KESKUSTELU

Ihan hyvin voisin uskoa delfiinien yms. olevan ihmistä älykkäämpiä. Ne eivät vain käytä työkaluja koska voivat vain uida eteenpäin suu auki ja selviytyä ilman suuria ongelmia. Joku mustekalahan tajusi miten pullo avataan, ne kun varmaan joutuvat tonkimaan kaloja jostain pienistä kolosista (?)

Maalle päästyään delfiini veti jalkaansa haisaappaat, jotka sopivat haipukuun.

Olen joskus lukenut, että aivojen kokoa kasvattavan geenin mikrofefaliinin muoto alkoi räjähdysmäisesti yleistyä juuri ihmisen kulttuuritaipumusten ilmestyessä noin 37 000 vuotta sitten ja että toinen aivojen kokoa säätelevä geeni ASPM yleistyi maatalouden ja kaupungistumisen aikoihin noin 6000 vuotta sitten ja että muun muuassa näihin geeneihin kohdistuva voimakas positiivinen valinta mahdollistivat osaltaaan kädellisten ja etenkin ASPM:n tapauksessa ihmisten aivojen kasvun sen jälkeen, kun homo sapiensin ja simpanssien tiet erkanivat. Suhteessä ihmisapinoihin ihmisellä on siis kolme kertaa suurempi neokorteksti, aivot ovat tavanomaista suuremmat suhteessa ruumiinkokoon ja tietyt neokortekstin alueet sekä pikkuaivot ovat suuremmat kuin tavallista, minkä lisäksi ihmisen aivoissa on enemmän valkeaa ainetta eli enemmän kytkenöjä. Esimerkiksi ihmisen älyä voidaan yrittää paikantaa sivunpuoleisen etuotsalohkon aivokuoreen, joka on keskittynyt muistiin, suunnitteluun ja kognitiiviseen joustavuuteen, abstraktiin ajatteluun ja impulssikontrolliin yms. Kyseinen alue on ominainen vain kädellisille ja se selittää toiminnan rationaalisuutta. Se on myös kaksinkertainen ihmisellä verrattuna muihin ihmisapinoihin. Toisaalta otsalohkon liikeaivokuoren suhteellinen osuus ihmisellä on pienempi kuin voimakasrakenteisilla simpansseilla, joten otsalohko ei kokonaisuudessaan ole ihmisellä korostunut. Myös esimerkiksi ihmisellä voi olla joitakin poikkeavuuksia näköaivokuorella suhteessa muihin ihmisapinoihin. Mutta toisaalta kannattaa myös muistaa, että ihmisen aivojen koko on pienentynyt 150kuutiosenttimetriä lajinkehityksen aikana...

No mitä tulee sitten vedeneläimiin...Esimerkiksi delfiinejä ja kehittyneimpiä maaeläimiä yhdistää aivojen suhteellinen koko, vaikkakin aivojen rakenne muistuttaa enemmänkin primitiivisiä nisäkkäitä, jotka sukelsivat 70miljoonaa vuotta sitten takaisin mereen. Luultavasti delfiinien aivojen vähäinen organisaatiotaso johtuu merielämän yksitoikkoisuudesta, jolloin erikoistuneita alueita ei tarvita kuten maalla. Toisaalta verrattuna primitiivisiin nisäkkäisiin maalla, niin delfiinien aivokuori on korostunut kuten monilla kädellisillä. Eli aivokuoren kompleksisuus on luultavasti pitkälti maaelämän haasteiden tuotosta. Sinänsä se ei poista sitä tosiasiaa, että delfiinit ovat sosiaalisesti hyvinkin kehittyneitä eläimiä. Aivoista ja tietoisuudesta tiedetään kuitenkin käsittääkseni sen verran vähän, että on haasteellista vertailla täysin eri elinympäristöön sopeutuneita eliöitä keskenään.

Ensinnäkin, luulisin, että evoluution kannalta nuo mainitsemasi ajanmitat ovat aivan liian lyhyitä, olettaen, että ihminen lajina on about 2-5 miljoonaa vuotta vanha.

Mutta se toinen tärkeä kysymys on se, että miksi juuri maaeläimillä evoluutio on suosinut ihmisen kaltaisen älyn syntymistä? Kun ajatellaan sitä, että monet muutkin eläimet ovat ihmisen lisäksi aika lähellä sivilisaation synnyttämistä, niin miksi juuri maaelämä, ja miksi juuri kädellinen?



Referenssi olisi kiva saada, koska muuten en välttämättä usko tähän väitteeseen. Ne artikkelit, joita olen itse tähän saakka lukenut, eivät juurikaan ole koskaan korostaneet ihmisen aivokuoren kokoa, johtuen siitä, että monilla muilla eläimillä se on samaa luokkaa.



Suhteessa muihin isoaivoisiin eläimiin, ihmisen aivot eivät ole käsittääkseni mitenkään tavanomaista suurempia tai muuten erikoisia; mutta on kyllä tietääkseni totta, että ihmisellä on monia ominaisuuksia, jotka tukevat isoja aivoja. Isoilla merieläimillä (jotkut valaat) aivot ovat jopa suhteessa ruumiin painoon samaa luokkaa, ja joillain nilviäisillä (jotkut mustekalat) on käsittääkseni ruumiinpainoonsa nähden paljon suuremmat aivot kuin ihmisellä.



Referenssi olisi jälleen kiva saada. Otsalohkon merkityksestä tietoiseen ajatteluun olen jo jossain lukenut, mutta yleisesti (käsittääkseni) mm. hypotalamusta (aivojen elin, joka prosessoi käsitellyt aistihavainnot muistiin) pidetään erittäin merkittävänä, saatikka sitä, että se on myös elin, jolla muistista palautetaan havaintoja käsiteltäväksi, vrt. miltei kaikki nisäkkäät.



Nykyään yleisimmin käytetty testi tietoisuudesta on niin kutsuttu peilitesti, josta useampikin älykkääksi tunnustettu laji menee läpi. Siitä huolimatta, pidän - kuten gigikin sanoo - tärkeänä pointtina sitä, että maaeläminen on antanut älykkäälle lajille enemmän mahdollisuuksia pärjätä kuin vedenalainen elämä. Yksi syy, joka on jo mainittu, on tuli, jonka käyttäminen veden alla on lähestulkoon mahdotonta.

Odotan mielenkiinnolla sitä päivää jolloin delfiinit oppivat hitsaamaan veden alla.

En aio kuitenkaan pidätellä henkeäni sitä päivää odotellessa

Olosuhteet maalla lienevät paljon haastavammat kuin meressä keskimäärin. Lisäksi maalla ihminen oppi käyttämään tulta hyväkseen ja tästä on ollut suuri apu kaikenmaailman innovaatioiden kehittämisessä.

Miten mustekalojen ja seepioiden silmät toimivat? Jos joku mustekala jokupäivä ryömisi maalle, niin miten sen silmät toimisivat ei-veden alla?

vastatkaa viisaat ihmiset . Tämä on elintärkeä kysymys

hyvät silmävesimaalasit päässä ni ei mitää hätää
joo ihan jännä kysymys, toiv. joku oikeesti osaa sanoo toho jotai viksuu

Meri virtaa, maa pysyy paikallaan. Siinä koko juju.

Vastasit varmaan eri kysymykseen.

heh joo, ilma virtaa, merenpohja pysyy (tai ei pysy) paikallaan, siinä koko juju
eli emmäkää tajunnu