KESKUSTELU

Mitä tästä tiedetään tänään?

Tuossa tuli äsken Prisman dokumentti aiheesta, ja ajattelin katsoa, olisiko tästä aiheesta meitin palstalla mitään. Yksi ainoa Arlan maininta löytyi jostain kretiiniketjusta.

Lainaan hieman vanhemman ohjelman (YLE Teema) peruslöpinää aiheesta:

Tutkittu juttu: Outoa perinnöllisyyttä

Torstaina 12.10.2006 klo 20.00

Kaikki ei sittenkään taida olla perimässä, geeneissä. Tutkijat pohtivat nyt voivatko ympäristön, kuten ravinnon ja kemikaalien vaikutukset periytyä sukupolvelta toiselle.

Ihmisen genomin eli koko geeniperimän selvittäminen muutama vuosi sitten oli suuri tieteellinen läpimurto, mutta se ei sittenkään täysin vastannut odotuksia.

"Elämän käsikirjoitus" jäi edelleen vaillinaiseksi, kun paljastui, ettei ihmisellä olekaan niin paljon geenejä kuin oli uskottu, ja etteivät genomimme juuri eroakaan muista eliöistä. Ihmisen ja simpanssin geenit ovat liki 99 prosenttisesti samat.

Yllättävän iso osa elämän suuresta käsikirjoituksesta olisi siis löydettävä muualta kuin geeneistä.

Aivan viime vuosina tutkijoille on alkanut selvitä, että lisäselitystä lajien eroille on haettava geenien toiminnan säätelystä, ja tässä myös itse genomin ulkopuolelta tulevilla eli niin sanotuilla epigeneettisillä tekijöillä voi olla suuri merkitys.

Eräässä eläinkokeessa ravitsemuksen muutos sai hiiriemot synnyttämään erivärisiä poikasia kuin tavallisesti, ja sama värimuutos periytyi vielä seuraavalle sukupolvelle.

Toisessa hiirikokeessa taas jopa hormonihäiritsijöiksi kutsuttujen kemikaalien aiheuttamien lisääntymisterveydellisten ongelmien havaittiin periytyvän jälkipolville.

Hämmästyttävää tässä on se, että nämä ympäristötekijöiden aiheuttamat periytyvät muutokset eivät ilmene mitenkään itse geeneissä. Kyse on aiemmin tuntemattomasta epigeneettisestä perinnöllisyydestä.

Suuri genomiprojekti onkin hiljalleen saamassa rinnalleen epigenomiprojektin, jossa selvitetään millaisessa geenien säätelyn tilassa eri geenimme kulloinkin ovat. Mitkä geenit ovat aktiivisia, mitkä vaimennettuja ja miksi näin on?

Se tutkijoille on jo selvinnyt, että epigenetiikka (eli genomin ulkopuolisista tekijöistä aiheutuva geenien säätely) selittää osaltaan joidenkin syöpien syntyä. Syöpäkasvaimen holtiton kasvu ei välttämättä vaadikaan geenimutaatiota, vaan riittää, kun jokin kasvua hillitsevä geeni on vaimentunut.

Epigenetiikkatutkimus lupaileekin uudenlaisia syöpälääkkeitä, mutta mitä muuta se mahtaakaan paljastaa. Voisiko oudolla epigeneettisellä perinnöllisyydellä olla merkitystä myös lajien evoluution kannalta?

lähde

Kyselen vaan, josko joku tietäisi, kun iski tiedonjano. Laiskakin olen, kun en viitsi noita ulkomaalaisia linkkejä kaivella.

_________________
Eri uskontojen luomiskertomukset elämän synnystä eivät ole tieteellisessä mielessä teorioita, eikä niitä siten voida esittää myöskään vaihtoehtoisina teorioina elämän synnystä tai kehittymisestä.
- opetusministeri Jukka Gustafsson

Ei löydy hirveästi, mutta tämä oli joku aika sitten Tiede-lehdessä:

http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=685&vl=

_________________
Jumalat ovat helposti särkyviä; ne voivat kuolla yhdestä tieteen pyyhkäisystä tai annoksesta tervettä järkeä. - Chapman Cohen -

No ehtipä DM ensin! Osaakos joku viisampi etsiä tiedeuutisten arkistosta, mitä armaassa aviisissamme on epigenetiikasta kirjoitettu?

Täytyy muuten tilata erikoispikana Ruukin myllyltä suureportaasi aiheesta.

_________________
Se siitä. Kiitos kaloista, erityisesti haipuvussa.

Tämän päiväisessä dokkarissa sanottiin, että esimerkiksi keskitysleirillä olleiden lapsilla todettiin korkeita stressihormonipitoisuuksia ja ne näyttivät siirtyvän vielä siihen seuraavaankin sukupolveen. (Tätä tavallaan sivuttiin sukupolvimääritelmä-ketjussa)

Alkuun oli oletettu, että sodan jälkeisen sukupolven stressitasonmuutokset juontaisivat juurensa heidän lapsina kuulemiinsa juttuihin, mutta WTC tornien sortumisen jälkeen oli tutkittu n. 200 raskaana paikalla ollutta naista, ja huomattu, että niillä lapsilla, joiden kohdalla raskaus oli tuolloin viimeisellä kolmanneksella oli todettu jo vuoden iässä tehdyissä mittauksissa kohonneet hormonipitoisuudet.

_________________
Eri uskontojen luomiskertomukset elämän synnystä eivät ole tieteellisessä mielessä teorioita, eikä niitä siten voida esittää myöskään vaihtoehtoisina teorioina elämän synnystä tai kehittymisestä.
- opetusministeri Jukka Gustafsson

Taitaa nature-nurture -kisassa heiluri liikahtaa pian päinvastaiseen suuntaan.

Viime vuosien tiedeuutisten valossa on tuntunut, että kohalomme on kirjoitettu geeneihin. Kolmisenkymmentä vuotta sitten perimästä ei puhuttu mitään, kaikki oli ympäristön vaikutusta.

On tää jännää!

_________________
Se siitä. Kiitos kaloista, erityisesti haipuvussa.

Joo, sietääkin, sillä tuossa ohjelmassa kerrottiin myös sellainen hullu juttu, että rottakokeissa (nimeltä mainitsemattomalle) torjunta-aineelle altistetut rotat sairastuivat rintasyöpään, eturauhassyöpän jne., ja seuraavissa 2-4 sukupolvessa, jotka eivät olleet altistuneet, 85 % jälkeläisistä (per sukupolvi) sairastui samoihin tauteihin.

_________________
Eri uskontojen luomiskertomukset elämän synnystä eivät ole tieteellisessä mielessä teorioita, eikä niitä siten voida esittää myöskään vaihtoehtoisina teorioina elämän synnystä tai kehittymisestä.
- opetusministeri Jukka Gustafsson

Yksi kiistanalainen hypoteesi on, että nykyinen liikalihavuus- ja/tai diabetes-"epidemia" johtuisi isovanhempiemme (huonosta) ravintotilanteesta. Sitten pitäisi vain odottaa sukupolvi, kaksi, että näemme, onko hypoteesi oikea.

_________________
"Any technology distinguishable from magic is insufficiently advanced."
- Gregory Benford

Ohjelmasta jäi hieman puolivillainen olo. Kuinka voidaan tietää, mitkä kriisit ovat vaikuttaneet esivanhempiin? Riittääkö esimerkiksi hiiren, tai hiirikokeen seuraaminen televisiosta aiheuttamaan katsojassa stressin, mikä tulee näkymään jälkipolvissa? Lyseoaikainen naureskelu Lysenkolle saattaakin juuttua kurkkuumme. Olisi se vaan noloa. Eikö seuraava askel epigenetiikassa voisi olla mutaatioherkkyys koko geenikirjastossa?

Ihmisen näkeminen vain biologisena apparaattina pakottaa myös vapaan tahdon jonnekin loitommalle, niinkuin aina. En tiedä tuleeko sitä ikävä, koska en pysty lukemaan omista geeneistäni, tai epigenetiikastani, mitä mieltä mummuni oli asiasta. Tahdon sanoa, että toistaiseksi psykologian(kin) nielaiseminen biologiseen pimeään aukkoon ei kovasti ilahduta, psykologian tietystä ristiriitaisuudesta ja avuttomuudesta huolimatta.

Itselläni oli juuri murrosiän kynnyksellä stressaava kokemus merihädässä, jossa olimme todellisessa hukkumisvaarassa. Tällaisia tai saman tapaisia, jo unohtuneita kokemuksia saattoi olla myös nyt tutkittujen naisten (New Yorkissa) isovanhemmilla, tai vanhemmilla. Mistä alkaa tabula rasa epigenetiikan tutkimuksessa?

Lysenko ja Lamarck liikkuivat minunkin mielessäni. Mutta ennemmin muistelen teesi-antiteesi-synteesi -apparaattia tieteen kehityksessä.

Haistankos ihan väärin, kun pieni dualismin käry käväisi Kaukon suunnalta nenääni?

En osaa pitää biologiaa/somatiikkaa ja psyykeä erillisiä, itsenäisinä otuksina. Saman nahan sisällä ne peuhaavat molemmat. Jää sihen vielä vapaalle tahdolle eli etiikalle liikkumatilaa.

PS. Vanhan perimätiedon mukaan äitiä piti varjella monenmoisilta pahoilta ja järkyttäviltä vaikutuksilta raskausaikana. Pahaksi silmäksi sitä myöhempi sukupolvi naureskeli, vaan ehkä sittenkin..

_________________
Se siitä. Kiitos kaloista, erityisesti haipuvussa.

Kuin myös. Spekulointia sanoivat itsekin monien asioiden olleen/olevan.

_________________
Eri uskontojen luomiskertomukset elämän synnystä eivät ole tieteellisessä mielessä teorioita, eikä niitä siten voida esittää myöskään vaihtoehtoisina teorioina elämän synnystä tai kehittymisestä.
- opetusministeri Jukka Gustafsson

Duoda, duoda.

En osaa sanoa olenko syyllistynynyt tai syyllistymässä dualismiin. Se ei kuitenkaan erityisemmin edes pelota, mutta sairaus on diagnostinen kysymys. On helppo (?) sanoa, että jollakin on se ja se fyysinen tauti tai vamma, mutta kun sovellamme diagnostiikkaa ihmisen prykologiseen olemukseen, ottaisin mielelläni kättä pitempää heikoille jäille mennessä.

Siniverisyyteeni, aateluuteni, stressin sietokykyni ja jumalten suosio on toki taattu myös muutenkin kuin maaomistukseni ja perintöni kautta. Ei tässä sentään kastittomia olla. Tarkoitan sanoa, että uskon mieluummin tilastoihin kuin yksilökohtaisiin kädestäkatsomisiin. Edelliset voi rakentaa mielensä mukaan ja nehän valehtelevatkin, mutta jälkimmäinen on yleensä silkkaa huijausta.

Kävin juuri lääkärillä rapistumistani voivottelemassa, johon tämä viisas ammattilainen sanoi, että jos ei yli 50 vuotiaasta pystytä diagnosoimaan vähintään kolmea tautia, hän on kuollut. Siitä on jo kauan, kun olin niin nuori.

Olen miettinyt samaa hommaa lukiessani epigeneettisestä periytymisestä: josko Lamarck olisikin ollut enemmän oikeassa, kuin uskoimmekaan. Ja Nietzsche, jos niikseen tulee.

_________________
être = paraître

Heh, Kaukollapa on realistinen kantaparantaja Toki moottoriin tulee matkan varrella kulumia ja klappia, mutta k.o. dokkarissa puhuttiin ihan mitattavista suureista.

Mainituilla 9/11 -lapsilla mitattiin kortsolipitoisuuksia, jotka aiempien tutkimusten mukaan liittyvät kohonneeseen stressitasoon. Miten muuten vuoden ikäisten taaperoiden stressaantumista voitaisiin tutkia kahdensadan ipanan aineistossa.

Tuskin kovin suoria päätelmiä varsinkaan sielupainotteisista vaivoista voidaan epigenetiikan pohjalta tehdä. Vanhastaan tiedetään, että stressinsieto tai depressioherkkyys vaihtelee voimakkaasti yksilöstä toiseen. Tähän saattaa löytyä selitys, kun tutkitaan raskausajan merkitystä ihmisen terveyteen.

_________________
Se siitä. Kiitos kaloista, erityisesti haipuvussa.

Se onkin vaikeus. Emme voi tietää esivanhempiemme tarkkaa psykologista historiaa, so. ympäristöä, emmehän tiedä edes omaamme. Mikä ero on syntymäajan mukaan tehdyllä astrologisella tulevaisuus- ja luonnekartalla ja epigeneettisellä tilastovaihtelulla?

Kunhan epigenetiikan biologinen mekanismi löytyisi, pääsisimme taas turvalliseen legonappularakenteluun ihmisen "henkistä" ja "sielullista" olemusta mittaillessamme. Veikkaan, että meille Esson baarilaisille jäisi senkin jälkeen vielä asiallista turinointia ihmisten kummallisuuksista ja porvarien pahuudesta.

Jaa, olit ehtinyt tallentaa kökköisän ensiviestini sillä aikaa, kun editoin kieliasua hiukan siivompaan kuntoon.

Ensinnäkään en usko jestailun aiheiden loppuvan Esson baarista tai Viinipiiristä. Aina me jotain keksitään, joutavat.

Mutta uskon, että jotain lisävalaistusta tähän ihmisen olemisen kummallisuuteen vielä epigenetiikkakin antaa. Esmes miksi joku sairastuu skitsofeniaan, syntyy autistina tai ei masennu ei niin mistään.

Just tästä syystä tieteilyn bändärinä heiluminen on kivaa. Saa mietiskellä uusia juttuja eikä tartte etsiä virikkeitään salatuistaelämistä tai idoleista.

Elämän tarkoitus on luultavasti pähkäily ja päivänokosten ottaminen.

_________________
Se siitä. Kiitos kaloista, erityisesti haipuvussa.