KESKUSTELU

Eli kiinnostaisi saada laajempaa tietoa nykyään varsinkin ihmisissä, linnuissa, kaloissa yms. eliöissä ilmenevistä mutaatioista. Lajia hyödyttävät mutaatiot (vaikka hyödyllisyys voi olla kovin suhteellista) varsinkin kiinnostavat.

Topikkiin voi siis listata kaikkia jänniä erillaisia dokumentoituja nykypäivän (tai lähihistorian) mutaatioita. Lähteet toki mieluusti esiin.

Afrikan malaria-alueilla mutaatio, joka aiheuttaa sirppisoluanemian on yleinen. Sirppisoluanemia antaa suojan malarialta.
http://en.wikipedia.org/wiki/Sickle-cell_disease

Paimentolaiskansojen jälkeläisillä on kyky juoda maitoa aikuisiällä. Kaikki me pystymme juomaan maitoa vauvoina, mutta eräs geeni lopettaa laktaasi-entsyymin tuotannon vanhempana. Mutaatio on mahdollistanut laktaasin tuotannon myös aikuisiällä. (saatan puhua höpöjä) http://fi.wikipedia.org/wiki/Laktoosi-intoleranssi

Tässä olisi video, jossa kerrotaan muista mutaatioiden aiheuttamista ominaisuuksista ihmisissä: http://www.youtube.com/watch?v=TU-7d06HJSs

Eikös tämä mutaatioajatus mene ihmisen kohdalla niin, että esimerkiksi jokainen vammaisena syntynyt ihminen on jonkinasteinen mutaatio. Koska vammaisuudesta ei kuitenkaan yleensä ole mitään hyötyä lajin kannalta, vammaisen on usein vaikea tuottaa jälkeläisiä.

Sen sijaan, jos sattuisi syntymään esim. kolmikätinen ihminen, jota mitä ilmeisimmin pidettäisiin ainakin aluksi vammaisena, hänen kolmannesta kädestään saattaisi olla niin paljon iloa ja hyötyä (varsinkin jos yhteisö hyväksyisi asian), kolmikätisyys saattaisi alkaa nopeastikin leviämään populaatiossa.

Jos ihminen syntyy vammaisena, syynä on voinut (jos olen ymmärtänyt oikein) olla esim. joku kemikaali, joka on estänyt alkion kehityksen kannalta tärkeän proteiinin tuotannon.

Mutaatiot ovat usein neutraaleja, koska suurin osa DNA:stamme on introneita. Intronit eivät siis koodaa proteiineja. Jokaisessa kehittyvässä ihmisen tsygootissa on arviolta noin 128 mutaatiota, joten me kaikki olemme mutantteja. PÖÖÖÖ!!
http://www.pubmedcentral.nih.gov/articl ... id=1287212

Tuossa videossa kerrotaan mutaatiosta, joka mahdollistaa UV-valon näkemisen. Kirjassaan Kelpoisimman valmistus Sean B. Carroll kertoo kuinka muutos tapahtuu. Muistaakseni geeni, joka koodaa SWS2 opsiinia muuttuu yhden aminohapon muutoksen takia SWS1 opsiinia koodaavaksi. SWS2:lla näemme sinisen alueen ''sateenkaaresta'' ja SWS1:llä on mahdollista nähdä lyhyt aaltoisempaa sähkömagneettista säteilyä eli UV-valoa.

Selailin nettiä tämän aiheen näkökulmasta.
Ainakin kuusisormisia ihmisiä löytyy yllättävän paljon.
Mikä sormista on se ylimääräinen, onkin hyvä kysymys.
Ja mitä mahdollista hyötyä kuudesta sormesta voisi olla?

http://en.wikipedia.org/wiki/Polydactyly
http://www.youtube.com/watch?v=_TnH8NQxu_A

[nipotus] Ei lajin kannalta. Evolutiivinen etu lasketaan vain nimenomaisen yksilön lisääntymismenestyksen mukaan. Mikään evoluution mekanismi ei välitä lajin tulevaisuudesta tippaakaan.
Jos vammaisen on vaikea tuottaa tai kasvattaa jälkeläisiä, hänen kelpoisuutensa on alempi kuin muiden lajitoverien. Mikään salaperäinen voima ei tee vammaisten lisääntymisestä vaikeaa koska heistä ei ole hyötyä lajin kannalta.[/nipotus]

No niin, sitten niihin mutaatioihin. Niitä tunnetaan nykyään niin järjettömästi, että yksittäistapauksista on itse asiassa aika hankala löytää tietoa. Esimerkiksi yksin hiirien ihon ja karvojen muutoksiin liittyviä mutaatioita tunnetaan yli sata.

Kaikkein parhaitenhan mutaatioita tunnetaan
banaanikärpäsillä, koska niitä on kertakaikkiaan tutkittu eniten. Niillä tunnetaan muun muassa kaksi merkittävästi elinikää pidentävää mutaatiota, INDY (I'm not dead yet) ja Methuselah.

Ihmisillä CCR5-Δ32-mutaatio (32 emäsparin deleetio CCR5-geenissä) antaa homotsygoottisena suojan AIDSia vastaan, heterotsygoottisena lykkää sen puhkeamista. Se on erityisen yleinen Euroopassa.

Mei long kirjoitti: "Mikään salaperäinen voima ei tee vammaisten lisääntymisestä vaikeaa, koska heistä ei ole hyötyä lajin kannalta."

Näinhän se menee.

Kirahvilla ei ole pitkä kaula, jotta se yltäisi syömään korkealla olevia lehvästöjä, vaan koska kirahvilla on pitkä kaula, se yltää...

By the way, biologiankirjassani aikanaan luki kirahvia koskien jotta !

Hans Lankar kirjoitti:

CP-vamma ei johdu suoranaisesti mutaatioista, vaan esimerkiksi synnytyksenaikaisista komplikaatioista. Downin syndrooma puolestaan saa alkunsa kromosomimutaatioista - 21. kromosomin trisomiasta. Down-syndroomaisen lisääntymiskyvystä voisin spekuloida, jotta lisääntyminen luonnistuu, jos ainakin toisella osapuolella valmistuu täysin haploidinen kromosomisto. Offtopicia.

Down-syndroomaiset toisaalta ovat hyväntuulisia, joskaan eivät älylliseltä suorituskyvyltään terävintä kärkeä. Eli, jos ympäristöolot suosisivat hyväntuulista yksinkertaisuutta, niin kyseessä olisi positiivinen valintaetu. Potentiaalisia himouskovaisia, paitsi eivät, koska ovat jo valmiiksi hyväntuulisia sekä yksinkertaisia.

Onko tämä se mutaatio, joka yleistyi ruton takia?

Minä olen nyt selvästikin harrastelijana ammattilaisten joukossa tässä keskustelussa, mutta eikös LauriT puhu nyt mieluumminkin immuniteetin kehittymisestä kuin mutaatiosta? Vai ovatko ne sama asia?
Poistun mielelläni pelkäksi kuuntelijaksi, jos olen liian tyhmä tähän keskusteluun.

Mutaatio aiheuttaa sirppisoluanemian, joka antaa suojan malarialta.

Hans Lankar kirjoitti:

Mutaatio tarkoittaa muutosta solun perimässä, jos mutaatio tapahtuu sukusolulinjan soluissa sillä on mahdollisuus periytyä jälkeläisille.

Sakarias kirjoitti: "Mutaatio tarkoittaa muutosta solun perimässä, jos mutaatio tapahtuu sukusolulinjan soluissa sillä on mahdollisuus periytyä jälkeläisille."

Voiko tallainen mutaatio tapahtua elävässä ihmisessä, siis isässä tai äidissä näiden eläessä, vaiko vain uuden ihmisyksilön syntymässä?

Hans Lankar kirjoitti:

Jos mutaatio tapahtuu valmistuvassa siittiössä tai munasolussa, niin periytyvä muutos voi tapahtua "vanhempien eläessä". Somaattisissa soluissa tapahtuvat mutaatiot eivät sen sijaan periydy jälkeläisille, koska eivät osallistu hedelmöitykseen - tosin ne periytyvät niistä jakautuville tytärsoluille.