KESKUSTELU

Ihmettelen MTV3:n Kreisi karaoke-ohjelmassa esiintyvän Romeo-juontajan pään kokoa ja sitä että lähinnä simpanssin kokoisella pääkopalla pystyy arvostelemaan karaoke-esityksiä erinomaisesti ja olemaan jopa empaattinen esiintyjiä kohtaan?

Koolla ei taida olla väliä sittenkään.

Onkohan niin, että koolla on väliä lähinnä sukupuoliasioissa? Jonkunlainen maalaisjärki tuossa takana piilee, kun aivokopan koko yhdistetään suoraan älykkyyteen, etenkin kun älykkyys mitataan ihmisen älykkyytenä.

Tällä perusteella Neandertalin ihminen oli älykkäämpi, kuin oma lajimme. Ja tällä hetkellä elävistä nisäkkäistä älykkäin on delfiini. (Neandertalit osasivat elää vaihtelevissa ilmasto-olosuhteissa sopusoinnussa luonnon ja riistan kanssa, onhan tuokin älykkyyttä. Heidän olematon kykynsä sotia taisi koitua heidän kohtalokseen, mutta ehkä sekin on suurta viisautta).

Ihminen tuhlailee aivojensa kanssa melkoisesti, vain noin 10% aivokuoresta on aktiivinen. Toisaalta hermosolu ei uusiudu, joten ihmisen elämäntavat huomioiden tuota 90% aivoista saattaa joskus joku kaivata.

Tulipa joskus mieleen sellainen, että ihmisen pään muoto ja koko on perua ajalta (1000 0000 eaa.), jolloin kumppania valitessa olivat lapsekkaat piirteet kovasti mieleen. Suhteessa iso pää on muillakin nisäkkäillä, mutta vain lapsena. Tuo lapsenomaisuushan ihmisellä näkyy muillakin elämänalueilla, (Huizinga Homo Ludens http://en.wikipedia.org/wiki/Homo_Ludens_(book)). Myös päihtymisen yksi piilomotiivi on muuttua vastuuttomaksi lapseksi, (no mutta kun olin silloin niin kännissä).


Iso pää saattaa myös olla sopeutuma pystykävelyyn, se on siis tasapainottava vastapaino. Tuo on sinänsä melko huono selitys, mikäli aivot vievät ihmisen energiasta 20%.

minua mietityttänyt kanssa aivojen koon suhde kognitiivisiin kykyihin. esim. sellanen rotan kokoinen piski suhteessa suden kokoiseen.

Oleellistahan ei ole pelkkä aivojen absoluuttinen koko. Isommat eläimet tarvitsevat myös enemmän hermostoa lihasten, sisäelinten yms. hallintaan, eikä niiden lisääminen lisää älykkyyttä. Siksi parempi, vaikka silloinkin karkea, mittari älykkyydelle saadaan suhteuttamalla aivojen koko ruumiin kokoon.
http://en.wikipedia.org/wiki/Brain-to-body_mass_ratio

Tämä EQ-arvo on ihmisellä keskimäärin 7
Delfiinit lajista riippuen 4-4,6
Homo erectus 5,5
Homo habilis 4
Australopithecus afarensis 3
Simpanssi 2,3
Miekkavalas 2,57
Hevonen 1 (tämä on perusnisäkkään keskiluokkaa)
Fossiilivalas Dorudon 0,42 (!)



Tosin nämä ovat eri lähteistä, eikä kaikkia ole välttämättä laskettu samalla tavalla. Listan otukset ovat Carl Zimmerin kirjasta At the Water's edge. Kuvan dinosaurukset poimin Enchanted learning-sivuilta, mutta Hobson on myös julkaissut niistä tieteellisen artikkelin. Noissa luvuissa on oletettu dinosaurusten aivojen olleen matelijamaiset, vaikka ne todennäköisemmin olivat lintumaiset. Arizonan yliopiston Rebekah A. Wright sai vielä hieman suurempia arvoja, kun käytti lintumaisten aivojen mallia. Hänen tulostensa mukaan vain sauropodit olivat krokotiileja "tyhmempiä".
Nisäkkäät ja dinosaurukset eivät ole välttämättä suoraan verrattavissa toisiinsa siksikään, että dinosaurusten aivot ovat lintumaiset, ja perusrakenteeltaankin varsin erilaiset kuin nisäkkäiden. Ehkä nämä luvut antavat kuitenkin vähän suuntaa.

Mutta tietenkin EQ on todella karkea mittari. On ehdotettu, että ruumiin ja aivojen koon suhde kuvaisi älykkyyttä paremmin silloin, kun otetaan huomioon rasvaprosentti. Rasvahan ei liiemmin vaadi hermostoa, joten sen hallinta ei myöskään vaadi aivokapasiteettia. Näin delfiineistä ja muista valaista tulisi entistä älykkäämpiä (en ole tosin varma, onko rasvaprosentti jo korjattu noista antamistani luvuista), ja lisäksi saataisiin ihmismiehille ja naisille melko tarkkaan sama EQ-arvo, mikä vastaisi sitä ettei älykkyyosamäärässäkään ole liiemmin eroa.

Mitä tulee kääpiökoiriin, nehän ovat käytännössä isoja koiria, joiden kehitys on loppunut kesken niin, että ne muistuttavat pientä pentua tai jopa sikiötä. Useimmilla eläimillä on poikasina suhteessa suurempi pää, ja suuremmat aivot, kuin aikuisina, ja näin on myös kääpiökoirilla. Pennut eivät kuitenkaan ole erityisen älykkäitä, koska aivot eivät ole vielä valmiit. Epäilen, että pienet koirat eivät pysty hyödyntämään suhteessa suurempia aivojaan kunnolla, koska kasvun loppuminen kesken haittaa niiden kypsymistä. Jos ne pystyisivät, ne olisivat ilman muuta älykkäimpiä koiria.

Tohon otsikon kysymykseen "onko aivojen koko ihmisyyden mitta" voin vastata, että ei ole.

Ihmisyys on käsite, joka liitetään ihmiseen. Simpanssin ihmisyys on 0%, vaikka sen geenit olisivat kuinka lähellä ihmisen geenejä. Tähän perustuvat myös eläinkokeet.

Ihmisyys siis joko on tai ei. Rajatapaus on syntymätön sikiö tai jokin hominidilaji. Tämä määritellään eri kulttuureissa erilaisilla sopimuksilla. Myös sodassa vhollinen on "ei-ihminen".

Onpa hassua, että tästä samasta aiheesta keskustellaan usean otsikon alla. Ja keskustelijoita sekä mielipiteitä riittää.

Ei ole ei.

Pitää myös ottaa huomioon, että eri lajien aivot voivat olla hyvinkin eri tavalla rakentuneet sillä elintavat ja aistit ovat erilaisia.

Esimerkiksi kaikuluotaavalla eläimellä täytyy tietenkin olla sopiva aivoalue kyseistä informaatiota tunnistamaan, ja tämä alue etenkin delfiineillä on mittavan kokoinen.

Pelkkä koko ei riitä, eikä edes koko ruumiiseen suhteutettuna rakenteellisten erojen takia.

Silloinkin jää jäljelle lihaksisto ja luusto, jotka eivät vaikuta älykkyyteen, vai kuinka?

Vai kasvavatko ihmisen aivot jos hänen lihaksensa kasvavat tai luusto tihenee, ja kutistuvatko aivot jos ihmisen lihakset surkastuvat esim. käyttämättömyyden seurauksena?

Oletuksena on varmaan että mitä enemmän lihaksia sen enemmän täytyy olla hermoja niitä ohjaamaan, ja sen enempi kapasiteettia aivoissa.

Siinä pelataan keskiarvoilla, koska lihasmassaa voi kasvattaa ilman että hermojen määrä olennaisesti kasvaa, ja vastaavasti lihasten "hermotusta" voi parantaa jolloin voima kasvaa ilman että lihasmassa kasvaa.

Myös luut ja jänteet lasketaan mukaan koska niissä toimii asentoaisti yms.

Tietenkin mallia voisi kehittää siihen suuntaan että laskettaisiin vaikka nivelien ja lihasten määrä sen sijaan että laskettaisiin niiden massaa, ja sitten katsottaisiin että kellä on isoimmat aivot suhteessa niiden tehtävämäärään.

Nimenomaan näin. Ja juuri siksi sanoinkin jo pariin kertaan, että kyseessä on karkea mittari. Se sopii lähinnä lajienvälisten keskiarvojen vertailuun, ja tosiaan nimenomaan keskivertoyksilöillä. Nälkiintyminen, kehonrakentaminen tai neotenia (kuten kääpiökoirien tapauksessa) vääristävät tietenkin tuloksia.


Tässä on kuitenkin se ongelma, että pienlepakoilla on vastaava kaikuluotausjärjestelmä, mutta niiden aivot ovat kuitenkin varsin pienet. Sen sijaan hedelmälepakoilla, jotka eivät kaikuluotaa, aivot ovat selvästi suuremmat ja älykkyyskin kenties pienten apinoiden luokkaa.

Kyl kyl - mutta aivoista tietty osuus täytyy olla erikoistunut. Sitä minä vaan tarkoitin. Oli vain esimerkkinä jo tuo aiemmin esille tullut delfiini.