolla, jos kosminen hiukkanen osuu arkaan kohtaan geenistössäsi ja saa aikaan mutaation, niin tämä on satunnainen ilmiö. Siksi mutaatioiden syyn voidaan sanoa olevan sattumassa (syitä on muitakin, mutta en puutu niihin tässä).

Kaksis: Kvanttien tasolla on liian monta ja pientä yhtaikaista muuttujaa mukana, jotta ihmismieli löytäisi säännönmukaisuuden


Lentis: Tämä on juuri sitä kvanttifysiikan suurta väärinkäsittämistä. Ajatus, että muuttujia on niin paljon tai että ne ovat piilossa, edustaa ns piilomuuttujateorioita. Nämä on fysiikassa ammuttu surutta alas (esim Bellin epäyhtälön rikkoutumisella jokaisessa suoritetussa kokeessa). Siis kvanttifysiikan epämääräisyys ja tilastollisuus EI JOHDU siitä että emme tunne kaikkia muuttujia. Asia on kvanttifysiikassa PERIAATTELLINEN. Opiskeleppa Heisenbergin epämääräisyysperiaate.

Kaksis: Entropia tuntuu toimivan eri olemassaolon tasoilla erilailla.

Lentis: Entropian kasvu tai väheneminen riippuu energeettisistä systeemeistä, ovatko ne suljettuja vai avoimia. Maapallo avoin, aurinkokunta suljettu.

Kaksis: Nykyisen ihmiskunnan tasolla entropian voitaisiin ajatella olevan sosiaalisyhteiskunnallisen järjestyksen muodostamiseen tarvittavan tiedon puutetta. Oikeudenmukaiset lait sisältäisivät tällöin energiaa, joka saisi järjestyksen aikaan.

Lentis: ”Sosiaaliyhteiskunnallista järjestystä” on yritetty historian kulussa moninaisin tavoin Vestigia terrent. Huono vertaus entropialle.

Kaksis: Informaatiotieteen guru John Wheeler on esittänyt ajatuksen, että entäpä jos myös entropia katoaisi mustaan aukkoon ja uhmaisi termodynamiikan toista lakia. Silloin entropia olisi tehnyt mahdottomia ja pienentynyt ilman tasapainottavaa ja palauttavaa mekanismia.

Lentis: Saahan sitä hölistä. Joka tapauksessa myös mustat aukot joskus höyrystyvät pois palautuen takaisin kosmokseen (ja myös niiden informaatio, tosin käyttökelvottomassa muodossa).

Kaksis: No, no. Irrottaudu fysikalismista, niin huomaat eron. Kiveä voidaan potkaista, mutta potkaisepa vastaantulevaa lasta. Sen teon estämiseen tarvitaan eri lait, kuin mitkä vallitsevat kosmoksessa

Lentis: Yhtä hyvin minä voisin sanoa, että no, no irrottaudu uskontosumusta. Kuka sanoo, että lasta pitäisi potkia? Kaikkea sinulle tuleekin päähän. Jos lasten potkimisen estämiseksi tarvitaan ”laki”, niin huonosti ovat asiat. Et siis vieläkään hyväksy sitä, että ilman teismiä ei synny eettisesti kestävää käytöstä. Siis uskovat eivät potki, pakanat potkivat. Häpeäisit.

Kaksis: Atomit noudattavat luonnonlakeja ilman tahtoa ja tarkoitusta, ne eivät siis voi valita ”ottavatko ne luonnonlait käyttöönsä vai eivät”.

Lentis: Mikä olisi toimintaa joka ”ei ota luonnonlakeja käyttöönsä”? Samat atomit ohjaavat myös meidän käytöstämme. Me olemme vain elämämme varrella rakennelleet sellaisia (monimutkaisia) neuroniyhteyksiä, että voimme ”valita” eri käyttäytymisien välillä.

Kaksis: Ihminen kykenee siis suunnittelemaan ja toteuttamaan tekemiään suunnitelmia pitkälläkin tähtäimellä. Millään muulla luontokappaleella ei tällaista kykyä ole. Mahtavimmillaan ihmisen ilmaisema suunnitelma koskisi koko ihmiskunnan tulevaisuutta.

Lentis: Siis kuka täällä onkaan maapallon häirikkö? Ihminen joka viisaasti ”suunnittelee” vai tyhmä elukka, joka elää yksinkertaisen luonnon ehdoilla. Näitä ”mahtavia suunnitelmia” on ollut kyllästymiseen saakka. Tietysti olisi kivaa jos kaikilla olisi kivaa. Mutta kun tällaiset ”suunnitelmat” ovat yhtä tyhjän kanssa. Ihmisenä kasvaminen on korkein päämäärä. Ei porkkanaa eikä rangaistuksen pelkoa, vaan kypsää eettistä toimintaa.

Kaksis: Allegoriat kuuluivatkin oleellisesti puusepänpojan opetuksiin; faktat eivät kehitä ajattelua ja ymmärrystä.

Lentis: Faktat kehittävät ajattelua. Allegoriat ovat valitettavasti useimmiten väärinkäsitysten suurin syy. Ne kuitenkin ovat valitettavasti välttämättömiä, koska kaikki eivät millään voi omata valtavaa faktatietoutta. Jos allegoriat selittäisivät asiat yhtä hyvin kuin faktat, niin mihin niitä faktoja sitten enää tarvittaisiin.

Kaksis: Jos ihmisiä tarkastellaan pelkkien fysiikan mittayksikköjen mukaan, kaikki ihmiselle tyypilliset ominaisuudet jäävät huomiotta.

Lentis: Olen sinulle usein sanonut, että vaikka ontologisesti ihminen on jumalattoman monimutkainen kone, ei käyttäytymistä voida (monimutkaisuutensa vuoksi) selittää ja käsitellä fysikaalisesti. Meillä on hyviä käyttäytymistieteitä siihen tarkoitukseen. Paljon parempia kuin uskonnot.

Kaksis: Einstein on sanonut: Mikäli matematiikan lait liittyvät todellisuuteen, ne eivät ole varmoja, mikäli ne ovat varmoja, ne eivät kuulu todellisuuden piiriin.

Lentis: Muistanet, että Einstein oli ns lokaalisuuden kannattaja. Eli oli (valitettavasti) pudonnut kvanttifysiikan kärryiltä.

Kaksis: Minkä kemiallisen aineen tiedät synnyttävän ihmisessä kyvyn rakastaa kanssaihmisiään, olla oikeudenmukainen kaikkia kohtaan ja ehkäisemään ennakkoluuloja. Jos tunnet sellaisen, laita myyntiin. Planeetta muuttuisi hetkessä rauhan tyyssijaksi.

Lentis: Kaikki löytyvät esim sisältäsi (ja tässä edellytän että sinulla on sellainen kyky). Luuletko että panisin tähän kohtaan jonkin monimutkaisen molekyylikaavan. Ilman näitä molekyylejä sinullakaan tuskin olisi tätä kykyä.

Kaksis: Ja niin kauan kun olemassa on ollut jotakin, ovat olleet myös ominaisuudet, joita se kohde heijastaa, vaikka ei olisi ollut ketään niistä mainitsemassa.

Lentis: Ei kohde ”heijasta” mitään ominaisuuksia. Kohde ON näitä ominaisuuksia. Puhut itsesi tässä pussiin. Aiemmin edellytit, että pitää olla ihminen, jotta luonto tulisi ”ilmi”.

Kaksis: Fred Adams sanoo: ”Ennen kaikkea meidän on oletettava, että tietoisuus on perimmältään elämänmuodon rakenteessa eikä siinä aineessa, josta se koostuu.”

Lentis: ”Elämänmuodon rakenne”. Ei sano mitään (elämän ideaali? elämän kipinä?) Elämä on fysikaalinen ilmiö. Ei mikään fysiikasta irrallaan oleva entiteetti.. Aineen rakenne sanoo paljon enemmän.

Keskustelu ei muodostu kinaamiseksi, jos lähtökohtana on yritys ymmärtää kanssakeskustelijan tapa tarkastella todellisuutta. Fysiikka on perusta, mutta se ei yksin selitä koko elämän kirjoa.


En yhtään puolusta ihmisten mitä tahansa uskomuksia, jotka kumpuavat tietämättömyydestä, taikauskosta ja ovat ennakkoluulojen värittämiä.
Ote Neurotieteilijä Michael S. Gazzanigan kirjasta, Eettiset aivot: ” Mielestäni neurotieteen ratkaisevia opetuksia on, että aivot haluavat uskoa…Tämän nykyistä todellisuutta koskevia uskomuksia tuottavan aivotoiminnan laatu riippuu kokonaan sen saaman informaation laadusta.”


Luuletko, että on oikea tapa yrittää ottaa muilta pois heidän arvostamansa asiat sen sijaan, että tarjoaisi heille niiden oheen tieteellisen näkökulman. Ihmiset joutuisivat tällöin itse vertaamaan asioita keskenään sovittamaan niitä maailmankuvaansa ja kiinnostua lisätiedon hankinnasta; koulutus, koulutus ja kasvatus.


Luonto ja universumi ovat apriori ja koska tiede johtaa tietonsa niistä, se on heijastuma niistä.
Suuri osa siitä, mitä olen omaksunut tieteen alueelta, on ollut apriori eri tieteilijöiden kirjoittamissa tiedekirjoissa. Kirjoista hankittu tieto ja käytännön laboratoriotyö antavat perustan omien käsitysten muokkaamiselle.
Nykykulttuurimme on suurimmaksi osaksi tulos luovasti käytetystä tieteestä. Ikävä kyllä nykyiset tuotantolaitokset, liikenne, sodat ja kaikenlainen krääsäkulttuuri, jolla kulutetaan luonnonvaroja leviävät kuin alkuräjähdys ottamatta huomioon luonnon kestokykyä. Emme ole ottaneet käyttöömme vastavoimaa, joka hillitsisi meitä ylimitoitetun aineellisen omaisuuden ja vallanhalun kahminnalta.


Kosmos ei kysele, ihminen kyselee.
Molekyylibiologi Francois Jacob sanoo kirjassaan, Kärpänen, hiiri ja ihminen: ”On kuitenkin ilmeistä, että tietyt kysymykset eivät palaudu tieteeseen. Tieteellisellä tutkimuksella on tässä rajansa. ”Mikä on elämän tarkoitus?” ”Miten kaikki on alkanut?” ”Mitä teemme maan päällä?” Tällaisten kysymysten edessä tieteellä ei ole mitään sanottavaa."

Ote fyysikko Paul Daviesin kirjasta, Viides ihme, Elämän syntyä etsimässä: ”Luonnontieteissä on selvä vaara siirtää luontoon ihmisen asioiden maailmasta johdettuja luokkia ja käsitteitä ikään kuin ne kuuluisivat sellaisinaan myös luontoon. Ihminen on viimekädessä luonnontuote ja jos ihmisellä on tarkoituksia, samat tarkoituksellisuudet ilmenevät väistämättä myös luonnossa ja siksi ne kuuluvat luontoon.
Onko tarkoituksellisuus ominaisuus, joka ilmaantuu Homo sapiensin suhteellisen korkealla tasolla, vai onko se myös muissa eläimissä? Onko koiralla ”halu” saada luu takaisin, kun se hakee ja kaivaa maasta sinne piilottamansa luun? Onko ameballa ”tarkoitus” ympäröidä ruokahiukkanen, kun se lähestyy sitä? Onko tarkoitus luonnon aito ominaisuus aina solutasolle ja sen alapuolellekin? Vastauksista näihin kysymyksiin ei ole laajaa yksimielisyyttä, mutta elämän kuvaus elämän synnystä ei ole täydellinen, ellei se käsittele niitä.”


Olemme osa luontoa, samalla kun ymmärrämme luonnon toimintaa, tuotamme tietoa, mitä käytämme myös itsemme ”rakennusaineina”. Sanot, että emme ole missään erityisasemassa, mutta me olemme. Kuu, kivi ja apina eivät kysele miten ne toimivat.
Paul Davies: ”Jos informaatiota ei voida valmistaa, sen on täytynyt olla maailmankaikkeudessa alusta lähtien eli se kuuluu maailmankaikkeuteen alussa syötettyihin asioihin. Joudumme päättelemään, että maailmankaikkeudessa oli informaatiota eli negatiivista entropiaa alusta lähtien.”


Älä anna sanoilleni sellaisia merkityksiä, mikä ei sisälly niihin. Kvanttimekaniikka noudattaa kvanttimekaniikan (luonnon) lakeja, mutta tiede ei ole vielä selkeästi ja yksimielisesti tuonut niitä esille. Suuri osa niistä on teorian asteella, eivätkä teoriat ole vielä tiedettä.
Jokainen olemassaolon taso heijastaa, tasolleen ominaista informaatiota ja edeltävä taso sisältyy seuraavaan, joka tuo esiin ominaisuuksia, joita ei voida suoraan päätellä edeltävästä ja edeltävistä tasoista.


En viitannut mihinkään piilomuuttujiin vaan yksinkertaisesti ihmistiedon kykenemättömyyteen löytää yleispäteviä sääntöjä, jolla kaikki kvanttitason ilmiöt tulisivat selkeästi selitetyiksi. Seuraavassa Kari Enqvistin kirjoittamaa:
”Viisi- ja kuusikymmenluvuilla löydetyt hiukkaset olivat enimmäkseen vahvasti vuorovaikuttavia hadroneita, joko protonin tai neutronin kaltaisia baryoneja tai pionin kaltaisia mesoneita. Nämä hiukkaset ovat hyvin lyhytikäisiä, useimmat niistä elävät vain 10 potenssiin miinus 23 sekuntia…Kuka kukin on, -kirja luettelee tätä nykyä runsaat 200 hadronia. Harva hiukkasfyysikko muistaa enempää kuin muutaman tusinan hiukkasta nimeltä. On ilmeistä, että tämä kukkatarha ei voi edustaa todellisia perushiukkasia, niitä joista maailma syntyessään koostui."


Eikö aurinkokuntaamme tule sen ulkopuolelta energiaa? Ekö koko maailmankaikkeuden materia ja liike-energia ole yhteistä koko maailmankaikkeudelle.


Ihmisyhteisöt ovat kehittyneet linjaa, perhe, suku, heimo, kansat, kansakunnat ja nyt on meneillään koko planeetan kattavien tietoverkostojen ja hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ajanjakso. Ihminen ei kehity, jos hän ei myönnä muilla ihmisillä olevan tietoa, joka edistäisi hänen omaa kehitystään.
Perhettä ei tuhota, kun tajutaan suvun kehitys. Kansoja ei tuhota, vaikka ymmärretään koko ihmiskunnan kattavan yhteistyön merkitys. Jäljet ovat, mitä niiden ajatellaan olevan


Maailmanloppuun on hyvä vedota, mutta onko se tieteen viimeisin sana?
Verifioitavissa olevaa kokonaisnäyttöä näyttöä meillä ei ole.


Kärjistin, jotta ero kiven ja ihmiseksi kasvamisen välinen ero tulisi selkeästi esille. En viitannut sen enempää teismiin kuin ateismiinkaan.
Natsit olisivat tarvinneet käyttäytymistään muuttavat lait, kun he heittivät romaanivauvoja ilmaan ampumismaalitauluikseen ja tekivät tieteen nimissä kokeita juutalaislapsilla. Valkoiset siirtolaiset ”metsästivät” huvikseen Australian originaaleja ja riistivät heiltä heidän lapsensa, sodissa ei lapsia säästetä.
Pedofiilit, jotka usein ovat sivistysmaiden kansalaisia, tarvitsevat tiukat lait ja rangaistukset, jotta ihmiskunnan lapset saisivat olla heiltä rauhassa.


Atomit eivät ohjaa meidän käytöstämme, silloinhan olisimme tahdottomia robotteja. Vaikutamme neuroniverkkomme kehittämiseen, mutta perimme aivojen perusrakenteen ja mahdollisuuden käyttää älyä; apriori. Vaihtoehdottomuus ei kehitä.


Ei aurinko, kuu tai eläin- ja kasvikunta tietenkään ole häirikköjä, koska niillä ei ole vapaata tahtoa, ne toimivat luonnonlakien ohjeistamana. Jos meillä on korkeimpana päämääränä ihmisenä kasvaminen, niin silloinhan elämällämme on myös tarkoitus. Mutta jos meillä on päämäärä, meillä pitää myös olla keinot ja suunnitelma sen saavuttamiseksi. Ilman ”keppiä ja porkkanaa” ei tuloksia saavuteta, ne toimivat ”ohjaksina”.


Tässä sinulle esimerkki Kari Enqvistiltä tieteen faktoista ja allegorioista: ”Tiedemiehet ovat valmiita aina asettamaan kyseenalaiseksi hienoimpienkin teorioidensa tarjoamat totuudet. ”
”Hiukkasen voidaan ajatella pyörivän itsensä ympäri kuin se olisi pieni hyrrä. Tämä tulee ymmärtää kuitenkin vain vertauskuvallisesti. Useat hiukkaset ovat pistemäisiä, ilman minkäänlaisia ulottuvuuksia, joten pyörimisestä ei konkreettisessa mielessä voida puhua. Pistemäisissä hiukkasissa ei voi esim. olla akselia, jonka ympäri pyöriminen tapahtuisi.
Hiukkasta, jonka spin on puolilukuinen, kutsutaan yleisnimellä fermioni. Elekrtoni, protoni ja neutroni ovat fermioneja, sillä niiden kaikkien spin on ½. Jos spin on kokonaisluku puhutaan bosonista. Fotoni on bosoni, sen spin on 1.”
”Hiukkasen sisäistä pyörimistä kuvaa pyörimismäärän lisäksi myös pyörimissuunta, jonka määrää kvanttimekaaninen kuvitteellinen pyörimisakseli.”
Einstein on sanonut, että mielikuvitus on tärkeämpää kuin tieto.


Ihmisen käyttäytyminen tuntuu siis yhtä monimutkaiselta kuin kvanttifysiikka. Ilokseni huomaan, että miellät käyttäytymistieteillä olevan tarkoituksen, kuten on kaikilla muillakin tieteen aloilla.
Käyttäytymistieteet eivät ole toistaiseksi ottaneet päämääräkseen opettaa ihmisoikeuksia ja vastuita kaikille planeetan asukkaille, mutta tulevaisuudessa ne tulevat sen tekemään.


Ote Jukka Maalammen kirjasta, Albert Einstein ja moderni fysiikka: ”Tuntemattoman patenttivirkailijan suhteellisuusteoria ja valon kvanttiteoria mullistivat maailman. Vaikka Einstein myöhemmin suhtautui epäillen kvanttimekaniikkaan, niin emme voi kieltää, että hän teki tärkeät kvanttifysiikan perustyöt.”


Kaikki ihmisen intellektuaaliset ominaisuudet ovat piilevinä ihmisessä, ne eivät ole ainetta, vaikka ne ilmenevät ja tulevat aineen kautta esille ja tähän esille tuloon tarvitaan oikeanlainen kasvatus. Einstein ei olisi kehittänyt suhteellisuusteoriaa, jos olisi kasvanut Filippiinien kaatopaikoilla.


Aine muodostuu atomeista, eivät pelkät atomit kerro mitään eri elämänmuodoista, kasveista, eläimistä ja ihmisestä; kaikilla niillä on oma rakenteellinen muotonsa. Atomin ominaisuudet tulevat esille atomin rakenteen kautta; sen kautta miten atomi toimii suhteessa ympäristöönsä.
Paul Davies: Fysiikan lait, jotka määräävät mitkä atomit reagoivat minkäkin kanssa ovat algoritmisesti hyvin yksinkertaisia. Sellaisenaan ne sisältävät hyvin vähän informaatiota. Niinpä ne eivät voi yksinään synnyttää informaatiota sisältäviä makromolekyylejä. Usein toistetun väitteen vastaisesti elämää ”ei ole kirjoitettu” fysiikan lakeihin, ei ainakaan nykyisin tunnettujen fysiikan lakien kaltaisiin."

Kaksis: Ote Neurotieteilijä Michael S. Gazzanigan kirjasta, Eettiset aivot: ” Mielestäni neurotieteen ratkaisevia opetuksia on, että aivot haluavat uskoa…Tämän nykyistä todellisuutta koskevia uskomuksia tuottavan aivotoiminnan laatu riippuu kokonaan sen saaman informaation laadusta.”

Lentis: Kyllä. Aivojen ”halu” uskoa johtuu tietysti aivojen ja ihmisen geeniperinnöstä, siitä mitä evoluutio on meille tuottanut. Turhaan se ei tuota mitään. Ihmisellä on kehittyneen aivotoiminnan avulla ollut mahdollista yrittää luoda kokonaiskuva ympäröivästä maailmasta. Se selityksen vaatimus on ollut valtava. Niin kuin on vieläkin. Eihän muuten tällaisia keskusteluja käytäisi. Laatu riippuu informaation laadusta, niin kuin toteat. Aiemmin se luotettavan tieteellisen tiedon puuttuessa haettiin väkisin jostain. Taivaalta. Auringosta, kuusta. Luonnonilmiöistä. Jotka mystifioitiin. Kun muuta ei osattu.
Tänään tuo ”halu” tyydytetään pääosin tieteellisellä tiedolla.

Kaksis: Luuletko, että on oikea tapa yrittää ottaa muilta pois heidän arvostamansa asiat sen sijaan, että tarjoaisi heille niiden oheen tieteellisen näkökulman. Ihmiset joutuisivat tällöin itse vertaamaan asioita keskenään sovittamaan niitä maailmankuvaansa ja kiinnostua lisätiedon hankinnasta; koulutus, koulutus ja kasvatus.

Lentis: Kyllä ihmiseltä saisi mielestäni ottaa pois hänelle uskontojen myötä ANNETTU privileegi alistaa ja raiskata luonto. ”tehkää kaikki maa alaiseksenne ja vallitkaa jne… (muistaakseni).

Kaksis: Luonto ja universumi ovat apriori ja koska tiede johtaa tietonsa niistä, se on heijastuma niistä.
Suuri osa siitä, mitä olen omaksunut tieteen alueelta, on ollut apriori eri tieteilijöiden kirjoittamissa tiedekirjoissa.

Lentis: Tuskin omaksumasi asiat olet ottanut apriori ilmoituksina. Sitähän tiede EI KOSKAAN ole. Et sinäkään mitä vain niele. Eli et ota todistelemattomasti totta. Tieteen käsitykset ovat aina hyvin perusteltuja (niin hyvin kuin voivat kulloisessakin tilanteessa olla). Uskonnon apriori tieto on ilmoitus, joka tulee uskoa tai sitten ei.

Kaksis: . Emme ole ottaneet käyttöömme vastavoimaa, joka hillitsisi meitä ylimitoitetun aineellisen omaisuuden ja vallanhalun kahminnalta.

Lentis: Ehkä emme. Mutta ehdottamasi uskontojen tie ei ole ratkaisu tähän. Hengellisen omaisuuden ja vallanhaun kahminta on vähintään yhtä pelottavaa.

Kaksis: Molekyylibiologi Francois Jacob sanoo kirjassaan, Kärpänen, hiiri ja ihminen: ”On kuitenkin ilmeistä, että tietyt kysymykset eivät palaudu tieteeseen. Tieteellisellä tutkimuksella on tässä rajansa. ”Mikä on elämän tarkoitus?” ”Miten kaikki on alkanut?” ”Mitä teemme maan päällä?” Tällaisten kysymysten edessä tieteellä ei ole mitään sanottavaa."

Lentis: Tuo on selvästi vanha, vahvasti asenteellinen näkökanta. Muistat miten meidän keskusteluissamme ja muutenkin täällä on sivukaupalla pohdittu kosmologian kysymystä ”Miten kaikki on alkanut”. Fyysikot ovat näemmä paljon pitemmällä kuin molekyylibiologit.

Kaksis: Ote fyysikko Paul Daviesin kirjasta, Viides ihme, Elämän syntyä etsimässä: ”Luonnontieteissä on selvä vaara siirtää luontoon ihmisen asioiden maailmasta johdettuja luokkia ja käsitteitä ikään kuin ne kuuluisivat sellaisinaan myös luontoon. Ihminen on viimekädessä luonnontuote ja jos ihmisellä on tarkoituksia, samat tarkoituksellisuudet ilmenevät väistämättä myös luonnossa ja siksi ne kuuluvat luontoon.

Lentis: Juuri tässä piileekin vertauskuvien, allegorioitten vaara. Ihmiskieli on evoluution tulosta ja palvelee ainoastaan ihmisen evoluutiotarpeita. Ei meille ole ollut mitään evolutiivista hyötyä käsittää suhteellisuusteoriaa tai kvanttifysiikkaa. Kieli on runoutta varten, matematiikka fysiikkaa varten. Ihmisen tarkoitukset ovat hänen subjektiivisia käsityksiään, eli samat tarkoituksellisuudet EIVÄT ilmene luonnossa.

Kaksis: Onko tarkoitus luonnon aito ominaisuus aina solutasolle ja sen alapuolellekin? Vastauksista näihin kysymyksiin ei ole laajaa yksimielisyyttä, mutta elämän kuvaus elämän synnystä ei ole täydellinen, ellei se käsittele niitä.”

Lentis: Yksittäisellä solulla tuskin sinäkään tunnustat olevan tietoisuutta. Solukoneella, eli ihmisellä miljardeine neuronipolkuineen tällainen ominaisuus on. Luonnolla ei ole tarkoitusta. Tämä solukone pystyy tekemään subjektiivisia sellaisia.

Kaksis: Sanot, että emme ole missään erityisasemassa, mutta me olemme. Kuu, kivi ja apina eivät kysele miten ne toimivat.

Lentis: Eivät kysele. Mutta meidän ”erityisasemamme” on vain meidän itse itsellemme antama sellainen. Luonto itse vähät välittää meistä ja meidän ”erityisasemastamme”.

Kaksis: Paul Davies: ”Jos informaatiota ei voida valmistaa, sen on täytynyt olla maailmankaikkeudessa alusta lähtien eli se kuuluu maailmankaikkeuteen alussa syötettyihin asioihin. Joudumme päättelemään, että maailmankaikkeudessa oli informaatiota eli negatiivista entropiaa alusta lähtien.”

Lentis: Kuten olen todennut aiemminkin energeettisesti avoimissa systeemeissä voi negentropia kasvaa paikallisesti (kokonaisuuden kustannuksella). Eli mitään ”potentiaali-informaatiota” (syötettyä!!) ei ole ollut.

.Kaksis: Suuri osa niistä on teorian asteella, eivätkä teoriat ole vielä tiedettä

Lentis: Huonostipa olen sinua opettanut. Tiede ON TEORIOITA. On Newtonin vetovoimaTEORIA, on suhteellisuusTEORIA, on säieTEORIA, on kenttäTEORIAT jne. Tämähän se onkin tieteen voima. Mikään ei ole jumalan sanaa. Vaan teorioita siitä miten tämän päivän tiedoilla uskomme kosmoksen toimivan. Teorioita fysiikan lainalaisuuksista. Olet kuullut että kovasti jahdataan TOE:ta eli kaikenTEORIAA. Ne ovat teorioita sentähden, että niitä saa surutta potkia, jos sen pystyy perustellusti tekemään.


Kaksis: En viitannut mihinkään piilomuuttujiin vaan yksinkertaisesti ihmistiedon kykenemättömyyteen löytää yleispäteviä sääntöjä, jolla kaikki kvanttitason ilmiöt tulisivat selkeästi selitetyiksi

Lentis: Niin tämä ”selkeästi selitetyksi” tarkoittaa aina maallikoiden puheissa samaa kuin klassisen fysiikan mukaan selitetyiksi. Eli kvantti-ilmiöiden takaa etsitään niitä piilomuuttujia. Sehän kvanttifysiikan (ja suhteellisuusteorian) juju onkin, että ne EIVÄT ole klassista fysiikka ja monet niiden asiat EIVÄT ole ns maalaisjärjellä käsitettävissä (lue: niiden käsittämisestä ei meillä olisi ollut mitään evolutiivista hyötyä). - Eli edelleen: opettelepa edes Heisenbergin epämääräisyysperiaate (katso vaikka Wikipediasta). Tai Bellin epäyhtälö (olen senkin joskus sinulle selostanut – ei jäänyt mitään tukkaan).

Kaksis: Seuraavassa Kari Enqvistin kirjoittamaa:
”Viisi- ja kuusikymmenluvuilla löydetyt hiukkaset olivat enimmäkseen vahvasti vuorovaikuttavia hadroneita, joko protonin tai neutronin kaltaisia baryoneja tai pionin kaltaisia mesoneita. Nämä hiukkaset ovat hyvin lyhytikäisiä, useimmat niistä elävät vain 10 potenssiin miinus 23 sekuntia…Kuka kukin on, -kirja luettelee tätä nykyä runsaat 200 hadronia. Harva hiukkasfyysikko muistaa enempää kuin muutaman tusinan hiukkasta nimeltä. On ilmeistä, että tämä kukkatarha ei voi edustaa todellisia perushiukkasia, niitä joista maailma syntyessään koostui."

Lentis: Niin tietysti. Tässähän Enqvist vain kertoo siitä mikä tilanne oli ennen kvarkkiTEORIAN kehitystä. Nyt tiedämme huimasti enemmän. Eli tiede on mennyt eteenpäin ja kohisten.

Kaksis: Eikö aurinkokuntaamme tule sen ulkopuolelta energiaa? Ekö koko maailmankaikkeuden materia ja liike-energia ole yhteistä koko maailmankaikkeudelle.

Lentis: Vaikka tähtitieteen kuvista voi saada kuvan, että tähtiä on kuin muurahaisia toinen toisissaan kiinni, niin totuus on että kosmos on tyhjää täynnä. Auringostakin seuraava tähti (punainen kääpiö Proxima Centauri) on 4,2 valovuoden päässä. Eipi paljoa lämmitä. Maapallon ilmakehään satelee muualta kosmoksesta yksittäisiä energeettisiä hiukkasia jotka sitten äkkiä kesyyntyvät (onneksemme). Kyllä Auringosta saamme 99,9999999999 jne % kaikesta energiastamme. Eli aurinkokuntaa voidaan pitää energeettisesti suljettuna systeeminä.

Kaksis: Maailmanloppuun on hyvä vedota, mutta onko se tieteen viimeisin sana?
Verifioitavissa olevaa kokonaisnäyttöä näyttöä meillä ei ole.

Lentis: On se tieteen viimeisin sana. Eli paras selitys toistaiseksi. Saat kumota sen jos perustellusti pystyt.

Kaksis: Natsit olisivat tarvinneet käyttäytymistään muuttavat lait, kun he heittivät romaanivauvoja ilmaan ampumismaalitauluikseen ja tekivät tieteen nimissä kokeita juutalaislapsilla. Valkoiset siirtolaiset ”metsästivät” huvikseen Australian originaaleja ja riistivät heiltä heidän lapsensa, sodissa ei lapsia säästetä.

Lentis: Niin laitko nämä teot olisivat estäneet? OHO!!!

Kaksis: Atomit eivät ohjaa meidän käytöstämme, silloinhan olisimme tahdottomia robotteja. Vaikutamme neuroniverkkomme kehittämiseen, mutta perimme aivojen perusrakenteen ja mahdollisuuden käyttää älyä; apriori. Vaihtoehdottomuus ei kehitä.

Lentis: Atomien muodostama äärimmäisen monimutkainen verkosto ohjaa käyttäytymistämme. Tämän monimutkaisuuden vuoksi pystymme tekemään ”valintoja”. Kaikki elämä tekee omalla tasollaan ”valintoja”. Välttää vaaraa, tuhoa, kuumaa, kylmää jne. Hakeutuu ravintoon, valoon, lämpöön, piiloon jne.

Kaksis: Jos meillä on korkeimpana päämääränä ihmisenä kasvaminen, niin silloinhan elämällämme on myös tarkoitus. Mutta jos meillä on päämäärä, meillä pitää myös olla keinot ja suunnitelma sen saavuttamiseksi. Ilman ”keppiä ja porkkanaa” ei tuloksia saavuteta, ne toimivat ”ohjaksina”.

Lentis: On se itse antamamme subjektiivinen tarkoitus. Keppi ja porkkana tarkoitti tässä lähinnä uskonnollista pelottelua/kiitosta. Toki lakeja tarvitaan, mutta ne ovat vain ”välttämätön paha” kun ei muuten älytä olla ihmisiksi.

Kaksis: ”Hiukkasen voidaan ajatella pyörivän itsensä ympäri kuin se olisi pieni hyrrä. Tämä tulee ymmärtää kuitenkin vain vertauskuvallisesti. Useat hiukkaset ovat pistemäisiä, ilman minkäänlaisia ulottuvuuksia, joten pyörimisestä ei konkreettisessa mielessä voida puhua. Pistemäisissä hiukkasissa ei voi esim. olla akselia, jonka ympäri pyöriminen tapahtuisi.

Lentis: Niin so what? Tässähän Enqvist juuri tähdentää, että sanoilla emme voi ilmaista esim hiukkasen spiniä, vaan tarvitsemme kömpelöjä vertauskuvia pallojen pyörimisestä. Matematiikan kielellä asia on vesiselvä. Ei tarvitse ”selitellä” turhia. Eivät TIEDEMIEHET kuvittele partikkelien pyörivän hyrrän tavoin. On vain niin, että kadun mies ei esim spinin matematiikasta ymmärrä hölkkäsen pölähtämää.

Kaksis: Ihmisen käyttäytyminen tuntuu siis yhtä monimutkaiselta kuin kvanttifysiikka. Ilokseni huomaan, että miellät käyttäytymistieteillä olevan tarkoituksen, kuten on kaikilla muillakin tieteen aloilla.
Käyttäytymistieteet eivät ole toistaiseksi ottaneet päämääräkseen opettaa ihmisoikeuksia ja vastuita kaikille planeetan asukkaille, mutta tulevaisuudessa ne tulevat sen tekemään.

Lentis: Käyttäytymistieteet kuitenkin ovat kuin klassinen fysiikka, tarpeeksi selitettynä myös maallikon ymmärrettävissä (toisin kuin kvanttifysiikka). Tieteiden ”tarkoitus” on tietysti kuvata ja ennustaa maailmaamme aina paremmin kuin aikaisemmin. Sillä ei ole mitään ”ylhäältä” annettua sen kummempaa tarkoitusta. - Jaaha, näet siis käyttäytymistieteilläkin olevan loistavan tulevaisuuden edessään.

Kaksis: Vaikka Einstein myöhemmin suhtautui epäillen kvanttimekaniikkaan, niin emme voi kieltää, että hän teki tärkeät kvanttifysiikan perustyöt.”

Lentis: Teki teki. Hänen ansiokseen on luettava esim fotoniTEORIA. Josta hän sai myös Nobelin palkintonsa (siis EI suhteellisuusTEORIASTA). Mutta vaikka hän keksi fotonit, niin siitä oli pitkä matka esim kööpenhaminalaiseen kvanttifysiikkaan, jota hän ei sulattanut alkuunsakaan. Lähes koko tiedeyhteisö on sitä mieltä, että Einsteinin lokaalisuusidea oli toivotonta tappelua maailman paremmin selittävää ja paremmin laskevaa kvanttifysiikkaa vastaan.

Kaksis: Kaikki ihmisen intellektuaaliset ominaisuudet ovat piilevinä ihmisessä, ne eivät ole ainetta, vaikka ne ilmenevät ja tulevat aineen kautta esille ja tähän esille tuloon tarvitaan oikeanlainen kasvatus. Einstein ei olisi kehittänyt suhteellisuusteoriaa, jos olisi kasvanut Filippiinien kaatopaikoilla.

Lentis: Tässä olen jyrkästi eri mieltä. Ominaisuudet ovat ainetta/energiaa (sama asia). Jolleivät ne sitä olisi, niin täytyisi olettaa jokin entiteetti fyysisen todellisuutemme ulkopuolelta, joka ”ohjailisi” tätä ainetta. Sellaista ei yksinkertaisesti ole. Sellainen ei selitä mitään. Occami leikkaa sellaisen tarpeettomana pois.
Suhteellisuusteoria ”roikkui” ilmassa Einsteinin aikaan. Monet olivat tulleet samansuuntaisiin ajatuksiin. Etenkin Lorentz (jolta Einstein ”varasti” kaavansa – Einsteinin nerous oli niiden kaavojen oivaltaminen uudella tavalla – eli eetterin ja absoluuttisen ajan ja avaruuden hylkääminen).
Eli jollei Einstein niin kohtapuoliin joku muu.
Sama toistui 1915. Einsteinin kaavat julkaistiin pari kuukautta ennen Einsteinia. Herrat sopivat kuitenkin riitansa ja kunnia jäi Einsteinille.

Kaksis: Paul Davies: Fysiikan lait, jotka määräävät mitkä atomit reagoivat minkäkin kanssa ovat algoritmisesti hyvin yksinkertaisia. Sellaisenaan ne sisältävät hyvin vähän informaatiota. Niinpä ne eivät voi yksinään synnyttää informaatiota sisältäviä makromolekyylejä. Usein toistetun väitteen vastaisesti elämää ”ei ole kirjoitettu” fysiikan lakeihin, ei ainakaan nykyisin tunnettujen fysiikan lakien kaltaisiin."

Lentis: Olen eri mieltä Daviesin kanssa tuosta informaation synnystä, joka on sivumennen sanoen kaikkien kreationistien ”keppihevonen”.
Elämä (ja kaikki mitä täällä yleensä on) on varmasti ”kirjoitettu” (siis ei teistisesti) fysiikan lakeihin, koska vain näiden lakien tuloksena voi syntyä myös esim elämää. Tässä on tietysti taka-ajatuksena, että pelkkä fysiikka ei selitä maailmaa, vaan tarvitaan teististä väliintuloa.

Ei Gazzaninga viitannut uskontoon enkä minäkään tehnyt niin. Jos emme uskoisi mihinkään, epäilisimme seuraavan päivänkin tuloa. Kukaan ei elä ilman uskomuksiaan, vaikka ei tiedostaisi uskovansa.


…”täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maanpäällä liikkuvat eläimet.”
Asian ymmärtäminen riippuu tarinan tulkinnasta. Erilaisten elämän vertikaalisten ja horisontaalisten tasojen erottaminen toisistaan erilaisine elämänmuotoineen (vesi, ilma ja maa) ja ymmärrys siitä, että ne kuuluvat silti samaan kokonaisuuteen ja kehitysketjuun, on jo tuhansia vuosia toiminut ihmisen käsitteellis-kerroksellisen ajatuskyvyn kehittäjänä.


Mistä ihmeestä sinä revit nuo uskonnon opetusten vastaiset käsityksesi? Jeesus korosti ymmärryksen käyttöä. Hän sanoi opetuslapsilleen, kun nämä tulkitsivat hänen esittämänsä kala/leipä vertauskuvan kirjaimellisesti: ”Ettekö te vieläkään ymmärrä.” ”Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä? Hänen opetuksissaan tulee esille että asiat eivät välttämättä ole sitä, miltä ne ihmisten traditionaalisten näkökulmien mukaan näyttävät olevan.
Syvyysaspektia, kykyä orientoitua tulevaisuuteen ja käsitteellistä ajattelua on uskonto uskonnolta opetettu ihmiskunnalle.


Se on pelottavaa ja vaarallisempaa kuin sama toiminta ilman niitä.


Ajattelen, että hän molekyylibiologina viittasikin biologisen elämän alkamiseen.


Liität hyötynäkökulman näkemykseesi pohtiessasi evoluution tarkoitusta. Tällöin ajattelet hyötynäkökulman kuuluvan siihen.
Kvanttimekaniikan ja suhteellisuusteorioiden keksimisellä on valtava yleisevolutiivinen merkitys. Ne antavat ihmiselle mahdollisuuden ymmärtää luonnon toimintaa aivan eri lähtökohdista nähtynä ja käyttää luontoa (materiaa/energiaa) sitä kautta hyväkseen. Asia on sisällytettävissä tähän: ”Kyllä ihmiseltä saisi mielestäni ottaa pois hänelle uskontojen myötä ANNETTU privileegi alistaa ja raiskata luonto. ”tehkää kaikki maa alaiseksenne ja vallitkaa jne…”
Tokko luovumme tieteestä, vaikka se antaa ihmiselle taidon alistaa luonto valtaansa ja raiskata sitä tuhat kertaa tehokkaammin kuin milloinkaan ennen tiedettä.
Ihmiskieli ei ole biologisen evoluution tulosta, vaan kulttuurievoluution, kuten matematiikkakin. Kirjaimet ja numerot eivät ole luonnonilmiöitä, vaikka niillä voidaan kuvata luontoa.


Ihmisen tulisi välittää luonnosta, vaikka se ei välitä ihmisestä.


Jos kerran kaikki maailmankaikkeuden aine oli pakattuna singulariteettiin, niin siellä täytyi olla myös kaikki se informaatio, mitä aine ikinä tulisi heijastamaan. Vaikka informaatio tulikin ilmi vasta miljoonien vuosien kehityksen kuluttua ihmisen käsitteellisen ajattelun kautta.


Hyvä on, hyvä on, tiede on erilaisia teorioita, jotka muuttuvat ihmisymmärryksen kehityksen kautta.


Jäi, jäi. Älä epäile, ettei keskustelustamme olisi jättänyt jälkiä hiuspehkoni alle. Se on tuottanut monia luovia ajatuksia päähäni. Ymmärrän, että elämme kvanttifysiikan maailmassa, joka mahdollistaa, moninaisuuden ilman erotettavissa olevaa toimintasuunnitelmaa. Mutta taaksepäin katsottuna emme voi kieltää, että myös ihminen tuli yhtenä mahdollisuutena esiin ”kvanttimekaniikan kohdusta”, vaikka emme tunnekaan sen kehityslinjan kaikkia yksityiskohtia.
Sanoohan Esko Valtaojakin, että olemme tähtien lapsia. Ihmiseen liittyy sama dualismi kuin valoon. Joskus saamme älynväläyksiä, joita sitten yritämme koota loogisiksi järjestelmiksi, jotka mahdollisimman tarkoin kuvaisivat todellisuutta.


Informaatiota kuitenkin virtaa kaukaisemmastakin näkemästämme tähdestä meille. Eikä tyhjäkään ole tyhjää, sillä sekä tuntematon pimeä aine että pimeä energia tuottavat informaatiota, joka on saanut tiedemiehet nimittämään sitä ”pimeäksi”, koska se vaikutuksistaan huolimatta ei ole aineellistunut tuntemamme aineen muotoon.


Uskon, että maailmankaikkeus (eri käsityksineen maailmankaikkeuden lukumääristäkin) on ikuinen, joskin alati muuttuva. Muuttumattomuus ja muutos lähtevät samasta lähteestä, mutta emme näe maailmankaikkeuden tasolla muuta kuin muuttuvan puolen. Perimmäinen Muuttumattomuus on meille käsittämätön, koska kaikki aineen maailmassa on muutoksen lakien alaista toimintaa. Mutta, jos mukana ei olisi minkäänlaista käsitystä muuttumattomuudesta, emme kykenisi ymmärtämään jatkuvaa muutosta. Ihminen tarvitsee kiintopisteen ja kiintopisteitä pitääkseen harhailevat ajatuksensa koossa.


Ihmiskäyttäytymistä on aina hallittu erilaisilla säännöillä, oli yhteisö mikä hyvänsä.
Kun ihmisoikeudet ja uusi maailmanjärjestys saadaan toteutettua, niin ne vaikuttavat kaikkien ihmisten ihmiskäsitykseen ja ihmiset alkavat olla tarkkoina, että yhdellekään kansalle tai ihmispopulaatiolle ei enää milloinkaan anneta oikeutta kohdella muita mielivaltaisesti. Yleinen mielipide, enemmistön tahto ja asiaankuuluvat sanktiot ovat voimakkaita vaikuttajia, kun ne ensin saadaan syttymään.


Elämänmuodot myös käyttävät muita hyödykseen, tuhoaa ja tappaa tullakseen itse toimeen. Elämään liittyy myös vuorovaikutus erilaisten entiteettien välillä. Kasvit tuottavat, mitä eläimet tarvitsevat ja päinvastoin.
”Jos oletetaan, että luonnossa vallitsee ykseys, niin analyysi perimmäisistä liikkeellepanevista voimista tulee olla sama niin hiukkasfysiikassa, elämän evoluutiossa, kulttuurillisessa ja tieteellisessä kehityksessä ja ihmisen etiikassa ja moraalisessa käyttäytymisessä.” ’Abdu’l-Bahá
Neuroniverkosto ei kehity, ilman kasvatusta ja omakohtaista tutkimista ja ajattelua.


Ymmärsin kyllä mitä tarkoitit, halusin väistää.
Sanoit näin: Atomien muodostama äärimmäisen monimutkainen verkosto ohjaa käyttäytymistämme.” Mutta nyt viittaat subjektiivisuuteemme, aivan kuin se ei syntyisi atomien ohjaamana. Se, se vasta onkin sitä.
Ihmissuku tarvitsee henkisintellektuaalisen ”syy ja seuraus” kasvatuksen, jota ei voida johtaa suoraan luonnosta.
Älysimmekö olla ilman atomipommia? Se, mikä silloin tuntui ”porkkanalta” ja mitä tavoiteltiin kaikin ihmistiedon voimin, osoittautui myöhemmin suurimmaksi mahdolliseksi ”kepiksi”. Nyt tarvitsemme yhteiset lait, jotka kieltävät niiden teon ja lait jotka pakottavat meidät purkamaan jo valmistamamme pommit.



Kyllä he kuvittelevat ja kuvaavat myös niihin akselin. Jonkun aineen kaikki spin-akselit saadaan kääntymään samaan suuntaan, laserin ja muiden tekniikoiden avulla, jolloin ainetta voidaan käyttää hallitusti hyvin pienten ja herkkien kojeiden valmistukseen Tämä tuli esille YLE: Teema ohjelmassa, jossa käsiteltiin DNA:ta ja tietokoneiden valmistusta.


Kyllä, niin näen. Mutta siinä kun vertaat niitä klassiseen fysiikkaan, niin ilmaistu uskonto on verrattavissa kvanttifysiikkaan.


Hän ei saanut sovitettua kvanttifysiikkaa ja suhteellisuusteoriaa yhteen. Hän etsi TAO:ta



Henkiset ominaisuutemme eivät synny pelkistä luonnonvoimista. Se todistetaan sillä, että jos ihminen jätetään täysin ilman kasvatusta, hän ei kehity ollenkaan. Tarzan on mielikuvitusta. Ihminen voidaan kasvattaa ihmissyöjäksi ja hän syö naapuriheimolaisia, lapsisotilaaksi ja hän tappaa vaikka vanhempansa. Jos fysiikka tuottaisi fysiikan tajuamisen automaattisesti, miksi me opiskelemme sitä?


Myös ihmisen intellektuaalinen elämä on elämää, eikä fysiikka tuota sitä mitenkään automaattisesti. Jos fysiikka tuottaisi oikeudenmukaisuuden, olisimme kaikki automaattisesti oikeudenmukaisia toisiamme kohtaan. Jos fysiikka tuottaisi universaalin rakkauden, niin rakastaisimme kaikkia ihmisiä automaattisesti ja ihmiskunta työskentelisi kuin yksi ja sama sielu monessa ruumiissa.

Kaksis: Mistä ihmeestä sinä revit nuo uskonnon opetusten vastaiset käsityksesi? Jeesus korosti ymmärryksen käyttöä. Hän sanoi opetuslapsilleen, kun nämä tulkitsivat hänen esittämänsä kala/leipä vertauskuvan kirjaimellisesti: ”Ettekö te vieläkään ymmärrä.” ”Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä? Hänen opetuksissaan tulee esille että asiat eivät välttämättä ole sitä, miltä ne ihmisten traditionaalisten näkökulmien mukaan näyttävät

Lentis: Mistä ihmeestä sinä revit nuo tieteen opetusten vastaiset käsityksesi? Ei kai ole minun tai tieteen vika jos ” Suuri osa siitä, mitä olen omaksunut tieteen alueelta, on ollut a priori eri tieteilijöiden kirjoittamissa tiedekirjoissa”. Älä yritä syöttää minulle, että uskot kritiikittömästi (apriori) tiedekirjoja. Yrität ujuttaa käsitystä, että tiede olisi samanlainen ”uskonto”, joka tulee omaksua a priori.

Kun jeesus piikitteli sitä, että ettekö hölmöt vieläkään ymmärrä, niin hän tarkoitti, että eihän tässä piru vie ole kysymys leivästä, vaan siitä, että ”minä olen tie totuus ja elämä”. Eli vertauksilla opetettiin, että minuun tulee uskoa ja sitten tulee pelastus. Ilman ensimmäistäkään tieteellistä evidenssiä asian puolesta. SE on a priori.

Kaksis: Ajattelen, että hän molekyylibiologina viittasikin biologisen elämän alkamiseen

Lentis: Vaikka ajattelikin biologiaa, niin ajatus on vanhakantainen. Vaikka ns ”alkusynty” ei kuulu biosfäärin darwinilaiseen evoluutioteoriaan, kuuluu se fysikaaliseen ja kemialliseen evoluutioon.

Kaksis: Liität hyötynäkökulman näkemykseesi pohtiessasi evoluution tarkoitusta. Tällöin ajattelet hyötynäkökulman kuuluvan siihen.

Lentis: Mutta kun minä EN liitä evoluutioon tarkoitusta, sellaista ei ole. Sinä sekotat nyt asioita. Evoluutiossa on eri lokeroissa selviä valintapaineita. Vain määrätynlaiset mutaatiot ja sopeumat ”edistävät” eliön selviytymistä. Silloin kun olosuhteet ovat suht koht muuttumattomat. Ihmisellä ei ollut valintapainetta ymmärtää kvanttifysiikkaa.

Kaksis: Tokko luovumme tieteestä, vaikka se antaa ihmiselle taidon alistaa luonto valtaansa ja raiskata sitä tuhat kertaa tehokkaammin kuin milloinkaan ennen tiedettä.

Lentis: Tämä on nyt vähän sama juttu kuin pyssyjen kanssa. Tiede antaa pyssyjä, jumalat rakkautta. Mutta kun jumalaiselta taholta on annettu selvä määräys ALISTAA, niin tämä on kautta vuosisatojen käsitetty konkreettiseksi käskyksi raiskata (eli riistokäyttää lyhytnäköisesti) luontoa. Luonnonsuojelu on meidän ”pakanoiden” aikaansaannosta.

Kaksis: Jos kerran kaikki maailmankaikkeuden aine oli pakattuna singulariteettiin, niin siellä täytyi olla myös kaikki se informaatio, mitä aine ikinä tulisi heijastamaan. Vaikka informaatio tulikin ilmi vasta miljoonien vuosien kehityksen kuluttua ihmisen käsitteellisen ajattelun kautta.

Lentis: Toki näin voidaan ajatella. Ärsyttää vain tuo jatkuva jankkaaminen, että ihminen ja äly ja niiden ”tarkoitus” oli kirjoitettuna singulariteettiin. KAIKKI asiat olivat, jos niin halutaan ajatella. Ei ihminen/äly ole tässä mikään poikkeusilmiö. Ilmiö ilmiöiden joukossa.

Kaksis: Mutta taaksepäin katsottuna emme voi kieltää, että myös ihminen tuli yhtenä mahdollisuutena esiin ”kvanttimekaniikan kohdusta”, vaikka emme tunnekaan sen kehityslinjan kaikkia yksityiskohtia.

Lentis: Katso edellinen vastaukseni.

Kaksis: Sanoohan Esko Valtaojakin, että olemme tähtien lapsia

Lentis: No opetanpa vähän tähtitiedettäkin. SE että olemme ”tähtien lapsia” tarkoittaa, että olemme jonkin ammoin poksahtaneen supernovan jäännöksistä kasattuja hiilivetymöykkyjä. Supernovat levittävät näitä heliumia raskaampia aineita maailmankaikkeuteen. Niistä sitten rakennellaan esim planeettoja ja sinne kaikenmoista mukavaa. MITÄÄN ihmeellisiä tarkoituksia ei tähän ”tähtien lapsiin” liity.

Kaksis: Informaatiota kuitenkin virtaa kaukaisemmastakin näkemästämme tähdestä meille. Eikä tyhjäkään ole tyhjää, sillä sekä tuntematon pimeä aine että pimeä energia tuottavat informaatiota, joka on saanut tiedemiehet nimittämään sitä ”pimeäksi”, koska se vaikutuksistaan huolimatta ei ole aineellistunut tuntemamme aineen muotoon.

Lentis: Informaatiosta ei paljon rakennella. Eikä pimeästä aineesta (se ei vaikuta sähkömagneettisen säteilyn välityksellä, eli siitä ei voi muodostua kappaleita) Vielä vähemmän mystisestä pimeästä energiasta. Miksi haluat vänkällä käsittää väärin? Jotta biologisella elämällä olisi minkäänmoisia mahkuja on sen saatava energiaa rutosti läheltään (8 minuutin päästä). 2,4 vuoden päästä ei paljoa lämmitä. Eli jos hypoteettisesti kiertäisimmekin Proxima Centauria (joka on vielä lisäksi paljon aurinkoa pienempi ja kylmempi), ei olisi MITÄÄN mahkuja biologiselle elämälle. Jos taas maapallo olisi yksinään kaukana kaikista tähdistä, niin tyhjön nollapiste-energiastako pitäisi elämä pieraista käyntiin? Suhteellisuudentajua kehiin.

Kaksis: Uskon, että maailmankaikkeus (eri käsityksineen maailmankaikkeuden lukumääristäkin) on ikuinen, joskin alati muuttuva

Lentis: Sitä mieltä tiedekin on. ”Maailmanloppu” on vain tekninen termi sille, että entropia kasvaa rajatta. Ei ole potentiaalienergiaa, josta jotain rakentelisi. Eli muutos on lämpöopin toisen pääsäännön mukainen helvetin hidas (ikuinen) lämpökuolema.

Kaksis: Ihmiskäyttäytymistä on aina hallittu erilaisilla säännöillä, oli yhteisö mikä hyvänsä.
Kun ihmisoikeudet ja uusi maailmanjärjestys saadaan toteutettua, niin ne vaikuttavat kaikkien ihmisten ihmiskäsitykseen ja ihmiset alkavat olla tarkkoina, että yhdellekään kansalle tai ihmispopulaatiolle ei enää milloinkaan anneta oikeutta kohdella muita mielivaltaisesti. Yleinen mielipide, enemmistön tahto ja asiaankuuluvat sanktiot ovat voimakkaita vaikuttajia, kun ne ensin saadaan syttymään.

Lentis: Toivon näin. Pointti olikin, että ”laki” ei tätä saa aikaiseksi. Vaan ihmisen kasvaminen moraalisena olentona. Olemme nähneet mihin ”maailmanpoliisikäyttäytyminen” on johtanut.

Kaksis: ”Jos oletetaan, että luonnossa vallitsee ykseys, niin analyysi perimmäisistä liikkeellepanevista voimista tulee olla sama niin hiukkasfysiikassa, elämän evoluutiossa, kulttuurillisessa ja tieteellisessä kehityksessä ja ihmisen etiikassa ja moraalisessa käyttäytymisessä.” ’Abdu’l-Bahá

Lentis: Viisaasti sanottu. Edellyttäen että ymmärrämme mitä ”ykseys” tarkoittaa. Olen sinulle sanonut, että ihmiskäyttäytyminen on liian monimutkaista ”laskettavaksi” hiukkasfysiikasta. Moraalinen käyttäytymisemme perustuu kuitenkin tämän monimutkaisuuden mahdollistamiin ”valintoihin”. Ei teismiin.

Kaksis: Kyllä he kuvittelevat ja kuvaavat myös niihin akselin. Jonkun aineen kaikki spin-akselit saadaan kääntymään samaan suuntaan, laserin ja muiden tekniikoiden avulla, jolloin ainetta voidaan käyttää hallitusti hyvin pienten ja herkkien kojeiden valmistukseen Tämä tuli esille YLE: Teema ohjelmassa, jossa käsiteltiin DNA:ta ja tietokoneiden valmistusta.

Lentis: Spin on hiukkasen sisäinen kvanttiominaisuus (kuten esim varaus tai massa). NYT KYLLÄ SANOIT NIIN PAHAN väärän todistuksen lähimmäisestäsi, että hirvittää. Spin EI TARKOITA hiukkasen spatiaalista pyörimistä akselinsa ympäri. Pyöriminen on klassisen fysiikan mukainen
kömpelö vertaus. Maapallolla on spin ja tarkoittaa että maapallo pyörii, kvanttifysiikassa spin on hiukkasen ” presence of angular momentum” (impulssimomentti) . Klassisessa fysiikassa spin on vektorisuure, kvanttifysiikassa sitä käsitellään spinoriperheen sovellutuksilla. Esim jos kierretään spin -1/2 hiukkasta 360 astetta, ei päästä samaan kvanttitilaan, vaan vastakkaiseen kvanttivaiheeseen, mikä nähdään esim interferenssikokeissa. Hiukkasen saattaminen alkuperäiseen tilaansa vaatii ”kiertämisen” 720 astetta. Jne. Ei voi kuin todeta, että tällaiset ”Teema-ohjelmat” voivat yksinkertaistuksillaan viedä aivan pusikkoon.

Kaksis: Kyllä, niin näen. Mutta siinä kun vertaat niitä klassiseen fysiikkaan, niin ilmaistu uskonto on verrattavissa kvanttifysiikkaan

Lentis: Tuo ”ILMAISTU uskonto” saa näkemään punaista. Maailmanhistorian suurinta löpinää.

Kaksis: Henkiset ominaisuutemme eivät synny pelkistä luonnonvoimista

Lentis: Vaan mistähän? Minä olen vahvasti sitä mieltä, että KAIKKI tässä universumissa syntyy PELKISTÄ LUONNONVOIMISTA.

Kaksis: Jos fysiikka tuottaisi fysiikan tajuamisen automaattisesti, miksi me opiskelemme sitä?

Lentis: Kun olemme tarpeeksi monimutkainen ”kone”, pystyy se tekemään sellaista, mitä nimitämme opiskeluksi. Esim madon ”opiskelu” on huomattavasti matalammalla tasolla. Automaatti toimii, toisilla paremmin, toisilla vaatimattomammin.

Kaksis: Myös ihmisen intellektuaalinen elämä on elämää, eikä fysiikka tuota sitä mitenkään automaattisesti. Jos fysiikka tuottaisi oikeudenmukaisuuden, olisimme kaikki automaattisesti oikeudenmukaisia toisiamme kohtaan. Jos fysiikka tuottaisi universaalin rakkauden, niin rakastaisimme kaikkia ihmisiä automaattisesti ja ihmiskunta työskentelisi kuin yksi ja sama sielu monessa ruumiissa.

Lentis: Herranen aika. Fysiikka tuottaa kaikkea tätä. Mutta myös epäoikeudenmukaisuutta, kovasydämmisyyttä, vihaa jne. Joku muu siis tuottaa kivat asiat ja fysiikka ne huonot?? Eli olet sitä mieltä, että ihminen on automaattisesti paha, ja vain uskonnot voivat tästä ”pelastaa”. Olen monesti ihmetellyt tällaista hölmöä katsantokantaasi. Ihminen on paha ja hyvä. On vain kasvettava moraalisesti. Ja usko, ilman uskontoakin se voi onnistua.

Aristarkhos Samoslaisen ja Arkhimedeen sekä preussilaisten pakanoiden!

Platonin !