KESKUSTELU

Tutkijat uskovat pystyvänsä rakentamaan bakteerien DNA:han tuhansia vuosia säilyviä arkistoja, joita ei pystytä hakkeroimaan.



Hongkongilaisen yliopiston opiskelijoista muodostuva tutkijaryhmä on opettajiensa avustuksella tekemässä läpimurtoa. He uskovat kehittäneensä tekniikoita, joiden avulla pystytään tulevaisuudessa tallentamaan valtavia määriä tietoa kolibakteerin DNA:han.

Jo vuonna 2007 japanilaisen tutkimusryhmän onnistui upottaa erään maaperässä elävän bakteerilajin DNA:han Albert Einsteinin suhteellisuusteorian kuuluisa yhtälö.

Kiinalaiset uskovat pystyvänsä parempaan. Hongkongilaisten mukaan kapasiteettiongelmat voidaan voittaa tiivistämällä ja pilkkomalla tietoa. Lähes tieteiselokuvalta kuulostavan menetelmän mukaan arkistoitava informaatio jaetaan eri bakteerisoluihin, joista ne löydetään myöhemmin helposti eräänlaisen kartan avulla.

Nuorten tutkijoiden mukaan tällä tavoin voidaan tulevaisuudessa tallentaa paitsi tekstiä myös musiikkia, kuvia ja videoita. Yhteen grammaan bakteereita mahtuisi saman verran tietoa kuin 450 kovalevyyn, joiden jokaisen kapasiteetti on 2000 gigatavua (GB). Tieto siirtyy bakteerisukupolvelta toiselle, ja sitä voitaisiin siten säilyttää jopa tuhansia vuosia.

Ei voida hakkeroida

Keksintöönsä lähes sokeasti luottavat tutkijanalut toteavat, että bakteereihin säilöttyä tietoa on mahdotonta hakkeroida eikä se voi siten joutua vääriin käsiin.

- Tietokoneet ovat herkkiä elektronisille hyökkäyksille ja tietovarkauksille. Sen sijaan bakteerin sisältämä tieto on turvassa kyberiskuilta, oppilaita ohjannut yliopisto-opettaja Allen Yu kertoo.

Ryhmän mukaan "bioarkistoidun" tiedon salaamiseen voidaan käyttää "biokryptausta". Näillä synteettisen biologian sovelluksilla voi tulevaisuudessa olla monenlaisia eri käyttötarkoituksia patenttioikeuksien turvaamisesta ympäristönsuojeluun.

Arkistointia sotkevat bakteerimutaatiot aiotaan puolestaan estää geeniteknisin keinoin.

Geeniteknologian työjuhtana laajalti käytetty Escherichia coli -bakteeri tunnetaan kansan keskuudessa paremmin vatsavaivojen aiheuttajana. Sen määrää käytetään yleisesti veden saastumisen mittarina.


Lähteet: AFP, Reuters