KESKUSTELU

Onko mitään erityistä tekijää tai syytä, miksi älykkyys kehittyi pidemmälle maalla eikä meressä?

Ja nyt en puhu pelkästään ihmisestä, vaan elukoidenkin monimuotoisesta ällistä.

Delfiinit ovat älykkäitä ja uiskentelevat iloisina popsien kaloja.

Ennen ihmisen kehityslinjassa tapahtunutta älykkyyden nopeaa kasvua, olivat älykkäimmät eläimet nimenomaan merissä. Ainakin sikäli, kuin kefalisaatio-osamäärä mitään kertoo (se on karkea älykkyyden mittari, joka mittaa aivojen suhteellista kokoa verrattuna samankokoisten eläinten normaalikokoon). Älykkyyden vertailu lajien välillä on hankalaa, koska samanlaiset testit harvemmin sopivat niin erilaisille eläimille kuin norsut ja delfiinit tai simpanssit ja mustekalat, joten eksakteja vertailuja on nykykeinoin mahdoton tehdä. Voidaan myös epäillä sitä, onko toisilleen kaukaista sukua olevien lajien älykkyys edes siinä määrin samanlaista, että sen määrää voitaisiin suoraan vertailla (toiset ovat sitä mieltä, ettei se ole sitä edes ihmislajin sisällä).

Koko valaiden ja delfiinien sukupuu on nisäkkäiden mittapuilla erittäin älykästä porukkaa: ne asettuvat samalle viivalle, elleivät fiksummiksikin, kuin ihmisapinat ja norsut. Itse asiassa myös norsujen merelliset sukulaiset, eli manaatit ja merilehmät, ovat hyvin älykkäitä, vaikka niitä onkin tutkittu vähemmän. Ongelmanratkaisu- ja työkalunkäyttötaidoillaan hämmästyttävät myös mustekalat. En siis sanoisi, että merissä olisi millään muotoa vähemmän eläinmaailman älykkäämmän ääripään edustajia kuin maallakaan.

Onko siis puhtaasti sattumaa, että tämä luomakunnan kruunu, ihminen pääsi kehittymään maanpäällä tähän muotoonsa, eikä meressä? Jos siis ihminen on älykkyyden huippu

Ei ihminen ole nykyisesssä asemassaan ainoastaan älykkyyden takia. Ihminen on sosiaalinen kuin susi, fasistinen kuin muurahainen, ystävällinen lajitoveriaan kohtaan kuin enkeli, näppärä käsistään kuin mustekala, utelias kuin minkki ja lisäksi kaiken lisäksi vielä skitso, pervo, keräiljä, rakentaja ja muutenkin hieman enemmän tai vähemmän kahjo. Ruumiinrakennekki on aivan kummallinen naaraiden rasvarintoineen, miesten jättipenisten, rasvaisten hevihiusten + ihmekarvoitusten ja paljaan ihon osalta. Ihminen on psyykkisesti ja fyysisesti oikein kummajainen luomakunnassa, joku toinen älykäs olento voisi pitää ihmistä sairaalloisena. Minä itse ainakin kannatankin, että ihmisten pitäisi psyykkisesti olla vapaampia, muottiin asettaminen on yksi epäinhimillisimmistä asioista.

Ehkä sattumaa, tai ehkä syynä on jokin kulttuurievoluutiota maalla paremmin edistävä tekijä. Mako71 ehdotti tuolla toisessa ketjussa, että tulen käyttö olisi tällainen tekijä: suuri osa yhtään mutkikkaammasta teknologiastahan perustuu tavalla tai toisella asioiden polttamiseen, ja tulenteko on meressä asteen verran hankalampaa.

Tuli, ravinnon kypsentäminen, paperi, sähkö.

Toi on kyllä totta

Itse mietin yön yli nukkuttuani, että evoluutiohan on muuttuviin olosuhteisiin ja ympäristöön sopeutumista. Meressä nyt voisi olettaa, että olosuhteet ovat pysyneet melko tasaisina koko sen elämän historian ajan (tämä siis puhdas mutu-juttu). Maalla taas olosuhteet ja ympäristö ovat vaihdelleen tiheään tahtiin, mikä on haastanut sen hetkistä eliökuntaa mukautumaan muuttuneeseen ympäristöön. ja johtanut tähän tilanteeseen

Meressä tosin eri lajeja on enemmän kuin maalla, vai onko?

Saatatpa olla oikeilla jäljillä. Merissä lajimäärä on nimenomaan pienempi kuin maalla: jo yksin useampi miljoona maalla elävää hyönteistä pitää siitä huolen. Merissä korkeampien sukupuun haarojen monimuotoisuus on kyllä suurempi (sienieläimet, polyypit, makkaramadot, esiselkäjänteiset, pääjalkaiset ja monet muut, jotka eivät koskaan siirtyneet maalle), mutta kuhunkin kuuluu vain pieni määrä lajeja.

Ja miksi näin?
Meressä näyttäisi olevan paikallista vaihtelua vähemmän kuin maalla, ja eliöiden liikkuminen paikasta toiseen on vähemmän rajoitettua. Kemialtaan elinympäristö on lähestulkoon tasainen, ja lämpötilanmuutoksetkin ovat hyvin pieniä verrattuna maalla tapahtuviin. Kosteusolothan eivät tietenkään muutu mihinkään. Merissä ei juurikaan ole vaihtelevia elinympäristöjä muodostavia suuria kasveja, leviä tai koralleja kuin pienillä alueilla rannikkovesissä. Uimaan tai kellumaan kykenevä eliö pystyy siirtymään helposti maapallon puolelta toiselle, ja varsin todennäköisesti löytääkin sieltä kelvollisen elinympäristön. Niinpä lajiutuminen, joka yleensä vaatii maantieteellisen eristyksen, on merissä harvinaisempaa, ja lopputuloksena lajimäärät pienempiä.

Ei ole vielä selvää, kuinka tasainen esimerkiksi syvänmeren pohja tarkalleen ottaen on lajistoltaan, sillä asiaa on tutkittu tuskastuttavan vähän. Jonkinlaisia biomeja erilaisine eliöstöineen siellä kyllä on, mutta kuinka paljon ja kuinka tarkkarajaisia on vielä arvoitus. Koralliriutat ja syvänmeren savuttajathan ovat tällä saralla poikkeus, ja niillä lajimäärä onkin paljon korkeampi kuin ympäröivillä alueilla. Sama pätee laajemmin rannikkovesiin. Niissä on myös historiansa aikana tapahtunut rajumpia muutoksia merenpinnan vaihtelun myötä.

En osaa tarkalleen sanoa, kuinka tämä mahtaisi vaikuttaa älykkään lajin kehittymisen todennäköisyyteen. Kenties vähentää sitä, koska raaka-ainetta - lajeja - on vähemmän? Tai vähentää, koska haasteita on vähemmän? Toisaalta maailmanlaajuisessa, valtavan suuressa ekosysteemissä kilpailu on kovempaa kuin yhdelläkään yksittäisellä mantereella.

Tuli ja maanviljely taisivat olla ne onnenpotkut ihmiselle.
Sormet on kanssa näppärät ja ilman niitä ihminen ei tarvitsisi varmaankaan puoliakaan ällistään, joten listaisin senkin. Vedessä on myös nihkeää tuottaa konsonantteja ja siksi laitan pisteen siihenkin suuntaan.

Delfiinit näyttävät kyllä kykenevän ties millaisiin konsonantteihin aivan mainiosti. Niiden äänirepertuaarilla en usko, että meidänkaltaisemme kielen kehittyminen olisi sinänsä mitenkään mahdotonta. Niillä on jo nykyiselläänkin melkoisen monimuotoinen "protokieli" yksilöiden nimineen, paikallismurteineen kaikkineen.

Mielestäni Tuppu L 2.0 vastaus ihmisestä maapallon kummajaisena on erittäin oikeaan osunut.

Maan päällä kulttuuriset lokerot ovat pienempiä ja monimuotoisempia kuin meressä, jo yksi neliömetri sademetsää voi tarjota satoja erilaisia ekologisia lokeroita.. Sääilmiöt vaikuttavat tunneissa ja minuuteissa kun "sää" valtamerissä on huomattavasti vakaampi. Fyysisillä mittareilla delfiinen ja monien valaiden tulisi olla ihmistä älykkäämpiä. Elinympäristö, joka on niin rikas ravinnosta ei pakota delfiinejä erityisiin ponnistuksiin ravintonsa suhteen ja niinpä niillä jää aikaa mm. auttaa ihmiskalastajia Brasilian rannikolla.
Ihmisen menestystä ei mittaa ylivoimainen äly, vaan tartuntaote. Ihmisen kulttuurin monipuolistuminen on alkanut viljelyyn siirtymisestä, sillä tuolloin tähtitiede, matematiikka ja kirjanpito tulivat ihmiselle tarpeelliseksi. Jokaisella alkeellisellakin viljelevällä kulttuurilla on ollut keinonsa harrastaa tähtitiedettä. Ihmisten pakkautumistesta tiiviiksi asutuksisi, matematiikan ja kirjanpitotaidon kehittymisestä on luonnollisesti seurannut kaikki muu.

Meillä on vieläkin Amazonian sademetsissä eläviä yhteisöjä, joiden elämä ei juuri eroa delfiinien elämästä. Mm. tulevaisuuden konseptu puuttuu, eikä kirjoitetulle kielelle ole tarvetta. Kuoleman käsite on hyvin erilainen, sillä yhtesön jäenet syntyvät uudelleen persoonallisuuksina ja temperamentteina, vain ulkonäkö vaihtuu. Perimätieto sanelee näiden heimojen kosmoksen rajat.

Amazonin heimot kertovat olemassaolollaan vahvasti siitä, että ympäristötekijät ovat olleet ihmisen kehityksen katalyyttinä enemmän kuin mikään muu. Kertoo paljon ihmisestä, että tätä ei noin yleisesti nähdä.

Tuosta scifiketjusta tuli mieleen, että ihminen on kehittymässä kollektiiviseki eliöksi enemmän kuin haluamme ymmärtääkään. Tuskimpa kukaan sähköisiä medioita käyttävä on voinut välttyä Lady Gagalta. Hänen välittämä kuva elämisestä ja tarpeista on meidän yhteistä perimää vaikkemme sitä haluaisi. Vaikka meillä on yksilöllisiä piirteitä, kuten haju joka kertoo kenen kanssa sovimme parittelemaan, tunne, tai älyllinen elämämme ei suurestikaan poikkea toisistaan.

Kappas.. Täälläkin pohdiskellaan haasteiden, virikkieiden vaikutusta älyyn, sen kehittymiseen.
Tietenkin tuosta voi johtopäätellä että virikkeet vaikuttaessaan älylliseen aktiivisuuteen voi vaikuttaa epäsuorasti myös mielen ja olion hyvinvointiin..

psykologia-aivot-ja-aistit-f12/psyyke-ja-joutilaisuus-t47740.html

Pohdiskelin aihetta avaten siitä oman ketjunsakin.
Psyyke on evoluution kehittämä ja siellä oleva mielihyvää ja -pahaa säätelevä mekanismihan on elintärkeä olion hyvinvoinnin ja lajin säilymisen kannalta kun kyseessä on laumassa yhteistyössä toimiva olento, jonka koko toiminta, valinnat perustuu tunteisiin.

Senverran mitä minä nojatuolimeritutkimusmatkailijana oon seuraillut erilaisia luontodokkareita niin kyllä ne taitaa tunteet meressäkin jyllätä. Valaskalat imettäväisinä huolehtii hyvin rakastavaisesti jälkeläisistään ja hiljattain oli mustekaloista, sellaisista ihmistä kookkaammista yhden sukeltajan tarina:

Hän oli sukeltanut ja ensin ilmaantui yksi mustekala joka tarkkaili häntä erittäin tiiviisti.
Sukeltaja huomasi etäämäällä enemmän, paljon kokkaita lajitovereitaan.
Aikansa tarkkailtuaan se kyylämustis otti ja lähti.
Ne muut tulikin sitten sukeltajan tykö ja pahoinpitelivät sukeltajan kertomansa mukaan erittäin kova.. ei kouraisesti mutta mätkivät.

Meressä virikkeenä on nälkä, lisääntymistarve, suojautuminen syödyksi tulemiselta mutta mitä meidän ihmisten elämä maan päällä, tai muidenkaan, ilmassakin elävien lintujen on? Ehkä linnut, kyetessään myös liikkumaan omien siipiensä varassa periaatteessa koko planeetan alueella, nekään eivät tarvitse niille turhanpäiväisiä lentokoneita tms. Sapuskaa voi liihotella etsimään kilometrien alueelta, jne..

Kullakin lajilla kehittyy sen omalle säilymiselle tarpeellisia kykyjä. Meidän ihmisten älykkyys ei aina , jos ollenkaan hyödyttää muita lajeja. Monia muita lajeja se haittaa kun ihminen on kesyttänyt niitä orjikseen ja keskinäisessäkin kamppailussa ihminen kernaasti alistaa omiakin lajitovereitaan orjikseen jso vain suinkin niin voi tehdä.

Ei se kovin älykkäältä käyttäytymiseltä vaikuta, päinvastoin, todella tyhmältä.

Se että ihminen ei voi sukeltaa vedessä kauaa tai ei osaa lentää, on suojaton ilman kättä pidenpää. on siis aika surkee ilman nykyistä arsenaaliaan mitä omituisempia vimpaimia, se on vaan seurausta siitä että ihmiset ei olis selvinneet lajina surkastuessaan aisteiltaan nykyisenlaisiksi reppanoiksi ja voipi olla että koneitten ja tekniikan kehittely voi koitua myös ihmisen tuhoksi. Muille lajeille siitä vois olla suurikin hyöty..

Meressä ei ole kansojen välillä luonnollisia maantieteellisiä rajoja (vuorijonot, joet, suorat viivat Saharan ympärysvaltioissa) joten taudit leviää aika vapaasti.

Ensimmäinen suuri merirutto tappoi orastavan kehityksen merissä.