KESKUSTELU

Teeveestä katselin dokumenttia missä eräs tutkija oli löytänyt suolajärveen tehdystä kaivoskuilusta , kilometrin syvyydestä , suolakiteestä mikrobeja. Iältään olivat n.250 miljoonaa vuotta. Tutkija oli saanut ne "herätettyä" ja lisääntyivätkin vielä.

Olivat eläneet säästöliekillä 250 milj vuotta. Ei taida se elämä täältä pallolta heti ensimmäiseen ydinpommin kuolla.Elämän siemeniä kylvetty reilusti joka paikkaan.

Kyllä kyllä. Ja jopa kolmesta kilometristä sitä elämää vielä löytää.
No ei kai tuo ydinpommi ole niin paha, kuin ohjelmassa mainittu 500km leveä asteroidi. (?)
Ja kuten sanottu, "kun elämä kerran on tänne saatu kylvettyä, ei sitä helpolla pois saada".

Mukava tietää että joku tänne jää porskuttamaan senkin jälkeen kun itse olemme siirtyneet ajasta ikuisuuteen.

Vaan minkähän näköisiä niistä uusista tulee kun aikansa kehittyvät. Kaippa se saman kaavan mukaan menee kun samat voimat yms. vaikuttavat.

Todennäköisesti jäisi jotain eloon, kallioon tai lentäisi räjähdyksen voimasta avaruuteen kiven mukansa. Toisaalta tuonkokoisisa asteroideja ei ihan jokapäivä osu maahan. Vaikka koko maapallon elämä tuhoutuisi, niin en usko etteikö syntyisi uudelleen olojen rauhoituttua. Planeetta sattuu sijaitsemaan sopivalla etäisyydellä auringosta ja olemaan sopivan kokoinen. Saattaisihan se tuleva elämä/elämät tosin jonkinverran poiketa nykyisistä.

Ihan mukavaa kuulla että elämä on aika sitkeää. Ei sitä saa pirukaan pois, eikä varmaan Jumalakaan.

Jää jotain muutakin kertomaan muille sivilisaatioille meistä, kuin iso kuoppa maapallossa.

Toivottavasti ne bakteerit, jotka sieltä montusta löydettiin, ymmärtävät olla ottamatta ihmisen kaltaista asemaa maapallolla, kun nykyinen ihminen on itsensä räjäyttänyt ilmaan.

Mitä sillä on väliä. Muutaman miljardin vuoden kuluttua ne grillaantuvat kuitenkin.

"Mitä sillä on väliä. Muutaman miljardin vuoden kuluttua ne grillaantuvat kuitenkin."

Niin - mitä millään on väliä...?