KESKUSTELU

Toisaalta näyttäisi siltä, etä aiemmin ei syöpää juurikaan tunnettu, vaan se on ilmaantunut riesaksemea vasta teknisen kehityksen myötä. Allergiat ovat jo naapurissamme Venäjällä paljon harvinaisempia. HIV oli aiemmin täysin tuntematon tauti. Jos nyt osaammekin parantaa haavatulehduksen useimmiten, niin tilalle olemme saaneet monia muita tauteja ja vaivoja.

Kyse ei myöskään ole siitä, olisinko minä nykyajan kasvatti valmis luopumaan jostakin nykymukavuudesta, vaan siitä, oliko esim. 200 vuotta sitten elämänlaatu kuitenkaan kokemuksellisesti sen ajan ihmisten mielestä surkea. Voimme toki mitata elinvuosia, ravinnon määrää ym. mutta emme kykene arvioimaan aiemmin koetun elämänlaadun huonommuutta nykyiseen. Kvalia kun ei selviä kvantitatiivisista tiedoista.



Pystyn kuvittelemaan monia muitakin tilanteita, joissa elämänlaatu on hyvin huono, vaikka ruokaa ym. välttämättömyyksiä olisikin saatavilla. Lisäksi siitä, ettei absoluuttinen köyhyys ei ole kovin "kivaa", ei voida suoraan päätellä, että rikkaus loputtomiin ja rajatta kasvattaa elämänlaatua. Juuri niin - kuten on tutkimuksissakin todettu - ei tapahdu.



Kriteerejä ei voi aivan suoraan soveltaa paljon aiempiin historiallisiin tilanteisiin. Vai väitätkö, että kivikauden ihmisen elämänlaatu kärsi koulutuksen puutteesta tai riittämättömästä tiedonvälityksestä?



Inhimilliseen elämään katsotaan nykyään kuuluvan mahdollisuus esim. oppia lukemaan. Se ei oikein sovellu vaatimukseksi esim. aikakautena, jolloin lukutaito ei ollut ollenkaan yleistä.




Tosin tuohan ei tarkoittanut sitä, että ihmiset tyypillisesti kuolivat 30-vuotiaina, vaan keskimääräistä elinikää alensi juuri suuri lapsikuolleisuus. Toki nykyään vanhuusikäkin on pidempi kuin ennen muinoin ja luultavasti 100 vuoden ikä on kohtapuoliin tuiki tavallinen saavutus. MUTTA: Oliko tuo aikaisempi kuolema ihmisten elämänlaatua alentava tekijä, kun vertailukohtana ei ollut pidempi-ikäisiksi eläviä vieressä? Eivätpähän myöskään tuhlanneet nuoruuttaan "elämän portilla" loputtoman pitkässä opintoputkessa, vaan hankkivat perheen jo teineinä. Voidaan myös kysyä, onko pitkä ikä absoluuttisesti hyvä asia, jos sen kylkiäisenä tulee pitkä raihnainen vanhuusikä? Vai onko parempi elämänlaadun kannalta kuolla "saappaat jalassa"?



Noinkohan ihminen sadan vuoden takaa tuntisi olonsa turvallisen kotoisaksi nykyajassa? Vai olisiko hän pettynyt yhteisöllisyyden katoamiseen, kaiken koneellistumiseen ja käsillä tekemisen puutteeseen? Tai ehkä hän kokisi vain kaiken käsittämättömän nopeaksi ja siksi hankalaksi pysyä asioiden perässä?



En ole vakuuttunut, että 1700-luvun ihmiset valitsisivat 2000-luvun. Enkä itse missään tapauksessa valitsisi 2300-lukua, vaikka saisin tietää, että silloin on syöpään keksitty parannuskeino tai opittu käyttämään fuusioenergiaa. Me olemme liiaksi oman aikakautemme lapsia, että suuri muutos sujuisi ongelmitta.



Mutta tarvitseeko ihminen välttämättä yhteyttä muihin kuin omiin läheisiinsä? Kuinka paljon mahdat soitella tuntemattomille Uudessa-Guineassa? Paljonko kaipaa ihminen yhteyttä toiselle puolelle maapalloa, jos koko hänen elämänpiirinsä on kotikylässä?



Ai sillekin savimajan asukille, joka lastattiin modernisoituvassa maailmassa orjalaivaan? Tai sille, joka siirtomaa-ajan tuloksena joutui keskelle sotaa? Tai sille perinteiselle heimolle, jonka elintila modernin maatalouden seurauksena kutistui elinkelvottomaksi, ja ainoaksi mahdollisuudeksi jäi lähteä lähimpään kaupunkiin asumaan slummissa jätteidenkeräystuloilla?



Juuri tuo tulevaisuuden kaltainen elintaso saattaa olla ratkaisevalla tavalla erilaista - sellaista, ettet missään tapauksessa suostuisi sellaiseen siirtymään, jos joku sitä nyt sinulle ehdottaisi. Meillä on taipumus liiaksi rakastua kaikkiin hauskoihin vimpaimiimme ja tavaroihimme. Minä ainakin tunnustan, että näin on. Ne kehitysmaat muuten taitavat juuri haluta sellaisia mukavuuksia, joita meillä täällä lännessä riittää. Ehdotapa heille "vaihtoehtoisia" tapoja. En usko kovin suureen suosioon.

Tuskin nyt sentään. Jos elinaika jää keskimäärin vain noin 40 vuoteen niin syövän kaltaiset taudit eivät ehdi yleiseksi kuolinsyyksi.


Ei ne kovin yleisiä ole täällä maaseudullakaan. Moderni urbaani ultahygieeninen elämäntapa tietenkin tarjoaa hyvän alustan allergioille mutta kuten todettua modernin elämän hyödyt ovat haittoja paljon suuremmat. Ja onhan siellä Venäjällä sellaisia perinteisiä riesoja kuin tubi, rabies yms.


Tosiasiassa emme ole. Vaikka uusia viruksia ilmaantuukin, niin yleinen terveystilanne on huomattavasti kehittyneempi kuin vain vuosisata sitten.


Menneisyydessä eläneet eivät voineet mitenkään tietää mistään paremmasta joten heidän subjektiivisella kokemuksella ja mielipiteillään ei ole suurtakaan merkitystä tässä yhteydessä vaan kannattaa vedota tilastoihin.


Entä sitten? Kai nyt sentään olet sitä mieltä, että köyhyyden vähentyminen on tavoittelemisen arvoinen päämäärä.


Kyllähän se ihan varmasti kärsi. "Koulutus" tarkoittaa tietoa ja mitä vähemmän sitä on, sitä huonommin ovat asiat.


Ja se, että moni nykyään helposti hoidettavissa oleva vaiva saattoi aikanaan merkitä varmaa kuolemaa. Ikäpyramidihan kuvaa hyvin tilannetta. Ennen modernia aikaa lapsia syntyi hyvin paljon mutta ikäluokat pienenivät nopeasti ja vain pieni osuus selviytyi sinne mitä nykyään kutsutaan eläkeiäksi.



Muutos on aika dramaattinen vuosien 1900-2030 välillä Suomen kaltaisessa kehittyneessä maassa.


Minun mielestäni tuo on vain romantisointia. Poislukien mielenterveyden ongelmat, niin ihminen haluaa olla elossa.


Aikoinaan (aika kauan sitten) ylioppilaaksi valmistuttuani suvun vanhinkin käväisi kahvilla ja muisteli elämäänsä "keisarin aikana". Se oli aika hämmentävää mutta kyllä hän vaikutti pärjäävän nykyaikanakin ihan hyvin.

Eikä niitä nykyajan mukavuuksia, kuten keskuslämmitystä, sisävessaa, juoksevaa vettä tai kodin koneita ihan turhaan mukavuuksiksi kutsuta. 100 vuoden takaa tänne siirtynyt ihminen jäisi ainakin sellaisia kaipaamaan.


Juu, olisi pitänyt olla tarkempi tuon ajatusleikin määrittelyssä. Kyse olisi siis yksisuuntaisesta matkasta nykyhetkestä vain ja ainoastaan menneisyyden suuntaan (tulevaisuudestahan ei ole tilastotietoja). Ja pointti on siis siinä, että löytyykö menneisyydestä sellaista jonka kokee tärkeämmäksi kuin nykyajan elämää helpottavat mukavuudet.


Kommunikoinnin mahdollisuuksien puute on merkki takapajuisuudesta tai muusta vakavasta ongelmasta.


Pitäisikö? Mutta varsinkin näin globaalin tietoveron aikoina aina silloin tällöin törmää tilanteeseen, jossa viestinnän toiselle osapuolelle on melkoinen yllätys kun paljastuu, että minä asunkin jumalan selän takana kaukana kaikesta suomalaisen metsäerämaan reunalla


Kysehän on kuitenkin siitä, että mitä edistys tarkoittaa käytännössä. Eli pikemminkin pitäisi kysyä niin, että jos ensin tarjotaan modernit kommunikointi ja informaatiokanavat ja sitten ne menettää, niin paljonko sellaisessa tapauksessa kaipaa mahdollisuutta kommunikoida muutenkin kuin vain näköpiirissä olevan maailman kanssa.


Tuossa on taas kyse yksilöistä. Se että kaikille ei käy kivasti, on pysyvä tilanne hamaan maailman tappiin asti, mutta jos edistys tarkoittaa, että suhteellisesti yhä useammalla ihmisellä on mahdollisuus parempaa elämään, niin silloin muutos on myönteinen.

Riippumatta siitä, millaisia sotia, tauteja tai muuta sellaista tulevaisuus tuo tullessaan.


Tulevaisuuden voi vapaasti kuvitella ihan millaiseksi haluaa. Mutta sen perusteella mikä tilanne on nyt, mikään ei viittaa siihen että kehitys tulisi olemaan kielteistä.


Ei siinä mitään vaihtoehtoja tarvita vaan jatkuvaa yhteiskunnallista ja tieteellis-teknistä kehitystä.

No lukemassani artikkelissa kyllä pohdittiin, ettei myöskään aiemmissa ikävaiheissa ilmeneviä syöpiä tunnuta raportoitaneen, vaikka myös esim. lapsilla on syöpätauteja. Ensimmäiset havainnot syövästä ovat vasta myöhemmältä ajalta. Toki artikkelissa sanottiin, ettei asiassa voida selkeästi päätyä tulokseen, että syöpä on ilmestynyt vaivaksemme vasta myöhemmin, mutta toisaalta mitään viitteitä siitäkään ei oikein löydy, että se olisi ollut aiemmin olemassa. (En enää muista, mistä mahdoinkaan asiasta lukea. On kulunut liian monta päivää siitä.)



Ei ole ns. elintasosairauksien osalta. Jonkin aikaa sitten tutkittiin urheilua aktiivisesti harrastavia lapsia ja todettiin, että jopa hekin saavat liikuntaa liian vähän. Kuinkakohan terveiksi mahtavatkaan sitten kasvaa ne lapset, jotka eivät edes harrasta liikuntaa? Nykyajan mukavuuksilla on kääntöpuolensa.



Eipä sinullakaan mitään varsinaista kokemusta menneisyyden tarjoamasta elämänlaadusta ole. Pelkkiä ennakkoluuloja siitä, miten kamalaa elämä mahtoikaan olla ilman keskuslämmitystä. Olet asettanut nykyajan hyvän elämän standardiksi, joten et voi päätyä muuhun tulokseen kuin, että ennen oli kaikki huonommin. Silti keskimäärin jotakuinkin kaikki yli 50-vuotiaat vannovat, että ennen kaikki oli paremmin. Ei tarvitse kuin hetki kuunnella puolikorvalla kahden mummon jutustelua bussissa, kun tämä tulee varsin selväksi.



Ei silloin, jos se tarkoittaa samalla rikkaimpien rikastumista aina vastaavasti, jolloin tuloerot eivät kuitenkaan tasoitu. Ongelmahan ei niinkään ole varallisuuden määrän puutteellisuus, vaan sen hyvin epätasainen jakautuminen. SE on ongelma, joka ei välttämättä ratkea vain tekniikkaa kehittämällä.



Kivikaudella vain tarjolla olevaa tietoa ei jaettu kouluttamalla, vaan muilla keinoilla. Silloin tarvittava tieto opittiin edelliseltä sukupolvelta.



E kuitenkaan tarvinnut elätä HIViä eikä syöpää. Influenssat ja muut tartuntataudit levisivät paljon hitaammin, kun taas nykyään ne kulkeutuvat lentomatkustajien mukana hetkessä ympäriinsä. Liikennekuolemiakin taisi olla aika paljon vähemmän...


Mistä ihmeestä sitten on koko eutanasia-ajattelu syntynyt? Miksi ihmeessä jotkut parantumattomasti sairaat väittävät haluavansa kuolinapua? Ovatko he kaikki todella mielenterveydeltään järkkyneitä? Itse kyllä kuvittelisin voivani haluta kuolla sinä vaiheessa, kun kaikki läheiseni ovat kuolleet tai en enää fyysisesti kykene itsenäiseen elämään tai kun elämänpiiri vanhuuden myötä on supistunut hyvin vähäiseksi ja vaivojakin on riittämiin. Jos tämä kaikki on mielestäsi romantisointia, niin vastaavasti kyllä romantisointia on tuo uskosi nykyajan ihanuuteen suhteessa menneeseen. Entinen maailma näyttäytyy sinulle vain kauhuromantiikkana ja kurjuuden kautta. Silti esim. vanhat romaanit eivät täyty elämän kauheuden voivottelusta, vaan ihan samoista ihmissuhdepohdinnoista tms. joista nykyäänkin kirjoitetaan.



Et sitten ole tainnut koskaan yrittää opastaa eläkeikäistä kännykän, digiboksin tai tietokoneen saloihin? Monilla nykyvanhuksilla on jopa ongelmallista oppia pankkiautomaatilla asiointi. Mitenköhän hyvin onnistuisi nykyelämään sopeutuminen vielä paljon aiemmilta ajoilta nykyhetkeen tupsahtavalta? Epäilen, ettei se onni ihan yksiselitteisen heti kyllä löytyisi.



Silti minullakin on veli, joka vapaaehtoisesti asuu ilman keskuslämmitystä, sisävessaa tai jääkaappia kummempia kodinkoneita. Ovathan nämä apulvälineet ja mukavuudet hauskoja, mutta ei elämänlaatu lopulta ole niistä kiinni. Nykyään noiden apuvälineiden säästämä aika kuitenkin kuluu ruuhkassa työmatkoilla tai muuten vain kiristyneessä työtahdissa. Tietokoneen ja tv:n tapaiset koneet myös "syövät" aikaamme monelta muulta asialta. Vaatii suurta päättäväisyyttä niistä luopua ja todella ryhtyä painottamaan ajankäyttöä laadukkaaseen toimintaan. Elämänlaatua luultavasti kuitenkin nimenomaan parantaisi se, että koneen päätteen tuijottelun sijaan harrastaisi vaikkapa käden taitoja tai syventymistä vaativaa lukemista.



Minun pointtini vain taisi olla, ettei se 1700-luvun ihminen oikeastaan viihtyisi nykyajassa. Siirtymä on yhtä epäonnistunut kuin nykyajan ihmisen siirtäminen menneisyyteen. Eli siitä, miten kivalta tuollainen loikka kenestäkin tuntuisi, tuskin voidaan päätellä aikakausien keskinäistä paremmuutta.



Vain sinun kapean katsantokantasi mukaan. Itse asiassa nykyään kommunikoinnin tunkeminen joka paikkaan ja mahdottomuus päästä siltä rauhaan, alkaa olla elämänlaatuamme vähentävä tekijä. Työnteostakaan ei tule nykyään enää yhtään mitään, kun koko ajan pitää vastailla yhdentekeviin sähköposteihin, olla jatkuvasti puhelimessa ja 24/7 saavutettavissa - puhumattakaan siitä, että joskus tosiaan pääsisi ihan vapaalle ilman työhön liittyviä puheluita tms. Valtaosa tästä jatkuvasta kommunkaatiosta on täysin turhaa.



Jos ensin tarjottaisiin ihmisen mittakaavainen asuinalue, jossa voi kävellen siirtyä paikasta toiseen ilman moottoriliikenteen väistelyä ja puhtaassa raikkaassa ilmassa. Ja sitten tuo otettaisiin pois, ja ihminen asutettaisiin korkeiden tornitalojen asuinalueelle, keskelle isoja väyliä, jolloin kaikkeen liikkumiseen tarvitaan auto. Lisäksi ilma olisi huonolaatuista liikenteen ym. päästöistä ja maisema asfalttia ja kiveä. Kuinkakohan paljon sitä inhimillistä mittakaavaa mahtaisi kaivata? Onko todella elämänlaatu kohonnut, jos lapsia ei uskalla päästää kävelemään lähikouluun vaarallisen liikenteen vuoksi?



Lopulta on aina kyse yksilöistä.



Monissa aikoin on tapahtunut kehityksen seurauksena yhteisöjen elämänlaadun heikkenemistä. Jos moderni teollistuminen ja tehotalous tekee koko kylän elämän vanhaan tapaan mahdottomaksi, eikä mitään uuttakaan tarjottimella heille tuoda, niin kyllä silloin on kyse ikävästä kehitykselle monesti tyypillisestä tavasta ottaa yksien elintason kohoamisen tehot toisen selkänahasta. Australian aboriginaalit tuskin ihan varauksetta vannovat modernisaation tuoneen pelkkää onnea.



Riippuu keneltä kysytään. Se sademetsän heimo, jonka elintila entisestään kapenee ja lopulta käy elinkelvottomaksi tuskin innolla taputtaa kehitykselle.



Veikkaan, että nykyisenkaltaiseen tavaraintensiivisyyteen ei ole tulevaisuudessa mahdollisuutta - ei ainakaan koko ihmiskunnalle laajennettuna. Mutta tietenkin on mahdollista ryhtyä arvostamaan enemmän immateriaallisia asioita. Olen kuitenkin liian pessismisti ihmisten suhteen, etten usko sen ihan kivutta kaikilta sujuvan. Vimpaimet vain ovat niin kivoja omistettavia.

Yhteiskunnallisessa kehityksessä tärkeintä olisi löytää keinot, joilla sitä tasaisempaa tulonjakoa voitaisiin edistää. Ihan vielä sitä viisastenkiveä ei olla löydetty, vaan kovat oikeistopopulistiset arvot ovat aika suosittuja. Edes muutamaa maahanmuuttajaa ei siedetä, joten vaikea on uskoa tulevaisuuteen, jossa ilolla jaamme elintasoamme muille mantereille.

Ihmisen elämänlaatu on mielenkiintoinen kysymys itselään. Mistä se koostuu ja mistä ei. Käsittääkseni on hyvin tiedossa, että hyvin erilaisissa elinoloissa elävät ihmiset ovat noin suurin piirtein yhtä tyytyväisiä elämäänsä.

Tästä maahanmuutosta sen verran, etteiväthän tällaiset kansainvaellukset ole mitenkään uutta, sillä kyllähän ihmiset ovat ennenkin liikkuneet paikasta toiseen ja aiheuttaneet suuria muutoksia. Parhaiten tunnettu lienee Amerikan väestörakenteen muuttuminen eurooppalais- ja afrikkalaiperäiseksi 1500-luvulta lähtien. Toinen huonommin tunnettu esimerkki on maanviljelyn aiheuttama väestömuutos, josta on viime vuoden lopulla saatu uutta tietoa (http://professorinajatuksia.blogspot.co ... +ajatuksia). Miten sitten näihin muutoksiin pitäisi suhtautua ei ole ehkä kovin yksinkertaista: Kolumbuksen seurauksena romahtaneelle intiaaniväestölle ei kehitys varmaankaan ollut onneksi, mutta toisaalta ainakin suuri osa intiaaneista elää nyt suuremman tavarapaljouden keskellä kuin koskaan aikaisemmin. Tai haluaisimmeko me, että Euroopassa edelleen metsästäjä-keräiltäisiin kaikki ruoka?

Varhaisimmat maininnat kasvaimista ovat jo faaraoiden ajoilta. Myös varhaisimmat tunnetut maininnat "syöpähoidoista" eli kasvainten leikkaamisesta tai polttamisesta pois. Myös antiikin Kreikan ajoilta on mainintoja.

Mutta esim. lääketieteellisiä ruumiinavauksia kuolinsyyn löytämiseksi ei ole tehty kuin vasta muutaman viime vuosisadan aikana joten jos ihminen vain esim. kuoli riutumalla pois ilman päällepäin näkyvää kasvainta, niin mitenpä sitä juuri jonkin tietyn syövän syyksi olisikaan voitu määritellä.


Kyse on yksinkertaisesti vain vanhusväestön osuuden kasvusta koko väestöstä. Ei asian selittämisessä mitään elintaso- ja elämäntapamystiikka tarvita.


Entä sitten. Tuossa on taas vain kyse sitä, että kaikilla asioilla on aina ja kaikkialla se "kääntöpuolensa". Mutta loppujen lopuksi kyse on kuitenkin kokonaiskuvasta ja se on nykyaikana ehdottomasti myönteinen verrattuna mihin historialliseen ajankohtaan tahansa. Vaikka nykyajan lapset eivät harrastakaan "tarpeeksi" liikuntaa, niin sentään viidesosa lapsista ei kuole ennen kuin täyttää 5 vuotta kuten oli silloin wanhoina hyvinä aikoina.


Kuten todettu, vain tilastoihin vetoamisessa voi olla jotain mielekkyyttä kun kyse on historian ja nykyajan vertailusta, ei yksittäisissä kokemuksissa.


Joopa joo. Mutta kun asiaa pyytää perustelemaan, niin käykin ilmi, että kyseinen "kaikki" onkin vain jokin yksittäinen asia tai ajan kultaama muisto. Tai vaihtoehtoisesti jotain täysin irrationaalista tyyliin, "ennen oli kaikki paremmin kun Kekkonen oli presidentti ja radiossakin vain kaksi kanavaa"


Mitä ihmettä tuloerot asiaan kuuluvat? Ei absoluuttisen tai suhteellisen köyhyyden vähentyminen edellytä sitä, että rikkaimmilta annetaan köyhimmille tai jotain muuta vastaavaa robinhood-kommunismia.


Miksi tuo olisi ongelma?

Jos rikastuu rikollisuudella tai muuten vääryyteen perustuen, niin yhteiskunnalla pitää olla mahdollisuus puuttua sellaiseen, mutta eihän tulo- ja omaisuuserojen synnyssä ole sellaisesta kyse kuin poikkeustapauksissa.


Niin? Ja kivenmuokkaajan oppipojalla oli asia paremmin koska hän sai oppia uusia asioita ja nykyihmiset oppivat keksimään ihan uusiakin asioita ja välittämään tämänkin eteenpäin jolloin tieto lähti kumuloitumaan.


Musta surma Euroopassa ja isorokko Amerikassa ovat olleet historian pahimpia tappajia ja ne tapahtuivat ennen suuren mittakaavan maailmanmatkailua. Ja vaikka tappava pandemia onkin nykyaikana vakava uhkakuva, niin valmiudet sellaisen torjuntaa ovat myös valtavasti paremmat kuin koskaan ennen.


Mielenterveyden ongelmista.


Tilastoissa ei ole pahemmin kauhuromantiikkaa.


Mitä tarinat tähän liittyvät?


Vain noin lähes päivittäin. Mutta mitä tuokaan tähän liittyy? Kännykkä kuitenkin helpottaa monia asioita.


Entä sitten? Monilla ihmisillä on aina kaikenlaisia vaikeuksia ja aina tulee olemaankin, mutta suurimmalla osalla ei ole.


Se on hänen yksilöllinen valintansa. Mutta kuten jo monen monta kertaa on tullut todettua, yksilölliset kokemukset ja näkemykset ovat merkityksettömiä sen kannalta että onko kehitys myönteistä vai kielteistä.


Tai sitten ei parantaisi. Tuossakin kyse on vain yksilöllisistä eroista ja mieltymyksistä


Väitänpä, että jos 100 satunnaisesti valittua "tavallista" vapaata (=ei perhesiteitä tms.) ihmistä siirtyisi 1700-luvulta nykyaikaan ja 100 vastaavaa ihmistä nykyajasta 1700-luvulle ja vuoden kuluttua kysyttäisiin, että kuka haluaa takaisin omaan aikaansa, niin ehdottomasti suurin osa haluaisi joko palata tai jäädä tänne.


Virtakatkaisinko ei toimi? Ja eihän tuossakaan ole kyse elämänlaadustamme vaan vain yhdestä tietynlaisesta subjektiivisesta näkemyksestä.


En tiedä mitä tuo "tavaraintensiivisyys" tarkoittaa. Mutta teknologian tarjoamiin elämää helpottaviin mukavuuksiin on mahdollisuus koko ihmiskunnalla. Miksi ihmeessä ei muka olisi?


Kommunismi ei tarjoa mitään poppakonstia kuten venäläiset ja kiinalaiset ovat osoittaneet.

"Denisova mtDNA divergent from the common ancestor of mtDNAs of Neanderthals and present-day humans around million year ago."
-Wikipedia

Tuo miljoona vuotta antaakin jo enemmän pelivaraa.

Tää on ihme tiedefoorumi. Ihmiskehon eritteet ja ontelot kyllä jaksaa kiinnostaa mutta kun ihmiskunnan alkuperästä paljastuu ÄÄRIMMÄISEN MIELENKIINTOSIA yksityiskotia modernin dna tutkimuksen avulla, ei niistä saa keskustelua aikaan millään.

Missä näistä siis kannattaa lähteä keskustelemaan? Dienekes on jo tarkassa syynissä, tahtoo foorumin!

Ylellä oli tässä pari päivää sitten uutinen, jossa sivuttiin myös denisovanihmistä.



Tuosta ruotsalaistutkimuksesta hiukan enemmän ruotsiksi täällä.

Just joo!

Näitä Piltdownin ihmisiä löytyy aina vähän väliä.

Bingo!

The new paper in Science about an Australian genome (An Aboriginal Australian Genome Reveals Separate Human Dispersals into Asia) hints at something new. Comments in the supplement (and by Ann Gibbon) suggest that the Denisovans may stem from Homo erectus, at least in part, rather than being a sister group to Neanderthals as suggested in the paper by Reich and Patterson back in December. In the supplement, the authors suggest that they may be a sister clade to the last common ancestor of Neanderthals and modern humans. Ann Gibbons say the same, concerning the Denisovan girl whose pinky we found: “She was not a modern human, but a descendant of Homo erectus, an ancestral species that left Africa almost 2 million years ago. “

Denisovan mtDNA is deeply diverged from modern human or Neanderthal mtDNA, while the Denisovan teeth found look strangely old-fashioned. Moreover, it now looks as if admixture between hominid subspecies is the norm rather than the exception. So, although Denisovans as an admixture between H. erectus and some branch of Neanderthals was always a possibility, evidence, signs, and portents are starting to make it look likely.

From the supplementary data (pdf) for the Aborigine genome paper:

Denisovans are more elusive. The term refers to a hypothetical population or possible species of archaic hominin, identified on the basis of ancient DNA, and with possible genetic affinities to both H. erectus and H. sapiens/neanderthalensis. They have been proposed as a sister clade to the last common ancestor of Neanderthals and modern humans.


http://racehist.blogspot.com/2011/09/de ... r-all.html

Henry Louis Mencken:

“It is even harder for the average ape to believe that he has descended from man.”

Tässähän joudutaan varmasti pohtimaan uudelleen tuota ihmisen sukupuuta ja luokitusta.

4% kontribuutio moderniin väestöön on aika huomattava. Aletaanko kaikkia ihmisryhmiä pitää hybrilajin edustajina vai annetaanko neandertaaleille ja erectuksille status homo sapiens lajissa?

Tutkijoiden käytössä on nyt siis neandertaalien ja homo erectuksen genomit, mielenkiinnolla odottelen mitä geenit kertovat. Vielä kun löytyisi hyvin säilynyt "nykyihmisen" luu niin voitaisi tehdä kunnon vertailua. Cro Magnon genomi olisi mielenkiintoinen tapaus.

Kyllä häiritsee. Uskon, että ihminen oli alkujaan pystyssä kävelevä apina. Eikä "puoli"ihmisenäkään kävellyt tolleen kyssässä.

Lisäksi on hyvin harvinaista/epäilyttävää, että joku kantaa paineilmavasaraa alastomana. Ergonomiakin on kehittynyt, ei sitä noin mutkalla istuta tietsikan ääressä koko päivää.