KESKUSTELU

Tutkijat hämmentyivät – aurinko palasi pohjoiseen liian aikaisin

Tutkijat olivat laskeneet, että kaamos olisi loppunut Grönlannin Ilulissatissa 13. tammikuuta, mutta aurinko nähtiin kuitenkin paistamassa yllättäen jo 11. tammikuuta.

http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/ ... ating.html
http://www.techeye.net/science/arctic-s ... days-early
http://www.stara.fi/2011/01/22/aurinko- ... -aikojaan/

Kiertorata vai horisontti muuttunut?

Dailymailin ensimmäisiä kommentteja:

The funny thing is that the sun in Ilulissat factually rises from behind mountains without ice §.-)
- Ole Heinrich, Nuuk, Greenland, 16/1/2011

Ettei vain olisi ollut haloilmiö kysessä?

Filosofi Humen kuuluisa väite taisi olla jotakin seuraavaa: "Se, että on havaittu auringon nousevan tänään ja historiassa, ei mitenkään suoraan todista, että se nousee myös huomenna". Kausaliteetti ei siis synny pelkistä havainnosta, vaan pitää olla myös teoria, joka todistaa kausaliteetin.

Jotenkin tämä tuli mieleen tätä aloitusta lukiessa. Muuten en osaa sanoa asiaan mitään.

Mielenkiintoisia aurinkoon liittyviä havaintoja on toki Suomessakin. Taka vuosina, jolloin vielä jaksoin vaellella lapissa, niin heinäkuussa oli päiviä, jolloin aurinko nousi kaksi kertaa saman vuorokauden aikana ainakin Helsingin yliopiston allakan mukaan.

En tiedä tarkalleen miten tuo nousu ja lasku määritellään tarkasti, sillä aurinko kelluu siinä horisontissa ja arkipäivän havainnot eivät ehkäpä ole kovin tieteellisiä.

Itse asia kiinnosti sen verran, että piti katsoa, missä tämä paikkakunta on, ja se löytyy Google Mapsista seuraavasta linkistä http://maps.google.fi/maps?f=q&source=s ... 2&t=h&z=11

Mielenkiintoista tuossa on, että suoraan kaupungin eteläpuolella on jäävirta, jonka takaa auringon kaiketi pitäisi nousta.

Ei kaiketi ole kovinkaan epätavallista, että tuollaisen jäävirran geometria muuttuu ajan kanssa. Periaatteessa syitä voisi olla kolme.
A) Jäävirta etenee sellaista vautia, että horisontti ei yksinkertaisesti säily samana vuodesta toiseen, vaan siinä on jokin luonnollinen vaihtelu jo luonnostaan.
B) Lämpö sulattaa virtaa, jolloin se madaltuu. Toisaalta lämpö voisi myös lisätä jäävirran volyymiä, jolloin se voisi myös virrata korkeampana, koska massavirtaus lisääntyisi.
C) Jos jäävirta on ehtymässä, niin luultavasti se myös madaltuisi. Ehtymiselle voisi olla suuri määrä syitä.

Karttaa katsoen siis ensimmäisenä tulee mieleen tuon jäävirran volyymiin liittyvät selitykset. Wikipedia kertoo Gröönlannin jäävirtojen nopeudeksi 1-4 km vuodessa, joten silläkin vaudilla horisontti kyllä muuttuu joka vuosi.

^^niinno muuten hyvä hypoteesi, mutta jos tota googlen kuvaa kattoo tarkemmin niin se jäävirta lilluu alhaalla vuonossa ja siinä kylän ja jään välissä on hiukan korkeempaa maata, että ei se ny siitä taida johtua


joku ilmakehän kangastusilmiö voisi olla kyseessä, eli se aurinko on näkynyt jostain horisontin alapuolelta kun valo on heijastellut ilmakehän eri kerroksissa

Sitä ei voi ilmaista noin minuutintarkasti kuin komppaniassaherätys. Täällä oli talvipäivän seisauksen tienoissa neljä minuutilleen yhtä pitkää päivää putkeen, sitten se parina päivänä piteni minuutin kerrallaan, sitten muutaman päivän kaksi min jne. Lisäksi sitä näköjään myös päivitetäänkin, koska 10vrk:n sääennustukset ja myöhemmin esitettävä päivän täsmäsää eivät aina synkkaa.

Ainakin Utsjoella kaamos päättyi itl ennusteen mukaisesti 16. päivä.
Ensimmäisenä "päivänä" aurinko näyttäytyy muutaman minuutin, toisena jo kaiketi lähemmäs tunnin verran, joten muutos päivän pituudessa on melko nopeaa.

Ilulissat on 69,13 N., Mä olen 63,09N.
Auringon nousuaikahan on kai se, kun puolet ympyrästä on ylhäällä (ja laskiessa päinvastoin). Lasketaanko kaamos jotenkin toisella tavalla? Kun ylävaakatangentti ja horisontti yntenevät?

Kaamos päättyi etuajassa Utsjoella

Aurinko pilkisti Utsjoen eteläreunalla Petsikolla ensimmäisen kerran tänään kello 12. Kaamoksen päättävän hämmentävän valoilmiön kuvasi Lapin Kansan lukija Minna Saastamoinen.

Aurinko näyttäytyi vuorokauden etuajassa. Helsingin yliopiston almanakkatoimiston mukaan kaamos päättyy Utsjoella vasta sunnuntaina kello 12.16.

http://www.lapinkansa.fi/cs/Satellite/L ... oella.html

Eiköhän ero johdu siitä, että Petsikko Utsjoella on noin 300 m merenpinnan yläpuolella, mutta Almanakassa nousu- ja laskuajat annetaan merenpinnan tason mukaan. Korkeammalta aurinko näkyy vähän aikaisemmin.

Tähän on yksinkertainen ja looginen selitys:

Ilmakehä on "kasassa" auringon alhaisen aktiivisuuden vuoksi, jolloin auringon valo taittuu hieman eri tavalla osuessaan ilmakehään pienessä kulmassa.

Maapallon termosfääri oli "kasassa" ja koska ilmakehän massasta on n 99.99997% 100km alapuolella ja 99% 30km alapuolella, niin ei se ihan heti vaikuta uskottavalta, että yläilmakehän romahdus vaikuttaisi noin dramaattisesti myös ilmakehän tiheissä alaosissa.

Mutta jos noin olisi, niin eikö hyvin epätavallisia optisia ilmiöitä nähtäisi joka puolella maailmaa?

Eihän tätä muutosta voi nähdä kuin korkeilla leveysasteilla ja nimenomaan talvella - kesällä aurinko paistaa niin korkealta, ettei ilmiötä voi nähdä. Ja kyllä se yläilmakehäkin vaikuttaa valon taipumiseen auringon noustessa.

Haloksihan tuo on luokiteltava. Lehdistö taas asialla. Laitan vain kuvalinkin http://cartinafinland.fi/fi/picture/27191/Halo.html ja täältä lisää http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/ilmakeha/

Kovin eksoottisia selitysyrityksiä täällä. Eiköhän tuossa ole vain paikallinen säätila ollut sellainen, että horisonttirefraktio on hieman tavallista suurempi. Refraktio on ilmiö, jossa valo taipuu edetessään ilmakehän tiheydeltään muuttuvien kerrosten läpi. Voimakkaimmillaan se on horisontissa ja yleensä sen suuruus on noin puoli astetta, eli karkeasti Auringon kiekon halkaisijan verran. Aurinko on siis geometrisesti kokonaan horisontin takana silloin, kun sen alareuna näkyy koskettavan horisonttia.

Refraktio on nimenomaan ilman määrästä riippuvainen. Yläilmakehässä sitä ei (näkyvälle valolle) juuri tapahdu, vaan alimmat kilometrit hallitsevat. Refraktio on yksinkertaisilla laitteilla havaittavissa korkeammallakin (lähempänä zeniittiä), jos haluaa, vaikka ei se silmiinpistävä juttu ole kuin horisontin lähellä ja nimenomaan nousu- ja laskuajoissa.