KESKUSTELU

Otsikossa kuvattua kysymystä olen pohtinut. Mitä eläimiä esim. jääkaudella metsästettiin mammuttien lisäksi? Siihen aikaan, kun oli useimmiten hyistä ja ihmiset metsästivät keihäillä. Oliko silloin biisoneita? Metsästettiinkö sapelihammastiikereitä?

Metsästettiin myös jättiläishirviä, hirviä, villihevosia, alkuhärkiä, visenttejä, villasarvikuonoja, jäniksiä, riekkoja, kiirunoita, peuroja, ahmoja. Ainakin.

Kalastettiin sampia ja lohia.

Lähde: Maan Lapset- sarja, Untinen-Auel

Minun tiedossani ei ole että isoja kissoja olisi metsästetty. Päin vastoin, isot kissat metsästivät ja ihmiset söivät niiltä jääneitä haaskoja, kunnes vähitellen kehittyi tekniikkaa omaankin metsästämiseen. Varhaisimmat löytyneet työkalut kun sopivat ruhon paloitteluun, eivät metsästykseen. Afrikassa muuan heimo seurailee leijonalauman liepeillä tänäkin päivänä haaskoja odotellen.

Mutta jääkausi tuli paljon myöhemmin.

Kiitoksia vastauksista. Kyselen, koska haluan maalata esihistoriaan sijoittuvan taulun, jossa muinaisihmiset metsästävät jotakin eläintä, mutta en osaa päättää, mitä eläintä. Ja maiseman on tarkoitus olla viileä, jotta ei näytä hölmöltä, että maalauksen ihmisillä on turkiskengät jalassa.

Metsästivätköhän muinaisihmiset karhuja? Jos sijoitan kuvaan mammutin, niin sitten niistä ihmisistä tulee kauhean pieniä :/

Ei välttämättä jos teet taulusta tarpeeksi suuren Mutta teetpä minkälaisen tahansa laita kuva tekemästäsi taulusta nettiin näkyville kunhan sen saat valmiiksi sillä olisi mielenkiintoista nähdä se.

Ne metsästivät jokseenkin kaikkea mitä nykyisinkin metsästetään. Talvikohtauksessa karhu tapetaan pesäänsä kesken talviuninen.

Todisteiden mukaan esimerkiksi peuroja, karibuja ja villihevosia.

Kylläpä se karhu sieltä aika peijakkaan äkkiä kömpii kun sitä vähän häiritsee.

Lähteenä sukua olleen karhunpyytäjän kertoma tarina ensimmäisestä karhunkaadosta, jolloin hän ja eräs toinen sankari olivat löytäneet karhun talvipesän ja tuumasivat että toinen tökkii vähän sauvalla sitä kekoa ja toinen odottaa kun tokkurainen otso kömpii sieltä pihalle ja lasauttaa elikon hengiltä.

No toisin kävi, ilma-aukkoa kun vähän sohaistiin niin kuulemma se peto oli sieltä tullut varsin sukkelasti esille ja ei kun painiksi. Olihan se elikko hengiltä saatu, paluumatkalla vain oli vähän hankalaa kun päänahka tahtoi valua silmille...

Tarina on parhaan tietoni mukaan tosi mutta alkuperäinen kertoja ei elä.

Niinhän se kuulemma tekee. Toisaalta väitetään, että kokeneille tekijöille talviunesta yllätetyn karhun kaataminen oli varsin vaaraton toimenpide. Eipä ole tullut kokeiltua, niin ei ole omaa kantaa asiaan.

Niin...talviunilta herätetty karhu otetaan hengiltä niin että tempaistaan pihkatulppa pois reiästä jolloin siihen mennessä suolistoon kertynyt pierukaasu purkautuu rajusti ja karhu lentää sen voimasta pää edellä lähimpään mäntyyn.
Tulpan vetäjälle suositellaan kaasunaamarin käyttöä.

Heleppo homma.

Olen elänyt käsityksessä, että Suomensukuisille kansoille karhun talviunta ei saanut häiritä vaan talvimetsästys oli tabu?

Kyllä Suomessa on viime vuosisadoilta runsaasti kansatieteellistä aineistoa karhujen talvimetsästyksestä. Sitä en sitten tiedä, miten muinaista tai alkuperäistä perinnettä se on.

vain, jos mammutti on etualalla ja ihmiset takana.

Veikkaanpa, että suunnilleen kaikkea mitä tarjolla oli ja jonka kanssa uskallettiin kilpasille alkaa.

Jääkauden Euroopassa suurten nisäkkäiden lajistoon kuuluivat tosiaan visentit (eurooppalainen biisoni), villihevoset, peurat, saiga-antiloopit, hirvet, irlanninhirvet, villasarvikuonot, mammutit ja alkuhärät. Alkuhärkä tai villasarvikuono voisi olla vaikuttava maalauksessa. Petoeläimiä tuskin metsästettiin yhtä yleisesti, mutta onhan sitäkin varmasti tapahtunut. Petoeläinlajistoon kuuluivat näiden nykyisten lisäksi ainakin sapelihammaskissa Homotherium, luolakarhu, luolaleijona ja hyeena.

Jos taas maalaus sijoittuu Pohjois-Amerikkaan, tarjolla oli Euroopasta tuttujen lisäksi esimerkiksi jättimaalaiskiaisia, jättisusia, laamoja, lyhytkuonokarhuja, myskihärkiä, mastodontteja ja jättimajavia, sekä tunnetuin sapelihammaskissa Smilodon.

Mitä tahansa päädytkin tekemään, muista selvittää ensin huolellisesti kohteena olevan eläimen anatomia. Mikään ei ärsytä niin paljon kuin paleotaiteilijan huolimaton taustatyö.

Lisätietoja ja linkkejä tarkempiin sukuihin ja lajeihin täältä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Pleistocene_megafauna
Kadonneiden eläinten ulkonäöstä saa luuston ja jäätyneiden yksilöiden lisäksi vinkkejä luolamaalauksista.

^ Nuo luolamaalaukset ovat todella vaikuttavia.