KESKUSTELU

Olen tosiaan välillä vähän pohtinut tätä. Jättiläispanda on uhanalainen ja lisääntyy huonosti. Sen maha sulattaa bambua huonosti, silti sen ruokavalio on 99% bambua. Muistan tosin taannoin lukeneeni uutisen, jossa jättiläispandat olivat tappaneet ja syöneet maajussien lampaita, ja heitä oli vituttanut kun niitä pandoja ei saanut uhanalaisina tappaa.

Ilmeisesti panda on siirtynyt syömään bambua vasta melko vähän aikaa sitten? Tulee jotenkin sellainen olo että jostain luonnonoikusta pandalle on kehittynyt alhainen turhautumiskynnys, ja sen seurauksena se on kyllästynyt jahtaamaan ruokaa joka juoksee pakoon, tai jota edes joutuisi hakemaan eri paikoista. Yksipuolinen bambun popsiminen kuulostaa enemmänkin laiskuuden, masennuksen tai turhautumisen, kuin erikoistumisen ajamalta evoluutiolta.

Paljonko asiaa on tutkittu?

Ei kovin paljon, itse en tähän hätään muista ainuttakaan aiheeseen liittyvää tutkimusta.

Mutta vertaahan siihen, mitä karhut yleensä syövät: eläimiä, joita niiden on raskaan ruumiinrakenteensa vuoksi vaikea juosta kiinni, satunnaisesti saatavilla olevia raatoja, kausittain tarjolla olevia sieniä, marjoja ja hedelmiä, pieninä määrinä esiintyviä hyönteisiä. Mikään karhujen tavallisista ravintoresursseista ei ole erityisen runsas. Ja kun tarjolla on jotain, mitä kasvaa kymmenien metrien korkuisena metsänä, tuhansien neliökilometrien alueella, eikä juuri mikään muu eläin syö sitä - sanoisin, että suorastaan nerokasta erikoistumista.

Äkkiseltään tieteellisiä artikkeleita selailemalla ilmeni, että isopanda on suosittu molekyylibiologisen tutkimuksen kohde. Kuitenkin myös sen elintapojen erikoisuutta ja lajin elinkykyisyyttä on tutkittu. Löysin seuraavat artikkelit:

Gittleman, John L. : Are the pandas successful specialists or evolutionary failures?
Zhang et al: Genetic Viability and Population History of the Giant Panda, Putting an End to the "Evolutionary Dead End"?

Hyvä pointti ja vastaus, Mei long, sinulta on ennenkin tullut erittäin valaisevia kannanottoja biologian alalta. Vaan nuo tutkimukset / artikkelit eivät taida olla luettavia julkisesti? Pikaisella googletuksella löysin vain lähdeviittauksia niihin.

Harhatiellä? Evoluutiolla ei ole suuntaa, joten ei se voi harhatielläkään olla.

(Aiheesta lisää: http://www.youtube.com/watch?v=1ftP2UfPCyI

Hetken aikaa. Mutta eikö tuollainen erikoistuminen tiettyyn ruoanlähteeseen johda ongelmiin? Jos ja kun ympäristö muuttuu, jossain vaiheessahan se aina tapahtuu, panda onkin ehkä liian erikoistunut sopeutuakseen muutoksiin ruokavaliossaan. Onko panda söpöydestään huolimatta evoluutiohaaransa umpikuja?

Kyllä, pitkälle erikoistuneet lajit eivät useinkaan ole pitkäikäisiä. Jos bambumetsät vähenevät - kuten ne tekevät - katoaa väistämättä pandakin.
Kenties riittävän pitkän ajan kuluessa panda voisi saada kunnollisen kasvissyöjän ruuansulatuksen ja laajentaa ruokavaliotaan muihinkin kasveihin. Silloin se voisi olla alku kokonaiselle uudelle nisäkkäiden kehityslinjalle. Nykymaailmassa se tuskin tulee onnistumaan.

"Normaalikarhuthan" ovat moniruokaisia. Kelpaa liha, niin saalistettu kuin haaskatkin, sekä kasvit kuten nyt vaikka marjat tai vilja. Yhtälailla kai pandatkin ovat moniruokaisia, vaikka jostain kumman syystä se bambu on niiden suurinta herkkua.

Niin, jos se vaan maistuu niiden mielestä niiiiin hyvältä? Se on niiden karkkia, siksi nimeltä mainitsemattomalla makeisbrändillä on pandalogo

No mutta joo. Voisiko mitenkään tuo kaikkiruokaisuus olla jotenkin osasyy? Ajatus kulkee näin: ehkä joskus muinoin kun pandat vielä söivät sitä ravintorikkaampaa liharuokaa, tuli jonkin sortin katastrofi, joka merkittävästi vähensi pandojen ravintoa. Kaikkiruokaisena ravinnoksi kelpasi ja oli otettava bambu, joka sitkeänä, nopeasti kasvavana ja leviävänä kasvina selvisi tästä hypoteettisesta luonnon kurimuksesta.

Todennäköisesti bambu oli tuttu kasvi jo entuudestaan - vaikka sitten hampaidenpuhdistusmielessä. Nälkäkuolema hoiti pois ne yksilöt, joille bambu ei jostain syystä pääruoaksi sopinut, tai ne jotka eivät sitä osanneet kunnolla ruoaksi kerätä. Evoluutio lopulta hoiti asian niin, että selviytyminen suosi erikoista käpälän rakennetta ja kas, sillä tiellä pandan peukalo vieläkin on.

Ehkä kaiken tämän jälkeen, kun luonto pandojen ympärillä oli palautunut ennalleen, mokomalla kouralla ei sitten enää helposti siirryttykään liikkuvan lihan perään. Ja bambuun oli tyytyminen.

Nyt kun muistin, Mei long, kun näitä asioita tunnet (tai kuka tahansa muukin), itseäni on aina myös kiinnostanut nämä dinojen jälkeiset jättiläishirmulinnut, jotka ilmeisesti ottivat saman ekologisen paikkansa, mikä petodinoilla aiemmin oli. Olisiko tarjota hyviä sivustoja tai hakuvinkkejä näistä otuksista?

Dinoista aina löytyy juttua, mutta niiden jälkeinen aika on ainakin itselläni vähän hämärän peitossa.

Lentoliskot elivät kyllä aika pitkälti samaan aikaan dinosaurusten kanssa.

Googleta vaikka Pterosauria (lentoliskot).

Pandalla pitää olla geeni, jolla se syntetisoi A-vitamiinia. Muuten se ei voisi olla puhdas kasvissyöjä. Yleisesti oottaen kurhut lienevät kuin ihmiset siinä, että ne eivät psty syntetisoimaan kumpaakaan, A eikä C-vitamiinia, josta johtuen niiden on syötävä sekä liha- että kasvisruokaa. Sen sijaan esimerkiksi rotta ja sika pystyvät syntetisoimaan molempia, ja voivat elää uhden vuoden pelkällä läskillä ja seuraavan pelkillä perunoilla.

Luulenpa, että tässä tarkoitettiin pikemminkin Titanis wallerin kaltaisia otuksia: kolmimetrisiä lihansyöjätipuja.

Joo, kiitos korjauksesta. Eli lentokyvyttömistä tipuista oli kyse (eng. terror birds ). Noita näyttäisikin olleen monta lajia.

Jostain kumman syystä dinosauruksista kyllä löytyy tietoa vaikka kuinka, mutta annappa olla jos kiinnostut mistä tahansa muusta esihistoriallisesta. Netti ei ainakaan paljon iloa silloin tarjoa.

Wikipedialla sentään näyttää olevan näistä "hirviölinnuista" ihan kelvollinen artikkeli, tässä. Kyseiset linnut ilmaantuivat jo 62 miljoonaa vuotta sitten. Viimeinen tunnettu laji, juuri tuo Feanorin esittelemä Titanis walleri, katosi vasta pari miljoonaa vuotta sitten. Ne olivat siis Etelä-Amerikan huippupetoja 60 miljoonan vuoden ajan, joten kyseessä oli ilmeisen menestyksekäs ja pitkäikäinen heimo. Kuitenkin Panaman silloisen kannaksen noustua merestä vain yksi ainoa laji, juurikin Titanis, vaelsi Pohjois-Amerikan puolelle. Useimmat heimon lajit olivat kuitenkin aika pieniä, 60-90 sentin korkuisia. Kokoa niillä ei siis ollut juuri enempää kuin pitkäkoipisella kalkkunalla.
Suurimmat sitten seisoivatkin pää kolmen metrin korkeudessa ja ilmeisesti pystyivät juoksemaan melkein viittäkymppiä.
Näyttää siltä, että heimon taksonomia ja sijoittelu lintujen sukupuuhun on pahemman kerran sekaisin, ja näitä tietoja hakiessani näin ne sijoitettuna sekä kurkien että seriemojen lähimmiksi sukulaisiksi ja vielä johonkin ryhmään, josta Googlekaan ei tiennyt mitään. Joka tapauksessa, tällä hetkellä validina pidetään 14 sukua ja 18 lajia.

Tätä enempää tietoa niistä näyttää olevan hankalaa löytää. Samat perustiedot toistuvat jokaisessa lähteessä.

Oliko se nyt History channellilla, jossa tuli ohjelmaa karhujen evoluutiosta. Siinä kerrottiin, että panda erikoistui bambuihin selvitäkseen jääkaudesta, koska muuta ravintoa ei ollut.