KESKUSTELU

Kun keskustelualueen eri aiheissa on sivuttu lämpötilojen aikasarjojen analyysejä monella tavoin, ajattelin avata aiheen, joka keskittyisi pelkästään aikasarjojen analysointiin.

Lähtökohdaksi olen laittanut Helsingin Kaisaniemen tilaston kuukausittaisista keskiarvolämpötiloista. Tämän aikasarjan sanotaan olevan täysin puhdas, eli sitä ei ole käsitelty mitenkään muuten kuin vuorokautisista keskiarvo lämpötiloista on laskettu kuukausi keskiarvot. Datasetin saa oheisesta linkistä, ja datasarja on myös tuossa alla kaksoispilkulla ja välilyönnillä eroteltuina siten että kuukaudet menevät tammikuusta joulukuuhun ja lämpötilat ovat Celsius asteita.

Ohessa on siis varsin mittava aikasarja. Toivon, että keskusteluun osallistuvat osoittaisivat tämän aikasarjan avulla erilaiset väitteensä ja perustelisivat mielipiteensä.

Tähän aikasarjaan pitäisi päteä:
- että tähän ei ole tehty mitään manipulointeja
- Helsingissä oli 1750 350 kotitaloutta ja n. 1850 20.000 asukasta.
- 1900 luvun alussa asukasluku oli n. 100.000 ja II maailman sodan jälkeen n. 250.000
- Tuon tilaston alkuaikoina Esplanadin puistossa vielä tarhattiin lampaita ja kaupungin julkisesta liikenteestä vastasi noin 10 vossikkaa

Jos joku tietää mittausmenetelmistä, niiden muutoksesta ja laitteista jotakin, olisi mielenkiintoista saada kohdistettua nuo tiedot tuohon aikasarjaan.

Toivon siis, että tällä aikasarjalla tehtäisiin mallilaskelmia ja osoitettaisiin, miten teoriat toimivat. Jos aikasarja taakse sisältyy muutakin kuin satunnaisuutta, esim. yleistä vuosisataista keskimääräistä lämpötilannousua, kaupunkilämpöä (Uhi) tai jotakin muuta, niin se pyrittäisiin osoittamaan sekä esittämään sille malli (funktio tms.). Toivottavaa olisi myös se, että pyrittäisiin osoittamaan väitteiden tilastollisuuden perusteet – teoria ja tunnusluvut selkeinä käsitteinä sekä se, millaisilla aikajänteillä nämä väitteet pitävät.

PS. Olen parin viimeisen vuoden aikana lisännyt tuohon Kaisaniemen datasettiin luvut FMI:n sivuilta kuukausittain, enkä ole tarkastanut, ovatko ne yhden pitävät Helsingin kaupungin tilastosivujen kanssa. Jos joku huomaa eroja, korjataan ja katsotaan mitkä luvut ovat oikeat.


http://www.helsinginymparistotilasto.fi ... DTD&Lang=3


1829; -11,3; -14; -8,9; -1,7; 7,5; 14,1; 17,7; 14,5; 12,1; 4,5; -3,5; -6,6
1830; -8,9; -8,6; -2,7; 1,1; 5,5; 12,7; 16,3; 14,4; 10,5; 6,2; 2,6; -3,1
1831; -11,2; -5,2; -6,8; 2,4; 8,8; 16,3; 18,3; 15,6; 9; 5,7; 1; -3,8
1832; -4,5; -1; -1,7; 2,6; 6,8; 13,7; 13,5; 14,4; 9; 6,8; 0,2; -2,5
1833; -3,4; -5; -5,3; 0,4; 7,8; 14,1; 16,4; 12,3; 11,8; 8,1; 3,4; -4,4
1834; -10,7; -3,6; -1,6; 2,7; 8,3; 14,6; 16,8; 18,8; 9,7; 5,3; -1,1; -3,4
1835; -3,2; -2,1; -1,6; 0,9; 6,3; 14,7; 14,9; 13; 12,1; 6; -2,8; -10
1836; -7,2; -4,1; 0,6; 3,2; 6,7; 11,7; 14,4; 13,7; 9; 6,7; -0,7; -4,1
1837; -7,2; -2,5; -5,6; 0,6; 8,2; 14,1; 14,7; 16,2; 10,2; 4,8; 2,8; -4
1838; -13,6; -12,3; -7,6; -0,2; 6,8; 13; 16,8; 14; 13,7; 4,2; 0; -2
1839; -5,3; -6,8; -8,9; -1,1; 11,2; 14,1; 18,3; 15,6; 11,4; 6,8; -1,1; -7,6
1840; -7,6; -7,8; -4,8; 1; 5,6; 13,1; 14; 15,5; 12,6; 4,9; -2,6; -7,7
1841; -9,5; -8,2; -2,9; 2,8; 9,5; 13,6; 14,4; 15,5; 11,2; 5,5; 1,1; 1
1842; -5,8; -1,8; -2,5; 0,4; 9,1; 14; 16; 18; 9,8; 3,8; -1,7; 0,1
1843; -1,5; -3,4; -5,2; -1,1; 4,5; 13,4; 16,5; 18; 11; 4,5; -0,6; -0,3
1844; -8,5; -15; -5,8; 0,9; 9,4; 11,8; 14,3; 16; 11,6; 5,9; -2,1; -7,3
1845; -1,4; -12,2; -8,9; -0,3; 5,8; 12,8; 16,5; 16,2; 11; 3,9; 2,6; -2,7
1846; -8,1; -11,4; -0,2; 2,1; 6,5; 13,1; 17,2; 20,6; 11,2; 8,4; 1,6; -6,5
1847; -4,4; -11,1; -5,4; -2,4; 6,6; 14,6; 15,5; 18; 13; 5; 4,1; -0,5
1848; -10,8; -3,6; -1; 3,9; 8,4; 13,2; 14,5; 14,3; 10,7; 5,8; 0,7; -2,9
1849; -10,1; -5,3; -4,6; -0,1; 8,4; 11; 14,6; 15,6; 10,4; 4,6; 0,9; -5,6
1850; -14,4; -6; -6,8; 1,2; 9; 13,2; 16,9; 16,9; 10,3; 5,3; -1,5; -0,7
1851; -5,4; -7,5; -6,6; 2,9; 6,5; 13,4; 16; 14,1; 11,3; 7,2; 3; -0,9
1852; -5,2; -9; -2,9; -2,4; 7,6; 15,4; 16,5; 16,2; 11,4; 1,4; -4,4; -3
1853; -3,1; -7,6; -8,2; -1,2; 8,2; 15,4; 17,2; 14,2; 11; 6,4; 2,7; -2,7
1854; -9; -7,4; -2,9; 1,6; 9,7; 15,3; 18,5; 18,1; 8,9; 6,7; -1,1; -1,1
1855; -7,4; -12,9; -5,2; 0,9; 7,6; 14,5; 20; 15; 10; 6,1; -0,8; -8,4
1856; -6,5; -9,9; -7,1; 0,9; 6,8; 12; 15,1; 12,1; 9,6; 5,2; -6,4; -4,5
1857; -9,4; -3,2; -2,3; 0,7; 6,7; 12,1; 15,3; 17,3; 9,4; 6,9; 0,7; -0,4
1858; -3,5; -5,6; -3,9; 1,1; 8,4; 14,6; 19,7; 18,3; 12,9; 5,8; -3,8; -3,1
1859; -1,9; -2,4; -2,6; 1,5; 9,2; 15,6; 16,1; 14,5; 11,2; 4; 1,6; -3,4
1860; -4,6; -9; -5,1; 2,7; 7,1; 14,3; 17,5; 16,1; 11,6; 4,8; -1,3; -8
1861; -15,3; -4,4; -1,1; 0,4; 5,8; 15,3; 19,4; 15,9; 9,9; 7,5; -1,8; -1,9
1862; -14,4; -11,5; -6,2; 1,2; 8; 11,6; 13,1; 12,9; 9,9; 6; 0,2; -5,1
1863; -1,1; -2,2; -1,6; 2,4; 7; 13,7; 14,3; 14,7; 13; 7,9; 2,8; -2
1864; -5,3; -3,5; -2,8; 2; 4,5; 14; 17,6; 12,6; 10; 1,5; -5,1; -2,9
1865; -5,1; -12,4; -6,8; 0,9; 7,9; 10,6; 17,9; 13,4; 10,2; 3,8; 2; -2
1866; -0,1; -8,7; -6,8; 2,2; 5,7; 15,2; 15; 16; 14,3; 4,9; -1,2; -5,1
1867; -13,6; -5,4; -7,3; -1,1; 1,8; 12,2; 15,4; 14,8; 9,2; 6,2; -2,6; -10,8
1868; -10,3; -7,5; -2,8; 1,5; 8,4; 13,1; 18,4; 18,9; 11,1; 6,7; -2; -3,4
1869; -6,8; -2,7; -2; 2,9; 7,4; 12,2; 16; 15,6; 10,8; 5,2; -0,4; -1,5
1870; -3,8; -10,3; -4,3; 3,1; 7,2; 13,8; 17,3; 14,5; 9,9; 3,8; 1,5; -11,3
1871; -9,1; -18,2; -0,3; -0,2; 5,9; 11,7; 17,3; 14,3; 8,3; 4,3; -1,7; -5
1872; -1,6; -5,6; -3,2; 3,5; 10; 16,2; 17,5; 15,3; 10,2; 7,2; 2,6; -3,9
1873; -2,5; -6,4; -3,2; 0,5; 6,9; 14,9; 18,2; 14,9; 12,8; 6,8; -0,5; -1,9
1874; 0,3; -3,9; -2,5; 2,1; 5,7; 12,4; 16,3; 14,1; 10,8; 8,8; -0,3; -5,9
1875; -13,1; -6,7; -5,4; -0,8; 7,4; 13,6; 17,2; 14,8; 9,4; 1,9; -3,5; -11,9
1876; -8,6; -8,4; -1,8; 1,8; 4,2; 17; 17,3; 15,2; 11,6; 4,9; -2,8; -13,2
1877; -8,1; -8,4; -7; -0,6; 4,9; 12,1; 15,4; 13,9; 7,7; 5,3; 5,1; -0,3
1878; -5,7; -2,9; -3; 3,3; 7,1; 13,6; 14,3; 14,9; 12,4; 8,7; 2,3; -2,2
1879; -6,5; -5,8; -3,7; 1; 8,4; 13,8; 15,5; 16,7; 12,3; 5,5; -2,8; -6
1880; -6,7; -3,6; -3,6; 1,8; 7,6; 13; 16,2; 17; 12,6; -0,4; -1,3; -5,8
1881; -10,9; -10,9; -7,5; -1,6; 5,5; 13; 15,1; 13,5; 10,9; 3,4; 1,6; -1,5
1882; 0; -3; -0,5; 2,6; 9,1; 14; 17; 18,2; 12,7; 5; -3,7; -7,3
1883; -8,3; -7,4; -6,2; 2; 7,7; 16,1; 15,9; 14,4; 11,2; 5,8; 4,3; -1,6
1884; -3,7; -4,6; -3,1; 0,5; 6,5; 13,8; 16,9; 14,1; 12,4; 6,9; -0,8; -5,6
1885; -4,2; -4; -3,5; 1,3; 6,4; 12,4; 18,6; 15,2; 9; 4,2; -0,8; -2,5
1886; -7; -8,3; -5,8; 3,5; 8,3; 15,2; 17,1; 16,4; 10; 5; 3,6; -0,9
1887; -2,1; -1,2; -1,8; 2,9; 9; 13,5; 16,4; 15; 12; 3,7; -0,1; -5,3
1888; -8; -11,2; -9,7; 0,5; 6,3; 13; 15,6; 14,7; 10,3; 3,7; -1,1; -3,3
1889; -4; -10,1; -7,1; 1,9; 11,3; 16,6; 16; 14,4; 9,5; 7,4; 2,7; -1,5
1890; -2,7; -3,6; -0,2; 4,5; 10,9; 13,8; 15,4; 15,4; 12,1; 3,8; 0,1; -3,4
1891; -6,4; -2; -3,5; 2,4; 8,4; 12,5; 17,7; 14,2; 10,4; 7,3; -1,4; -1,9
1892; -9,3; -7,8; -4; 0,9; 7; 11,6; 14,8; 14,5; 11,6; 5,1; 1,6; -6,2
1893; -13,2; -14,8; -3,5; 1,2; 6,8; 13,6; 16,1; 14,9; 8,6; 6,9; -0,9; -1,7
1894; -1,9; -2,6; -0,9; 5,1; 10,1; 14,4; 17; 15,6; 7,9; 3,2; 2,2; -1,7
1895; -6,8; -13,2; -5,1; 1,5; 11,5; 16; 16,1; 15,6; 10,6; 6,1; 1,8; -2,6
1896; -3; -4,8; -2,9; 1,1; 8,6; 17,2; 19,1; 15,4; 10,9; 7,6; -1,1; -3,5
1897; -8,7; -6,7; -4; 3,3; 13,3; 14,7; 17,5; 17,2; 11,5; 5,6; 0,6; -3,1
1898; -1,2; -6,9; -5,3; 1; 9,1; 15,3; 16,3; 15,8; 10,2; 3,9; 3,2; -2
1899; -6,3; -6,8; -7,1; 1,6; 7; 11,2; 19,4; 12,9; 11; 6,2; 2,2; -6,5
1900; -6,5; -10,1; -5; 1,1; 6,9; 14,3; 15,6; 16,1; 9,1; 6,4; 0,7; -3,8
1901; -2,4; -8,8; -4,7; 2,6; 9,2; 15,5; 20; 17,8; 12,1; 8,7; -2,2; -7,7
1902; -6,2; -6,7; -4,2; -0,6; 6,4; 12,1; 13,9; 13,3; 9,3; 3,3; -1,2; -7,4
1903; -5,1; -1,8; 0,8; 3,1; 9,4; 15,4; 16,2; 14,3; 12; 2,8; 1,8; -0,9
1904; -1,2; -7,8; -4,5; 1,8; 6,7; 12,2; 14,2; 14,1; 10,7; 6,8; -1,4; -4,8
1905; -6,3; -3,6; -1,2; 1,2; 9,5; 16,1; 16,6; 14,4; 10,1; 4,5; 0,9; -1,8
1906; -2,5; -2,2; -3,7; 3,3; 12,2; 15,4; 18,2; 14,2; 8,9; 5,2; 1,7; -3,1
1907; -8,7; -5,1; -2,2; 1,7; 6,3; 13,3; 17; 13; 9,4; 9,2; 1,5; -11,4
1908; -5,2; -4,1; -4,1; 2,4; 7,7; 13,2; 15,5; 16,2; 9,5; 5,9; -2,3; -2,7
1909; -1,9; -8,6; -3,7; -0,1; 5,2; 13,5; 15,8; 14,6; 11,8; 10,1; -2; -1,9
1910; -2,9; -0,8; 0,9; 4,6; 10,8; 14,4; 16,7; 14,1; 11,6; 4,9; 0; -0,8
1911; -3,1; -7,5; -2; 1,6; 10,2; 12,8; 15,6; 16,9; 11; 4,8; 3,2; -0,7
1912; -8,4; -9,4; -0,1; 1,6; 7,4; 14,6; 18; 17,4; 8,9; 2,6; 0,6; 0,4
1913; -5,4; -3,6; -0,2; 4,4; 8,1; 13,2; 18,9; 16,7; 11,5; 4,8; 3; -4,7
1914; -6,8; -1,2; -1,8; 3,7; 8,8; 14,8; 21,4; 13,9; 10,1; 3,2; 0,9; 1,1
1915; -6,9; -5; -7; 2; 7,6; 12; 17,4; 15,2; 9,8; 3,2; -1,9; -12,2
1916; -4; -3,7; -4,4; 3,1; 7,1; 12,2; 18,7; 12,9; 8,6; 3; 2,8; -3,2
1917; -8,8; -11; -9,6; 1,1; 7,2; 16,2; 16,7; 18,5; 10,9; 7,5; 2; -2,4
1918; -8,5; -5,8; -2,6; 3,8; 8,4; 12; 17,6; 13,8; 10,4; 8,1; 3,3; -2,4
1919; -3; -7,1; -5; 1,4; 10,1; 13,9; 19; 13,8; 11,8; 5,2; -3,8; -5,4
1920; -6,8; -1,6; 1,2; 4,6; 10,7; 14,4; 18,2; 15; 12; 4,2; 3; -1,3
1921; -4,9; -6,8; 1; 6,8; 12; 14,4; 14,5; 15,2; 10,2; 5,1; -3,2; -2,8
1922; -8; -5,9; -3,8; 1,7; 8,5; 13,5; 16,4; 14,7; 11,4; 3,1; 0; -3,6
1923; -2; -11,6; -3,2; 1,2; 7; 10,3; 16,8; 13,8; 11,1; 6,8; 2,4; -3,6
1924; -6,2; -8,4; -4; 0,4; 8,3; 12,9; 17,2; 17; 13; 8,6; 2,8; 1,7
1925; 1,1; 0,1; -4; 4,8; 9,8; 14; 20,3; 15,4; 10,7; 3,2; -4; -6,8
1926; -9,7; -6,9; -2,6; 2,1; 8,4; 15; 17,8; 15,7; 10,3; 2,8; 2,7; -5,4
1927; -5,6; -4,5; -0,2; 1,8; 6,2; 12,2; 21; 18,3; 11; 4,3; -2,1; -6,6
1928; -4,3; -5,4; -2,9; 2,9; 8,6; 11; 13,7; 14,6; 10,4; 5,5; 3; -1,3
1929; -6,9; -13,4; -2,6; -0,5; 8,8; 12,6; 15,6; 14,7; 11,3; 7,5; 4,3; 2,9
1930; 1,4; -3,3; -0,2; 4,7; 11,3; 15; 18,6; 16,6; 9,1; 6,5; 1,7; -2
1931; -6,9; -7,4; -5,4; 1,8; 10,5; 11,5; 17,4; 16,6; 8,4; 5; 2,1; -3,3
1932; -0,6; -7,9; -5,9; 2,7; 9,7; 12,8; 19,9; 17; 11,5; 5,3; 2; 2,5
1933; -4,3; -6,3; -2,1; 2,7; 8,1; 16,1; 17,9; 14,7; 11,6; 6,2; -0,4; -4,7
1934; -1,1; -2,7; -1,6; 3,4; 10,9; 15,2; 18,5; 17,4; 14,9; 8,8; 3,8; -0,8
1935; -4,1; -3,7; -1,3; 3,1; 7,4; 14,8; 16,8; 15; 10,7; 7,1; 3,4; 0,4
1936; -2,7; -9,3; -0,5; 2,8; 10,6; 18,8; 18,9; 16,6; 11,1; 3,3; 3,5; 2,4
1937; -4,5; -5,7; -2,3; 4,8; 11,9; 16,5; 18,3; 18,7; 12,7; 7,2; 3,4; -7,1
1938; -3,4; -1,1; 1,1; 3,2; 8,4; 13,2; 18,9; 18,8; 14,3; 8,4; 5,4; -1,5
1939; -5,5; 0,4; -1,3; 3,2; 9,5; 15,2; 18,1; 20; 10,3; 2,7; 2,5; -4,4
1940; -12,4; -13,7; -7,4; 1,2; 10,9; 15,2; 18,6; 15,6; 10,7; 6,2; 2,6; -4,1
1941; -12,7; -8,3; -4; 0,5; 7,5; 13,3; 20,5; 16,3; 9,9; 2,4; -2,1; -9,8
1942; -15,9; -12,1; -8,8; 2,2; 7,7; 13,5; 15,9; 16,1; 11,6; 7,7; 0,7; -2
1943; -7,3; -0,1; 0,5; 4,1; 9,7; 15,7; 16,9; 15,4; 12,2; 8,7; 3,3; 0,8
1944; -2,3; -3,6; -1,9; 1,5; 8; 12,9; 18,7; 17,4; 11,8; 7,7; 2,2; 0,9
1945; -4,4; -3,2; -2,9; 3,7; 8,2; 13,6; 19,5; 17,7; 9,4; 3,7; 0,6; -6
1946; -4,6; -7,9; -3,6; 3,7; 8,9; 14,2; 18,8; 16,2; 13,1; 3,6; 1,4; -0,6
1947; -6,7; -12,9; -6,2; 2,9; 10,3; 16; 17,9; 16,8; 12,8; 4,6; 0,3; -2,8
1948; -6,2; -6,8; -0,6; 4,5; 10,5; 15,4; 17,9; 15,1; 11,9; 5,5; 1,7; 1,1
1949; -0,8; -0,7; -1,7; 3,9; 11,3; 13,4; 17,3; 15; 14,7; 7,1; 3; 0
1950; -10,4; -4; -1,4; 4,7; 10; 14,4; 15,8; 16,8; 12,4; 6,9; 2; -0,8
1951; -5,6; -5,7; -5,3; 3,9; 7,7; 13,8; 15,6; 18,4; 13,2; 7,8; 1,4; 1,3
1952; -1,3; -2,9; -7; 4,2; 7,3; 13,8; 16,3; 14,5; 9,4; 3,5; -0,7; -1,3
1953; -3,8; -7,2; 0,1; 5; 9,2; 17; 17,1; 15,8; 10,9; 8,6; 3,2; -0,1
1954; -5,2; -9,8; -0,6; 2,2; 11,2; 13,6; 17,7; 15,8; 12,5; 6,6; 1,4; 1,2
1955; -3,4; -6,7; -4,1; -0,3; 6,3; 12,6; 18,3; 18,8; 14,4; 7,2; 0,2; -8,6
1956; -6,2; -12; -3,1; 0,9; 8,9; 15,6; 16; 13,6; 10,1; 5,8; -3,1; -1,3
1957; -1,6; -1,6; -5,4; 2,3; 8,8; 13; 18,2; 16,4; 10,5; 6,9; 2,1; -0,7
1958; -6,8; -8,5; -6,1; 1,3; 7,7; 13,3; 15,5; 15,1; 11,7; 7,3; 4,4; -4,6
1959; -3,4; -1,3; 1,3; 4,3; 10,2; 15,5; 18,7; 18; 9,7; 5,8; 2,5; -3,7
1960; -8,1; -7,6; -4; 2,1; 11; 16; 18,2; 16,3; 11,7; 5; 0,9; 0,9
1961; -2,2; 0,7; 1,3; 3,6; 10; 17,3; 16,5; 14,9; 11,3; 10,2; 3,4; -3,6
1962; -2,7; -4; -6,4; 4; 8,6; 12; 15,3; 13,5; 10,4; 7,7; 2,6; -5
1963; -8,4; -9,6; -7,5; 2,8; 12,5; 15; 16,7; 17,1; 13,6; 7,2; 1,5; -2,6
1964; -1,9; -7,8; -3,4; 2,8; 9,5; 14,7; 17,2; 15,2; 11,1; 8,2; 0,8; -0,8
1965; -2,7; -6,6; -2,6; 3,5; 7,3; 15,1; 14,9; 14,8; 13,4; 6,7; -2,9; -2,5
1966; -11,6; -12,1; -1,7; 0,1; 9,1; 16,6; 18; 15,2; 10; 6; 3,1; -3,2
1967; -9,7; -4,3; 1,1; 3,7; 9,4; 13,7; 16,9; 16,3; 13,6; 9,5; 4,4; -8,1
1968; -12,7; -4,1; -0,3; 4,5; 7,6; 16,3; 15,7; 16,7; 11,7; 3,5; -0,6; -1,2
1969; -8; -8,8; -5,7; 3,3; 8,2; 15,9; 16,9; 17,3; 10,6; 6,2; 1,3; -5,6
1970; -8,6; -11,2; -1,5; 1,9; 9,6; 17,1; 16,3; 16,3; 10,7; 5,2; 0,3; -1,5
1971; -1,3; -4,9; -4; 2,3; 9,8; 14,1; 17,2; 15,8; 10,1; 5,7; -0,2; -0,9
1972; -7,1; -3,6; -2,4; 2,2; 9; 16,4; 20,4; 17; 11,1; 5,6; 1,7; 2,8
1973; -1; -3,2; -0,3; 3,1; 9,9; 16,8; 20,2; 15,6; 8,4; 3,5; -1,3; -5,2
1974; -1,9; 0,2; -0,2; 3,4; 7,6; 14,7; 16,2; 14,9; 13,3; 6,7; 3,4; 1,8
1975; -0,3; -2; 0,6; 3,7; 11,7; 13,9; 18,1; 17,2; 13,6; 5,9; 2,3; -0,6
1976; -8,4; -5,8; -3,9; 2,3; 11; 13,2; 16,1; 15,6; 9; 3; 1,4; -3,1
1977; -5,4; -8,2; -1,8; 1,6; 9,3; 14,5; 14,9; 15,1; 8,9; 6; 2,6; -2,7
1978; -4,7; -10,1; -2,1; 2,2; 10,4; 14,5; 15,9; 14,5; 9,7; 4,9; 3,2; -11,1
1979; -7,5; -8,7; -1,1; 1,7; 9,5; 15,7; 15,2; 16,8; 10,9; 4,9; 2,5; -2,8
1980; -7,4; -7,3; -5,6; 4,6; 7,3; 17; 17,5; 15,8; 11,9; 6,5; -0,9; -1,8
1981; -3,1; -4,8; -4,8; 2,1; 10,8; 12,7; 17; 14,8; 11,2; 7,4; 1,2; -4,5
1982; -8,6; -4,8; 0,2; 3,2; 9; 12; 17,5; 16,4; 11,3; 6,3; 4,7; 1,1
1983; -0,3; -6,8; -1,8; 5,1; 11,6; 14; 18,6; 16,1; 12,3; 6,9; -0,4; -1,7
1984; -3,2; -4,3; -3,2; 4,5; 12,6; 14,9; 15,5; 15,9; 10,8; 8,3; 2,3; -0,9
1985; -13,9; -13,7; -1,8; 1,3; 9,2; 14,1; 16,3; 16,4; 10,4; 7,8; 0,1; -5,1
1986; -6,6; -10; -0,5; 3,1; 10,3; 17; 17,3; 14,6; 8,4; 6,6; 4,7; -5,5
1987; -16,5; -5,9; -5,9; 2,4; 8,5; 12,8; 15,5; 13,2; 10; 7,9; 0,7; -3,1
1988; -1,5; -3,1; -2,3; 1,9; 11,7; 17,5; 20,4; 15; 12,1; 5,7; -1,8; -4,7
1989; 0,5; 1,3; 2; 5,1; 11,1; 16,1; 17,9; 15,1; 12,1; 6,4; 1,5; -3,9
1990; -2,7; 1,6; 1,8; 6,3; 10,3; 14,7; 16,3; 16,4; 9,6; 6,2; 0,3; 0
1991; -2; -5,2; 0; 3,7; 8,2; 12,7; 18; 17,3; 10,8; 6,8; 4,2; -0,1
1992; -0,7; -1,3; 1,4; 2,4; 10,9; 16; 16,7; 15,3; 13; 2; -0,1; 1,3
1993; -0,7; -1,7; -0,2; 3,7; 13; 12,6; 16,2; 14,5; 7,7; 4,9; -1,6; -2
1994; -3,1; -11,6; -2,1; 4,6; 8,8; 12,5; 19,8; 16,4; 12; 5,6; 0,5; 0,3
1995; -2; 0,2; 0,7; 3,6; 8,8; 17,3; 15,8; 16,3; 11,9; 8,7; -1,1; -6,3
1996; -5,2; -9,1; -3,1; 2,7; 8,6; 13,3; 15; 18,1; 9,8; 7,7; 4,4; -3,9
1997; -3,2; -2,5; -0,3; 2,4; 8,5; 16,5; 19,2; 18,9; 11,7; 3,8; 1,2; -2,1
1998; -1; -3,6; -3,3; 2,7; 9,9; 14; 16,4; 14,1; 12,2; 6,7; -2,1; -1,4
1999; -5,1; -6,3; -1,1; 5,4; 8; 17,6; 18,7; 15,6; 13,4; 7,4; 3,3; -1,2
2000; -2,2; -1,6; -0,3; 5,8; 10,2; 13,9; 17; 15,9; 10,5; 9,5; 5,5; 2
2001; -1; -6,8; -2,7; 5; 9,7; 13,8; 20,2; 16,4; 12,8; 8,7; 0,9; -6
2002; -2,7; -0,4; 0,8; 5,3; 11,4; 16; 19,1; 19,4; 11,6; 1,5; -1,9; -7,1
2003; -8,6; -5,1; -1,2; 2,4; 9,1; 13,2; 20,6; 16,8; 12,1; 4,4; 3,7; 0,1
2004; -5,7; -4; -0,5; 4,9; 10,3; 13,3; 16,6; 17,3; 12,8; 6,8; 1,1; 1,1
2005; -0,1; -4,5; -5; 4,5; 10,3; 14,4; 19,2; 16,7; 13,1; 8,3; 4,6; -2,3
2006; -3,7; -7,9; -5,4; 3,6; 10,5; 15,9; 18,9; 18,7; 14; 8,5; 2,8; 4
2007; -1,1; -7,9; 3,1; 5,5; 10,5; 15,6; 17,5; 17,6; 11,9; 7,3; 1,2; 2,4
2008; 0,6; 1,1; 0,2; 6,1; 10,9; 14,4; 17,6; 15,5; 10,4; 9,3; 3,7; 1,4
2009; -2,8; -3,6; -0,9; 4,5; 11; 14,1; 17,2; 16,7; 13,5; 4,2; 3,6; -3,3
2010; -10,4; -8,1; -1,8; 4,6; 11,5; 14,6; 21,7; 18,1; 12,2; 6; -0,5; -7,5
2011; -4,4; -9,9; -1; 5,6;

Katsaus Kaisaniemen sääaseman vaiheisiin aina sen perustamisesta lähtien löytyy täältä: http://ilmastotieto.wordpress.com/2010/ ... lsingissa/.

Siellä on myös arvio UHI-efektistä Kaisaniemessä.

Miten "11-vuotinen liukuva keskiarvo" voi jatkua datan loppuun asti oheisessa kuvassa?

Tuohon koko kuukausisarjaan sopii oikein hyvin ARIMA(1,0,0)*(0,1,1).
AR(1)-kertoimen estimaatti on 0,36 ja SMA(1)-kertoimen 0,98. Molemmat ovat erittäin merkitseviä; tuo jälkimmäinen kovin lähellä käännettävyysarajaa, vaikka jääkin sen alle.
Vakion estimaatti on 0,013, joten sen verran on trendiä, siis 1,3 astetta vuosisadassa.
Outliereitä on seitsemän, ja ne ohjelma on ottanut huomioon Tramon periaatteiden mukaisesti. Kun havaintoja on 2188, ei seitsemällä arvolla ole sanottavaa merkitystä.
Jäännössarjan keskiarvo -0,77 astetta ei ole merkitsevä, jäännöshajonta on 2,15 astetta. Jäännössarjan kaikki autokorrelaatiot ovat pieniä.

Ennusteet vuoden 2011 loppuun: 10,8; 15,4; 18,2; 16,8; 12,0; 6,8; 2,0; -1,6 astetta.

Ilman outlierien käsittelyä AR-kerroin pienenee 0,35:een, SMA-kerroin ylittää käännettävyysrajan ja vakio pienenee hitusen. Jäännoshajonta kasvaa 2,22:een ja jäännössarjan satunnaisuus heikkenee, mutta Ljung-Boxin Q(24) vielä ihan kelvollinen.
Ennusteet ovat muuten samat, mutta joulukuu alenee kahdella asteen kymmenyksellä
-1,8:aan; ovathan outlierit melkein yksinomaan pakkastalvia.

Malli täyttää riittävyyden ja vähäparametrisyyden ehdot.

Niin, sitä UHI-arviota ei FMI:n tapojen mukaisesti liene mistään meille köyhille saatavilla?

Minulla on hallussa eräs FMI:n UHI-korjattu versio Kaisaniemestä. Se ei kyllä tunnu vastaavan ihan täysin tuota abc:n linkkaamaa Nevanlinnan käyttämää. Tässä sarjan erotus terawatin datan kanssa:


abc osannee kertoa kumpi on FMI:n käyttämä "virallinen" versio? Mistä johtuu tuo 1920-luvun lopun kummallinen ylöspiikki ja 1960-luvun "negatiivinen UHI"?

Edit: "UHI-korjaus" tarkoittaa tuossa samaa kuin abc:n linkissä eli että sarja on muokattu sellaiseksi kuin jos "nykyolot olisivat vallinneet aina".

Tuon hallussani olevan Kaisaniemen sarjan "UHI-korjauksen" trendi on 0,83 astetta vuosisadassa. Ts. ei tuohon mitattuun Kaisaniemen sarjaan paljoa "selittämätöntä" trendiä jää...

Joku loppupistetasoitusmenetelmä käytössä, vaikea sanoa onko uusi vai jo olemassaoleva. Ei ainakaan MR, ehkä minimum slope:n variaatio ?

Voipi olla ... joka tapauksessa sillä on saatu tuo loppu osoittamaan kivasti yläviistoon. Ilmastotieteilijöille tyypilliseen tapaan Nevanlinna ei ole katsonut tarpeelliseksi kertoa lukijoilleen mitään tuosta "köyhänMiken tempusta".

Saako 1934 lämpimimmän vuoden palkinnon takaisin UHI-korjauksen myötä ?

Saa... tässä TOP 10 (järjestyksessä):

1934
2008
1938
1930
1949
2000
1989
1961
1975
2007

Muistetaan kuitenkin, että nuo 1930-luvun lämpimät vuodet johtuivat luonnollisista syistä kun taas 2000-luvun lämpimät vuodet olivat ilmastonmuutoksen aiheuttamia. Näin on FMI meille suuressa viisaudessaan kertonut.

Eli meillä on kolme sarjaa, joiden 11-vuotisissa keskiarvoissakin on reilun asteen heittoja. Jos palataan tähän vastineeseen,

http://ohjelmat.yle.fi/files/ohjelmat/u3219/Ilmatieteenlaitoksen_vastine.pdf



kertooko nyt siis fysiikan lait mikä näistä sarjoista on oikea?

Ilmatieteen laitos on ihan oikeassa, mutta se mikä heiltä unohtuu on se, että mallin validointi on aivan keskeinen juttu ja taloudellisesti näin ison asian ollessa kyseessä sen pitää olla erittäin hyvin tehty. Ei mitään ihmejuttua, jossa otetaan keskiarvo tai mediaani kahdestakymmenestä eri mallista vaan yksi malli joka toimii.

Aivan varmasti Kuten muistetaan ei kuitenkaan saa takertua yksittäisen havaintoaseman sarjaan.

http://ilmatieteenlaitos.fi/havaitut-il ... t-suomessa


Näin esimerkiksi Yhdysvaltojen kokoisen alueen keskilämpötila saadaan mallinnettua "luonnonlakeihin perustuvan mallinnoksen" kanssa niin että virhekin (30 vuoden keskiarvossa) saadaan puristettua muutamaan asteeseen. Kun mallit on näin validioitu, niistä voidaankin helposti johtaa tulevaisuuden ennusteita kymmenesosien tarkkuudella.

http://dx.doi.org/10.1080/02626667.2010.513518

Olisi mielenkiintoista saada tuo jäännössarja esille, joko lukuina tai grafiikkana, jotta näkisimme miten se poikkeaa alkuperäisestä. Esimerkiksi saman tyyppinen taulukko, joka oli tämän ketjun alussa kävisi hyvin (kaksoispilkuilla tai välilyönneillä erotetut kentät). Joku voi siitä tehdä sitten vertailugrafiikan, jos sellaista kaivataan.

Miksi urbanisoitumiskorjaus on tehty noin. Eihän urbanisoituminen lisännyt lämpötilaa 1800-luvulla?
Näin tehtynä se aiheuttaa tehosteen ilmastonmuutokseen, joka varmaan oli tarkoituksenakin. Lätkämaila taitaa tässäkin olla tarkoitus saada näkyviin. Piirtäkääpä kuva toisella tavalla malliksi.

On tietenkin mielenkiintoista puuhailla näiden aikasarjojen kanssa ja etsiä kuka milläkin tavalla viilaa linssiä tilastotempuilla. Mutta kun ajatellaan, että maapallo on tointumassa edellisen pienen jääkauden jälkeen kuten onkin, niin totta kai tilastoista löytyy nouseva trendi.

Vaikka kuva onkin ainakin jossain epäluotettavaa tietoa niin ainakin the Thames jäätyi pienen jääkauden aikana. http://www.netweather.tv/index.cgi?acti ... hist;sess=