Starman kirjoitti:
Kun katsotaan, miten ihminen on kehittynyt merieliöistä nisäkkääksi maaeläimeksi ja edelleen ihmiseksi, niin minua aina ihmetyttää, että miksei uusia ihmisrotuja ole syntynyt ( vai onko? ) myöhemmin.
Onhan ihmisrotuja ja -lajeja ollut viimeisten muutaman miljoonan vuoden aikana lukuisia. Vielä kymmenisen tuhatta vuotta sitten lajeja oli kolme. Samalla alueella elävät ihmislajit ovat kuitenkin kilpailleet keskenään, ja meihin johtanut kehityslinja on hitaasti syrjäyttänyt muut.
Sinulla kuitenkin tuntuu olevan tässä ennakkokäsitys, että "ihmisen taso" olisi jotain niin menestyksekästä ja tavoiteltavaa, että kaikkien lajien evoluutio ohjautuisi ihmismäisyyteen päin. Näin ei kuitenkaan ole: hominidit olivat ihan viime aikoihin asti varsin suppealla alueella eläviä, vähälukuisia eivätkä erityisen menestyneitä eläimiä. En usko, että sivilisaatioon johtavan kehityskulun alkuun pääseminen on kovinkaan todennäköistä, koska se ei kertakaikkiaan tarjoa suurta valintaetua. Kun puhutaan vaikkapa savannin kaikkiruokaisista laumaeläimistä, paviaanit ovat olleet varsin menestyksekkäitä verrattuna siihen, mitä etelänapinat aikanaan olivat.
Starman kirjoitti:
Vai onko kysymys pelkästään "otolisista olosuhteista" kehittymiselle, jota kaikki haittatekijät vastustavat?
Suunnilleen näin. Ja lisäksi tarvitaan se epätodennäköinen sattuma, että lajilla on suuren älykkyyden ja sivilisaation kehittymisen mahdollistavat taustaominaisuudet: herkät tarttumaelimet, ruumiinmuoto joka mahdollistaa painavien aivojen kuljettamisen, sosiaalinen rakenne, joka suosii älykkyyttä ja mahdollistaa pitkän lapsuuden ja niin edelleen.
Starman kirjoitti:
Mikseivät tietyt eläimet kuten ameebat, sammakot, hait tms.
ole juurikaan muuttuneet lajeina?
Yleensä tämä pitkäaikainen muuttumattomuus on harhaa. Lajit muuttuvat, kokonaisia uusia heimoja ja lahkoja syntyy, metaboliassa tapahtuu suuria muutoksia, mutta jos ulkoinen ruumiinmuoto on edes suunnilleen sama, ihmiset näkevät ne "muuttumattomina lajeina".
Mitä sammakoihin tulee, vanhin tunnettu sammakko, ja kaunis välimuotofossiili
Triadobatrachus on peräisin triaskauden alkupuolelta. Ne ovat siis nuorempi ryhmä kuin suomumatelijat (liskot ja käärmeet) jotka molekyylikellotutkimusten mukaan ovat peräisin permikauden lopulta. Liskoja en ole kenenkään kuullut väittävän muuttumattomiksi tai eläviksi fossiileiksi.
Hait taas ovat ryhmänä hyvin vanha, mutta niissä on tapahtunut niin suuria ruumiinmuodon ja elintapojen muutoksia, ettei muuttumattomuudesta oikeastaan voida puhua.