KESKUSTELU

Jossakin 5 miljoonan vuoden takana on se hetki, jolloin apinaäidin kahdesta pennusta toinen lähti itään ja toinen länteen. Toinen niistä jäi jatkamaan apinan sukua, kun taas toisen kohdalla on sattunut joku odottamaton mutaatio, mikä laittoi alulle ihmisen kehityskaaren.
Siitä eteenpäin on ollut pakko sattua lukuisia ja lukuisia suotuisia mutaatioita tässä ihmishaarassa, joka on mahdollistanut ihmisen kehittymisen. Siis sattuma sattuman jälkeen.

Mutta miksi vain ja ainoastaan ihmishaarassa on ollut näitä suotuisia mutaatioita kerta kerran jälkeen? Miksi siis samaa ei ole tapahtunut myös eläimissä? Jos olisi, niin olisi lukematon määrä erilaisia eläin-ihmisiä eläimen ja ihmisen välimaastossa, jotka olisisivat laajasti vaihtelevalla älykkyystasolla. Näin vaan ei ole. Miksi?

Koska älykkyys on energiaa tuhlaava ominaisuus, eikä välttämättä paras tapa taata organismille selviytymistä sen ekologisessa lokerossa.

Missäs ihmisen siivet on?

Emme taida sukeltaakaan yhtä taitavasti kuin kuningaspingviini.

Eikä ainakaan minulle ole kehittynyt kaikuluotainta, kuten lepakolle.

Kyllä niitä vaan on, niitä kutsutaan apinoiksi.

No apinan älykkyystasolla tai melko lähellä on lukuisa määrä eläinlajeja, jotka siis ei aivan selvästi erotu toisistaan.
Mutta apinasta ihmiseen on aivan käsittämättömän suuri ero. Miksi ei tälle välille ole kehittynyt mikään laji? Miski VAAN ihmislaji on jatkanut ja jatkanut kehittymistään?

Monta kertaa tuo ero ei niin kauhean käsittämättömän suuri kylläkään ole.

Mistä sinä tiedät, ettei älyllinen kehitys jatku? Ihmisen kohdalla kyse on muutaman sadan tuhannen vuoden kehityksestä, joka on pelkkä kärpäsen pieru. Erittäin todennäköisesti maapallolle joskus ilmaantuu vielä muitakin teknisesti kehittyneitä, ihmisen tavoin monipuoliseen kommunikointiin kykeneviä olentoja. Älyllisiä olentojahan täällä on meidän lisäksemme jo nyt.

Ilmeisesti älykkyyden kehitys apinapopulaatiossa on lähtenyt käyntiin siten, että kun laumaan on ensin syntynyt/kehittynyt näytä älykkyysgeenillä varustettuja yksilöitä, niin ovat jatkossa kehittyneemmän älyn turvin ymmärtäneet alkaa sukupuolivalinnassaan suosimaan älykkäimpiä kanssasisariaan. Siten älyn kehitys sai siivet alleen.

Apinoiden älykkyyden arvostus lienee nollatasolla, joten se ominaisuus niissä ei ole sukupuolivalinnan kautta kehittynyt.

Ihmiset ovat kehittyneet apinoista, joten apinoissa tapahtui älyn jalostumista ja kehittymistä. Mutta koska myös banaaneja puista syömällä pärjää, apinatkin säilyivät. Toisaalta onhan kehittynyt myös esimerkiksi neandertaaleja, mutta alkuihmiset söivät ne suihinsa. Todennäköisesti muutkin kehityshaarat on syöty ja tai muuten vain listitty tai sulautunut ihmisiin.

Juurikin näin. Älykkyys on vain yksi selviytymisstrategia, eikä mikään evoluution tavoite. Kastemadollakaan ei ole edes aivoja, silti se on selviytynyt miljoonia vuosia, koska se on aivan helvetin hyvä mato!

Ja mitä apinoihin tulee, kyllä joku simpanssi on älykkyydeltään hyvin lähellä ihmistä.Varsinainen ihmisen the kehitysharppaus on ollut se, kun ihmiselle on kehittynyt taito opettaa asioita aktiivisesti systemaattisesti jälkeläisille. Sen seurauksena tieto on alkanut elää omaa elämäänsä ihmisten muodostaman "raudan" päällä, kun sen elinaika ei enää rajoitu yksilön elämän mittaiseksi.

Lajien kehityksestä puhuessa käytetään mielestäni nurinkurista sanastoa. Minusta sanan "kehittynyt" pitäisi kuvata sellaista lajia, jonka voimakkain kehitysvaihe on ajat sitten ohitettu ja joka ei enää vuosimiljooniin ole juuri muuttunut, esimerkiksi sokeritoukka. Ihmisen kaltaisia nopeasti muuttuvia ja epävakaita tulokkaita voisi nimittää "kehittyviksi" tai vaikka "kehityslajeiksi". Vrt. "kehitysmaa" vs. "kehittynyt maa".

Kyllähän noita välimuotoja (luultavasti myös) laajasti vaihtelevalla älykkyysosamäärällä on ollut, mutta ne kaikki ovat kuolleet sukupuuttoon, homo sapiensia lukuunotamatta.

Oma hypoteesini: Se erottava geeni on sotaisuuden aiheuttanut geeni. Normaalisti evoluutiota tapahtuu, kun eliön ekologisessa lokerossa tapahtuu muutos, esim. toinen eliö joka tulee samaan ekologiseen lokeroon. Kun muutos on hallinnassa, esim. eliöt muokkautuvat siten, että ne eivät enää ole samassa ekologisessa lokerossa, evoluutio pysähtyy.
Sotainen ihminen toimii kuten toinen eliölaji samassa ekologisessa lokerossa; se käynnistää evoluution. Ja tässä tapauksessa sopeutuminen on mahdotonta, joten evoluutio vain jatkuu ja jatkuu.. jollei ihminen jossain vaiheessa lopeta sotimista tai tapa itseään.

Edit: Haluaisin vielä lisätä että itse olen rauhaa rakastava ihminen enkä todellakaan kannata sotia.

Laumayhteisöissä on väkivalta se jolla suvunjatkaminen onnistuu. Tähän on älykkäällä paremmat mahdollisuudet välistä vetoon. Apinoillakin on nähty huijaamiskykyjä. Koskee erityisesti ihmistä jolla on lukematon määrä keinoja houkutella ja harhauttaa päästäkseen sukuaan jatkamaan.

Ihmisen kohdalla sattui mutaatioita joiden ansioista meistä tuli kulttuurien muuntajia yli välttämättömän tarpeen, poiketen eläimistä joiden kulttuurit ei kehity perustarpeiden tyydyttämisestä pitemmälle. Poikasilla on tiettyyn ikään saakka vastaavat toimintatavat jotka sitten geneettisesti määräytyvät lajityypillisiksi. Varis voi oppia käyttämään autoja pähkinöiden rikkomiseen muttei valikoi niitä. Toinen niillä ilmennyt kulttuurivariaatio on nakkarivarikset, joilla ravinnon yksipuolisuuden vuoksi se uhkaa niiden selviämistä ja luonnossa elävä populaatio säilyy.
Simpanssit rakentavat yösijansa joka ilta, välttäen syöpäläisten pesiytymisen, mutteivät rakenna kotia kuten ihminen.

Mitä tarkoitat apinan älykkyystasolla? Siis mistä lajista puhutaan? Millä perusteella eri apinat eivät erotu toisistaan älyllisesti? Millä perusteella ero ihmisiin on "käsittämättömän" suuri? Miten niin välillä ei ole ollut lajeja, ja mitä väliä oikeastaan tarkoitat? Miten niin vain ihminen on kehittynyt? Minun ymmärtääkseni kaikki lajit kehittyvät väistämättä kaiken aikaa.

Laajenna perspektiiviäsi, ihmiskeskeisyydessään saa helposti sellaisen päähänpinttymän että ainoastaan suuret aivot ja suuri älykkyys on tavoiteltava lopputulos.

Jotta saadaan aikaiseksi esim. simpanssi tarvitaan lukuisia simpanssi-suotuisia mutaatioita ja sattumia kerta toisensa jälkeen. Tätä ei tajua jos funtsailee asiaa vain siltä kannalta että simppa on jotenkin "huonompi" versio ihmisestä, saati peräti ihmisen narriversio. Mutta simpanssi on oman elinpiirinsä valioelukka joka on kehittynyt niin simpanssiksi kuin suinkin voi. Ei taida ehtiä kehittyä enää simpammaksi kun ihminen hoitelee koko lajin hengiltä.

Luin juuri taannoin että sekä ihmisten että ihmisapinoiden esivanhemmat kävelivät ihmistyyppisesti. Eli tästäkin voi päätellä että simpanssi on kehittynyt simpanssimpaan suuntaan tuosta kantamuodosta, eikä suinkaan ole jäänyt miksikään prototyypiksi, eli simpanssi(kaan) ei muistuta yhteistä ihmisten ja ihmisapinoiden kantamuotoa mikä jossakin esihistorian hämärissä on viidakon puissa hillunut.

Monet muutkin eläinlajit lienevät harpponeet sinne sun tänne että ovat päätyneet sellaiseksi kuin ovat, ja kehittyvät edelleen.

Toki itseäni juuri ihmisen kohdalla kiinnostaa se että kehittyykö lajistamme lopulta jonkinlainen avaruusasuja eli olio joka kykenee pysyvästi jättämään suojaavan planeetan pinnan kokonaan, tavalla tai toisella. Pitkälle monimutkaistuneiden aivojen ja mm. sormien vuoksi olettaisin että ennemmin ihmisistä kehittyy avaruusapina kuin esim. norsuista avaruusnorsu.

Ero on hyvin pieni. Kyse on kulttuurierosta. Ihminen jää väärässä ympäristössä varsin alkeelliseksi eläimeksi. Esimerkkinä susilapset. Toisaalta on niin, että ihmisten parissa kasvaessaan älykkäin gorillakaan ei yllä mihinkään huikeisiin suorituksiin. Mutta eivät yllä kaikki ihmisetkään.

Yhden väitteen voisin esittää. Eläimiä aliarvioidaan edelleen rankasti laajalla rintamalla.

Onko muuten missään simpanssi- tai apinayhteisössä käynyt niin, että tulta olisi käytetty tarkoituksellisesti hyväksi?