KESKUSTELU

Ennen pidettiin selvänä, että ihmisen ja apinan, esim. simpanssin, väliset eroavuudet perustuivat eroihin geenistössä. Sitten havaittiin, että melkein koko geenistö, 99%, oli samanlainen ihmisellä ja simpanssilla. Monet rupesivat sanomaan, että ihminen on 99%:sesti simpanssi.

Tapahtui kuitenkin koskaan tapahtuneista tieteellisistä mullistuksista suurin, sääytelyjärjestelmien moninaisuuden ja merkityksen keksiminen (voisi sanoa, että ovea uuteen biologiaan on vasta vähän raotettu..).

Yksi monista säätelyjärjestelmistä käsittää retrotransposonit, jotka muodostavat noin puolet koko genomista. Tavanomaiset proteiineja koodaavat geenit sijaitsevat usein retrotransposonien ympäröimänä. Ja simpanssin ja ihmisen retrotransposonijärjestelmät eroavat toisistaan. Tutkimuksen mukaan erot genomissa juuri retrotransposonien kohdalla korreloivat niiden erojen kanssa, miten geenit ovat ilmenneet ihmisessä ja simpanssissa.

http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... ience+News)

Oma ongelmansa on, mitä genomissa sijaitsevat virusten kaltaiset retrotransposonit pohjimmiltaan ovat. Tutkijoilla on tästä monta erilaista hypoteesia. Tämä ongelma on sidoksissa siihen ratkaisemattomaan kysymykseen, mitä virukset alun alkaen ovat olleet.

http://www.nature.com/scitable/topicpag ... s-14398218

http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 142843.htm

Aivojen rakentumista ohjaavia signalointikeskuksia on ajateltu olevan ainoastaan selkärankaisilla. Nyt kuitenkin on 500 miljoonaa vuotta sitten erinneeseen ryhmään kuuluvalta meressä elävältä terhomadolta (Saccaloglossus kowalevskii) löydetty samankaltaiset geneettiset, hyvin monimutkaiset mekanismit kuin selkärankaisilla. Niiden tehtäväksi on osoittautunut sikiön ruumiinrakenteen kehityksen ohjaaminen.

http://www.google.fi/search?q=Saccoglos ... 80&bih=668

Tällaisten ohjauskeskusten olemassaolon selittämiseksi on esitetty, että terhomadolla on kauan sitten ollut paljon matoa kompleksisempi esi-isä, joka on tarvinnut kaikkia näitä geneettisiä tekijöitä kenties kehonsa rakentumiseksi. Kyseinen esi-isä on sitten rappeutunut pois.

Itse veikkaisin, että kyseisten järjestelmien tehtävän vaihtumista kehon kehityksen ohjaamisesta aivojen kehityksen ohjaamiseksi ovat säädelleet suunnattoman monimutkaiset säätelyjärjestelmät.

Uusi genetiikka osoittaa, että kaikilla eliöillä on liki samat proteiineja koodaavat geenit. Biodiversiteetti ei seuraa näiden geenien mutaatioiden (niin kuin ennen uskottiin), vaan säätelygeenien, säätelyproteiinien, säätelyä suorittavien RNA-molekyylien ja lukuisten muiden löytyneiden ja vielä löytymättömienkin säätelytekijöiden toimesta.

Tätä täytyy nyt tarkentaa vasta julkaistun piikkikalaa? (sticklebak) koskevan tutkimuksen valossa. Alun perin suolaiseen veteen sopeutunut piikkikala (kolmipiikki) on jääkauden jälkeen sopeutunut monenlaisiin makean veden muotoihin; järviin, jokiin, virtoihin jne. Tutkijat kartoittivat eri olosuhteissa elävien piikkikalojen genomia ja fyysisiä eroja.

http://www.nature.com/nature/journal/v4 ... 10944.html

http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 133751.htm

http://www.google.fi/search?hl=fi&prmd= ... ++pictures

Eri oloissa elävillä piikkikaloilla oli runsaasti fyysisiä eroja esim. koossa, leuassa, kyljissä, munuaisissa, uintinopeudessa ja värityksessä. Muutokset genomissa sitä vastoin keskittyivät kaikilla tyypeillä samaan pienehköön genomin kohtaan, josta siis kaikki fyysiset muutokset ohjautuivat.

Muutoksia oli tapahtunut sekä proteiineja koodaavassa geenistössä että säätelygeeneissä (entisissä "roskageeneissä"). Lisäksi osa koodaavissa geeneissä tapahtuneista muutoksista olivat nekin tutkijoiden mukaan voittopuolisesti sääteleviä. Säätelevien ja pelkästään koodaavien geenien määräsuhde oli 83% suhde 17% tienoilla.

http://www.nature.com/nature/journal/v4 ... ing-change

Olettaisin, että monet muutkin säätelytekijät jonkin verran muuttuivat. Tutkimus ei vain koskenut niitä. Jos fyysisten ja geneettisten muutosten analyysiä olisi voitu syventää rajatta, olisi uskomukseni mukaan voitu todeta, että Massimo Piatello-Palmarinin esittämä evoluution vertaus alkuaineiden jaksolliseen järjestelmään ja siis luonnon rakenteiden optimointi pitää pääpiirteittäin paikkansa:

Tulee päivä, jolloin koulujen seinillä riippuu alkuaineiden jaksollisen järjestelmän kaltaisia tauluja, jotka osoittavat, kuinka geneettisten säätelyjärjestelmien kytkennät yhdistyvät tuottaakseen erilaiset. elämänmuodot.

Aikoinaan Mei long arvosteli näkemystä, että hyönteiset olisivat kehittäneet puruleukansa sata miljoonaa vuotta ennen kuin kukkia oli maan päällä. Nyttemmin on tultu siihen tulokseen, että kukat ovat olleet olemassa satoja miljoonia vuosia luultua aikaisemmin. Ne ovat voineet ilmestyä samoihin aikoihin kuin hyönteiset!

http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 181309.htm

Voidaan kuitenkin todeta, että hyönteisten ja kasvien evolutiiviset nuutokset eivät välttämättä ole tapahtuneet normaalin luonnonvalintakäsityksen olettamassa keskinäisessä vuorovaikutuksellisessa sopeutumisessa:

http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 111854.htm

Näitä ovat erilaiset säätelyä suorittavat RNA-molekyylit. Osa niistä muuttaa jo syntynyttä aminohappoketjua tai proteiinia, osa taas rytmittää koodaavien geenien aktiivisuutta ylipäänsä. Seuraavan luettelon mukaan edellisen funktion omaavia RNA-tyyppejä on yhdeksän ja jälkimmäisen kymmenen erilaista.

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_RNAs

Toinen suuri säätelijäryhmä ovat tietyt ko-operatiivisesti toimivat proteiinit. Uusin tutkimus on keskittynyt siihen, miten nämä moninaiset proteiinit toimivat toistensa ja erilaisten RNA-molekyylien sitojina ja ohjaavat (yhdessä RNA:n kanssa) valmistuvien proteiinien silmukointia (splicing)

http://www.newswise.com/articles/the-sp ... e-splicing

“We identified thousands of binding sites and altered splicing events for these hnRNP proteins and discovered that, surprisingly these proteins bind and regulate each other and a whole network of other RNA binding proteins, suggesting that these proteins are important for the homeostasis of the cell,” said first author, NSF fellow Stephanie C. Huelga.

Kun vielä muutama vuosi sitten saatettiin kuvitella, että jo lukion biologia sisälsi pääpiirteittäin oikean kuvan proteiinisynteesistä, tiedetään nyt, että ovea proteiinisynteesin keskeisiin vaiheisiin on vasta vähän raotettu ja sitä hallitseviin lainalaisuuksiin tuskin yhtään - niin tärkeitä kuin niiden uskotaan olevan esim. lääketieteen näkökulmasta.

Jos ihmisen sosioekonominen status syystä tai toisesta alenee (tai ylenee) tuntuvasti, geenien säätelyjärjestelmä reagoi tähän dramaattisesti. Tämän olisi voinut jo kokemuksiensa perusteella ennustaa ilman kokeellista vahvistustakin. Nyt kuitenkin on tehty koe, jossa makakin sosioekonomista statusta on keinotekoisesti alennettu. Tämän jälkeen on tutkittu, miten aleneminen näkyy geeneissä.

http://www.uchospitals.edu/news/2012/20 ... tress.html

Havaittiin, että lähes tuhat valkean verisolun geeniä koki muutoksen. Näistä noin sata oli immuunisuusjärjestelmää ylläpitäviä geenejä. Tästä seurasi suurentunut sairastumisriski. Geenien tilan muutokset johtuivat säätelyjärjestelmän muutoksista.Tutkimus oli ensimmäinen, jossa kartoitettiin psyykkisen tilan ja genomin prosessin vastaavuutta..

Geenien säätelyjärjestelmän kartoittaminen, joka on vasta alkuvaiheessa, on epäilemättä suurin tieteellinen mullistus kautta aikojen. Tutkimusmenetelmät ovat parin viimeksi kuluneen vuoden aikana kehittyneet räjähdysmäisesti ja kehitys tuntuu yhä jatkuvan. Tuskin kukaan enää uskoo roska-DNA:han. Myös näkemys evoluution keskeisistä tekijöistä tulee muuttumaan. Esimerkiksi luonnonvalinta on jo nyt menettänyt paljon keskeisyyttään edistyneiden evoluutiobiologien silmissä. Itse asiassa luonnonvalinna ylikorostus ei ole peräisin Darwinilta, vaan hänen seuraajiltaan.

Ylläkuvattu tutkimustulos voi pian saada esim. psykologisia ja psykiatrisia sovelluksia. Voidaan myös paremmin ymmärtää ja suunnata ihmisyhteisöjen dynamiikkaa. Esimerkiksi 1985 pitämässäni esitelmässä oleva väite, että koulun käytännöt perustuvat paljolti immuunisuusjärjestelmän tilan vaatimuksiin, syvenee genetiikan valossa lisää.

Psv:lle vinkki: jos havaitset olevasi ainoa joka on äänessä, on se merkki siitä että käynnissä ei ole keskustelua ja on aika poistua paikalta.

Ylläkuvattu tuore tutkimus viittaa jopa siihen, että kaikilla mielentiloilla olisi oma geenien säätelyjärjestelmän tila ja tästä johtuen myös oma fysiologinen moodi. Kiinnostavaa olisi tutkia esimerkiksi sellaisten väitteiden kuin "nauru pidentää ikää" geneetisiä vastineita. Myös esimerkiksi tietty fanaattisuus ja jäykkä sekä joustava ajattelutapa, pelko jne. voisivat näkyä proteiineja koodaavan geenistön osan erilaisena aktivoitumisena säätelyjärjestelmän tilan funktiona.

Ymmärtääkseni kenenkään ei ole pakko keskustella tai olla keskustelematta - lue: kirjoittaa tai olla kirjoittamatta.

Ainakin itse luen tämän säikeen kirjoituksia, vaikken niihin osaakaan kommentoida.

Lykkää tuohon soppaan mukaan vaikkapa "meditaatio", tutkittavaa ritttää tällä saralla kyllä.




http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18222135

SK-harjoituksilla näyttää olevan (positiivinen) vaikutus immuunisuusjärjestelmään, ikääntymiseen, solukuolemaan ja stressin sääntelyyn, mikä on seurausta muutoksista genomin säätelyjärjestelmässä.

Tästä päätellen kenties jo lähitulevaisuudessa käytetään ohjattuja meditaation muotoja lääketieteessä systemaattisesti parantumista edistävinä menetelminä! Esimerkiksi lieviin neurooseihin, fobioihin ja syömishäiriöihin voisi piankin vaikuttaa geenien säätelyjärjestelmää muuttamalla.

Myös "viisaiden liikkeiden" teho oppimisen edistäjänä voisi olla osaksi säätelyjärjestelmä-peräistä.

http://hels.fi/node/1008