KESKUSTELU

Kun olen katsellut lisää tätä tietokantaa, ihmettelen, miten näitä UHI päättelyjä on tehty, sillä mikään kannan kenttä ei luokittele mitenkään näiden mittausasemien sijaintia suhteessa suuriin asutuskeskuksiin. Jos sen haluaisi tehdä, pitäisi sellaiset asemat poimia kannasta yksitellen. Tietenkään se ei olisi mahdotonta, esimerkiksi laittamalla rajaksi miljoonakaupungin ja etsimällä sellaiset sieltä esille. Vaivaahan tuohon menisi.

Sen sijaan kannasta on aika helppo kaivaa esille merellä olevat poijut, joista on kerätty tietoa runsaat 30 vuotta. Tietokannassa on noin 50 sellaista poijua, jotka ovat olleet merellä noin 30 vuotta ja aivan viimevuosina poijujen kanta on noussut noin 150 kpl:een. Poijujahan on varmasta paljon enemmänkin, mutta tässä kannassa niitä on tuo määrä ja niistä voidaan laskea anomalia, jonka voisi olettaa edustavan aika hyvin merien pintalämmön muutosta.

Oheisen kuvan perusteella merellä ei näyttäisi tapahtuneen mitään merkittävää lämpötilan muutosta. Vaihtelua on ollut puolesta toiseen. Tämä anomalia on laskettu seuraavasti:
- on laskettu poijun pitkäaikainen keskiarvo ja vuoden keskiarvosta on vähennetty tämä pitkäaikainen keskiarvo.
- varsinainen anomalia on laskettu sitten yksittäisten poijujen anomalioiden keskiarvona

Kun maan pinta-alasta 3/4 osaa on merta ja merissä on suuri lämpökapasiteetti, niin tulos on oletettavasti tämän kaltainen, mutta jos merien lämpökapasiteetti olisi kasvanut, pitäisi tämän anomalian nousta, mutta mitään sellaista ei näy.

BESTin Urban-luokittelu perustuu MODIS 500-tietokantaan - satelliitista tehtyyn luokitteluun tietyn maantieteellisen alueen urbaanisuudesta:
http://iopscience.iop.org/1748-9326/4/4/044003/fulltext
Luokittelun oikeellisuus edellyttää ainakin mittauspisteen oikeita GPS-koordinaatteja.

Yritin saada pääsyä tuohon kantaan, jotta olisin katsonut esimerkiksi Suomen luokitteluiden järkevyyden, mutta ainakaan vielä ei vastausta ole tullut.


Etteivät vain kaikki poijut ole TAO-projektin poijuja?
http://www.pmel.noaa.gov/co2/file/TAO+buoy

Graafisi näyttää nimittäin NINO-alueen lämpötilavaihteluilta.

Putosin kärryilta viime marraskuussa kun tuli muita huolia (syöpä), enkä ole saanut vieläkään käyntiin näihin datasetteihin perehtymistä. Minua kiinnostaisi ihan lyhyen aikavälin, esim. 1980-2010 laskenta kevään tulosta vaikkapa vain Etelä-Suomen osalta, löytyykö siitä mitään trendiä kasvukauden alkamisen suhteen? Eli onko keväiden viivästymistä, toisinsanoen kasvukauden (pysyvästi yli +5 vrk keskilämpö) lyhenemistä havaittavissa?

Saako kukaan noista datoista edes noin suurinpiirtein ja sinnepäin luotettavaa käppyrää esiin? Jos jokin trendi on, eiköhän se näy kaikkine virhemarginaaleineenkin jotenkin.

Tämä Best-data ei ole alkuperäistä lämpötila tietoa vaan homogenisoitua, joten sillä ei voi saada esille haluamaasi asiaa. Eli jokaisen kuukauden lämpötiladata on korjattu esittämään vuoden keskilämpötilaa tai jotakin sinne päin. Matemaattista algoritmia en tiedä, mutta vuoden keskilämmöt asettuvat best luvuilla samaan vuosikeskiarvoon kuin alkuperäiset lämpötilaluvut.