KESKUSTELU

Vileä lyhyesti tli:lle:

metoffice on brittien ilmatieteenlaitos.

http://www.metoffice.gov.uk/

vastaa briteissä meidän omaa http://www.fmi.fi :iä

No minkä takia sitten tämä normaalisti raskaampi kylmä vesi kokee nyt nostetta ?

Arvelen, että tässä on taas yksi niitä elokehän tapahtumia, joita ei ole ainakaan liikaa tutkittu, ja jonka tunteminen on ensiarvoisen tärkeätä, vaikkapa mallinnuksia luotaessa.

Jaaha jaaha, nähdäkseni alat pikku hiljaa hoksaamaan tätä aikasarjajuttua. Tässä vähän aikaa sitten valittelin kun Ilmatieteen laitos piirtää tasoitettuja käyriä nykypäivään asti, vaikka tulevaisuuden dataa ei ole vielä saatavailla. Viesti ei tietenkään mennyt perille, se kun on ilmastojulkaisuissa tapana esitää tasoitetut aikasarjat näin.

Hadcrut datassa tasoitetaan päätypisteet, ja kehdataan vielä pitää luottamusvälikin samana..

Nyt kun lämpötilat ovat laskeneet, esim. Mannin minimum roughness menetelmä alkaa kohtapian tuottamaan melko kylmiä lukemia. Varmaan sitten menee viesti perille alarmisteillekin, täysin humpuukimenetelmä. Se vaan aiemmin oli mukava tapa, kun sai tasoitetut käyrät näyttämään vuostuhannen huippulukemia.

http://en.wikipedia.org/wiki/El_Ni%C3%B1o

Nimimerkki tuc:ille täytyy siitä asiasta nostaa hattua, että hän on selvästikin valmis viimeiseen hengenvetoon asti taistelemaan uskomiensa asioiden puolesta. Valitettavasti tieteessä usko ei kuitenkaan riitä loppuun asti, vaan ennen pitkää mittausdataa saadaan riittävästi, jotta asioiden oikea laita varmistuu.

Ei tainnut mennä nimim. ämpeen kysymys perille. Miksi nimekkäät tutkijat, kuten aikaisemmin mainittu Trenberth, laitoksensa tutkimuspäällikkö, eivät tiedä missä lämpö luuraa ja miksi?

Ongelma tuli todetuksi aikaisemmin linkatussa Trenberthin haastattelussa.

Sinänsä on askel eteenpäin, että vähitellen alat uskoa puheen maapallon vesien ja ilmakehän lämpökapasiteetista liittyvän myös ilmastoasioihin.

Säteilytaseen avulla muutoksia ei voida selittää, kuvata kylläkin, jos mittaustietoa on saatavilla.

Tuolla Biologia ja ympäristö-palstalla lupailin yhdessä keskustelussa, että jos saisin graafien pohjana olevat aikasarjat käsiini, voisin piirrellä niistä joitain kuvioita, jotka toivottavasti hieman selkeyttäisivät tilannetta. Kiitos JeanS:n minulla on nyt käytössä tämä HadCRUT3-aikasarja, josta tehtailin joitain kuvaajia. Oletetaan, että ko. sarja on luotettava pintalämpötilojen mittari, sillä itselläni ei ole sellaisia taustatietoja, joiden perusteella voisin asiaa arvioida ja tuskin brittien ilmatieteen laitos aivan hölynpölyäkään julkaisee omissa nimissään.

Asian ydin ymmärtääkseni on yrittää selvittää, ovatko keskilämpötilat tällä vuosisadalla laskeneet vai nousseet. Tällöin voidaan oikeastaan spekuloida vain sillä, onko vuosisadan ensimmäinen vuosi vuosi 2000 vai 2001. Omasta mielestäni se on vuosi 2001, koska ajanlaskussamme ei vuotta 0 ole olemassakaan. Tein kuitenkin analyysit sekä vuodesta 2000 että vuodesta 2001 lähtien. Kuvioihin piirsin myös tämän "line of best fit" -suoran (siis trendin) pienimmän neliösumman menetelmällä, kuten julkaisuissakin näytetään tehdyn.

Alla kuviossa vuosi 2000 ensimmäisenä vuotena:



Vuodesta 2000 lähtien trendi näyttäisi silmämääräisesti olevan lievästi nouseva, mutta suoran kulmakerroin (beta) on kuitenkin vain 0.0005. Tärkeintä johtopäätösten kannalta on kuitenkin se, että parametrin p-arvo on niinkin suuri kuin 0.203, mikä merkitsee, että tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä. Oikea ns. "tieteellinen" johtopäätös tästä on, että analyysin mukaan ko. ajanjaksona ei ole tapahtunut tilastollisesti merkitsevää muutosta keskilämpötilassa.

Alla kuviossa vuosi 2001 ensimmäisenä vuotena:



Nyt trendi näyttäisi olevan silmämääräisesti hieman selvemmin laskeva, mutta nytkään beta ei ole itseisarvoltaan suuri, vaan vain -0.0008. Kuitenkin p-arvo on vain 0.049, mikä tekee saadusta parametrista tilastollisesri merkitsevän. Tällöin tämä ns. "tieteellinen" johtopäätös olisikin, että ko. ajanjaksona on tapahtunut tilastollisesti merkitsevää laskua keskilämpötiloissa. Nämä kaksi tulosta viittaisivat siis siihen, että keskilämpötila olisi alkanut laskea tällä vuosisadalla.

Yritetään nyt kuitenkin olla perusteellisia, kun hommaan kerran ryhdyin ja huomioidaan vielä se, että jotkut ovat arvostelleet vuoden 2008 tammi- ja helmikuun mukanaoloa, koska he pitävät niiden mittausarvoja vain poikkeuksina. Teinkin vielä samat analyysit siten, että pudotin sarjan lopusta tammi- ja helmikuun pois.

Alla vuosi 2000 ensimmäisenä vuotena ilman -08 tammi- ja helmikuuta:



Trendi näyttäisi tällöin olevan silmämääräisesti nouseva, mutta beta on kuitenkin vain 0.0009. P-arvo olisi kuitenkin vain 0.0128, mikä merkitsee sitä, että saatu arvo on tilastollisesti merkitsevä, jolloin tämä ns. "tieteellinen" johtopäätös olisi, että ko. ajanjaksona on tapahtunut tilastollisesti merkitsevää keskilämpötilojen nousua.

Alla vuosi 2001 ensimmäisenä vuotena ilman -08 tammi- ja helmikuuta:



Trendi näyttäisi silmämääräisesti olevan lievästi laskeva ja beta on pieni, vain -0.0003, mikä ei ole tilastollisesti merkitsevä arvo, koska p-arvo on 0.378. Ns. "tieteellinen" johtopäätös kuuluisikin, että ko. ajanjaksona ei ole tapahtunut tilastollisesti merkitseviä muutoksia keskilämpötiloissa.

Näiden tulosten perusteella voisikin suositella, että kovin vahvoja johtopäätöksiä tämän vuosisadan kehityksestä ei vielä tehtäisi, sillä betojen arvot ovat kaikissa analyyseissa aika pieniä. Muutamien vuosien kuluttua ollaan paljon vahvemmalla pohjalla tietojen karttuessa.

Jos itseni olisi pakko ottaa kantaa, kallistuisin kuitenkin sille kannalle, että keskilämpötilat näyttäisivät kääntyneen lievään laskuun tällä vuosisadalla lähinnä kahdesta syystä; 1. Puhuttaessa tämän vuosisadan kehityksestä oikea aloitusvuosi on mielestäni 2001. 2. Vielä tärkeämpi tekijä olisi kuitenkin se, että kahden matalan mittausarvon pudottaminen pois sarjan loppupäästä ei ole perusteltua, sillä silloin pitäisi pudottaa pois myös poikkeuksellisen korkeat mittausarvot, joita näkyy sarjassa olevan parikin kappaletta, kuten jokainen voi havaita. Niinpä nojaisin johtopäätöksissä lähinnä toiseen kuvioon.

Omat luonnotieteelliset tietoni ovat sen verran suppeat, että yleiseen keskusteluun tarkoista vaikuttavista mekanismeista minulla ei taida olla paljon annettavaa, vaikka ne tietysti ovat tärkeitä arvioitaessa sitä, mitä tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuu. JeanS:n viestissä olevan kuvion perusteella uskaltaisin kuitenkin vetää sen johtopäätöksen, että keskilämpötilat eivät näytä seuraavan hiilidioksidipitoisuuksia, sillä kuviossahan on selvä laskeva trendi jostain 1940-luvulta aina 1970-luvulle vai onko jotain syytä olettaa, että hiilidioksiditoisuus ei olisikaan ko. ajanjaksona noussut. Silloinhan kuitenkin elettiin voimakasta teollistumisen ja kasvun aikaa monissa maissa ja ympäristönormeista tuskin oli juurikaan tietoa.

Kiitokset tli:lle havainnollisesta analyysista ja aidosti skeptisistä johtopäätöksistä. Jos numerot eivät sano juuta eivätkä jaata, niin ei pidä myöskään sanoa juuta eikä jaata.

Aika varmaa kuitenkin on, ettei IPCC:n ennustamaa 0,2 asteen nousuvauhtia vuosikymmenelle saada 2000-luvulla mistään vaihtoehdosta. (Paitsi ehkä GISS:ltä,jos aloitetaan nollavuodesta 2000 ja jätetään kylmä alkuvuosi 2008 pois.)

Hmm.. väitetäänkö täällä nyt niin, että koska vuodesta 2000 ilma ei ole enää lämmennyt, nin koko kasvihuoneilmiö on satua?

Minusta yo käyrästä näyttäisi siltä, että vuodesta 1910 vuoteen 1940 käyrä on ollut nouseva, sitten 1940-1950 kymmenen vuoden ajan laskeva ja sitten noussut taas 1950 - 2005. Nyt sitten terävä piikki alaspäin, mutta onhan noita ollut aikaisemminkin.

Eli onkohan
1) tuo 90 vouden nouseva trendi loppuu nyt ja jääkausi alkaa
2) nyt sattuu tulemaan toinen noin 10 vuoden laskujakso
3) nyt sattuu tulemaan yksi piikki alaspäin ja käyrä jatkaa nousuaan.

Kaikki vaihtoehdot ovat mahdollisia, todennäköisyydet voi tse kukin arvioida.

Eivät ole kaikki mahdollisia. Ovat lisäksi vähän eri asioita eli ns. kasvihuoneilmiö, ilmakehän keskimääräinen lämpeneminen tai jäähtyminen, ilmasto ja ilmaston muutos. Niitä kannattaa mutustella myös aivan erillisinä ongelmina.

Muutoksen todennäköisyyden arviointi johonkin suuntaan on vähän hankalaa, kun suuri osa sääsuhteiden muutoksiin vaikuttavista tekijöistä on hämärän peitossa.

Kiitokset tli:lle varsin näppärästä tilastoilla kikkailusta, monelle varmasti mielenkiintoista informaatiota.

Pari muttaa.

Ensinnäkin, voidakseen vertailla onko tietyllä ajanjaksolla lämmennyt tai kylmennyt, pitäisi olla vertailukohta. Tämän vuosituhannen lämpötilanmuutokset eivät kerro vielä ilmastosta mitään vaan sääolosuhteista. Jos vertaat tätä vuosikymmentä viime vuosikymmeneen, saat tietoa siitä, mitä ILMASTOLLE on tapahtumassa.

Väite, että lämpeneminen olisi pysähtynyt 2000-luvulla tarkoittaisi, että nyt ei olisi lämpimämpää kuin 90-luvulla. Onko? On.

Toisekseen, teet johtopäätökset huomioimatta aurinkosyklin täysin. Väität, että lämpötila ei näytä seuraavan hiilidioksidipitoisuuksia. Kyllä se seuraa. MUTTA SE EI OLE AINOA TEKIJÄ!

40-70-luvuilla aerosolipäästöt olivat todella mittavia ja viilenemisen uskotaan johtuvan siitä. Asiaa arvioitiin jo 70-luvulla ja nykyään tietämys on parantunut niiltä ajoilta.



Jos haluat verrata ilmaston kehitystä, niin ota tarkasteltavaksi aina 11 vuoden ajanjakso kerrallaan, jolloin saat tarkasteltavaksi kokonaisen aurinkosyklin. Tällöinkin vielä yksittäisten sääilmiöiden vaikutus on merkittävä, joten lisäksi pitäisi valita ajanjakso, jonka alku- ja loppuaikoina merivirtojen ilmiöt ovat mahdollisimman vastaavat.

Pieni huomautus, ehkä jopa skeptinen kysymys:

Millainen yhteys keskimääräisellä ilmakehän lämpötilalla on ilmastoon ja sen muutoksiin, säihin tai säiden muutoksiin?

Pari kommenttia. Väite, että lämpeneminen olisi pysähtynyt 2000-luvulla tarkoittaa nimenomaan sitä, että keskilämpötilan kehitystä täytyy tutkia vuosituhannen alusta eteenpäin, eikä vertailla sitä esim. 1990-lukuun tai vaikkapa 900-lukuun. Ne vertailut ovat tyystin eri asia kuin lämpötilan kehityksen selvittäminen juuri 2000-luvulla ja niiden perusteella voidaan aina löytää sekä kylmempiä että lämpimämpiä jaksoja kuin 2000-luku.

Oman tarkasteluni lähtökohtana on vain seurata tilastollisesti kaikkien mahdollisten tekijöiden, kuten aurinkosyklin, auringon kehityksen pidempien trendien, merivirtojen ilmiöiden, hiilidioksidipitoisuuden, mahdollisesti maapallon akseli- ja ratamuutosten, kosmisen säteilyn ymv. vaikutusten lopputulosta eli keskilämpötilan kehitystä maapallon pinnalla. Näiden eri tekijöiden tarkemman erittelyn jätän suosiolla luonnontieteilijöille.

Tällä systeemilläni arvion luotettavuus paranee koko ajan mitä enemmän havaintoja kertyy ajan kuluessa. Voin aina silloin tällöin piirrellä tulevaisuudessakin näitä kuvioita, jos satun tällä foorumilla jatkossakin pyörimään ja kukaan muukaan ei niitä viitsi tehdä. Pienimmän neliösumman menetelmällä löydetään kuitenkin aina yleinen trendi, jossa lukemattomien erilaisten vaihtelevien tekijöiden vaikutus summautuu yleiseksi kehityslinjaksi.

Muuten ei tuo globaalin lämpötilan muutoksen käyrä näytä kovin uskollisesti seuraavan hiilidioksidipitoisuuksien muutosta kaikissa muissakaan kohdissa ja tuskin tuota antamaasi selitystäkään 1940-70 -lukujen kehitykselle on kovin vahvasti toteennäytetty.

No on tiede tuota aerosolihommaa pitänyt todennäköisimpänä jo muutaman kymmentä vuotta.

http://en.wikipedia.org/wiki/Global_cooling

Mutta ei se mitn, sehän on vaan tiedettä. Ei sitä tarvi kuunnella, kun salaliittoteoriat on niin paljo kivempiä.

Epämiellyttävä totuus on kuitenkin se, että aerosolipäästöt jatkoivat kasvuaan 1970, -80 ja -90 -luvuilla. Jotkut ovat olleet näkevinään jotain rikkipäästöjen vähenemistä siinä vaiheessa kun Britanniassa ja USA:ssa tiukennettiin ilmansuojelulainsäädäntöä, ja että tämä muka mahdollisti lämpenemisen vuosisadan viimeisellä neljänneksellä. "Tietämys" tästä ei kyllä mitenkään ole parantunut, koska kyseessä oli alun perinkin vain arvaus tai ad hoc -selitys 1970-luvun lämpötilakäänteelle.

Kukaan tuskin kiistää sitä, että kehitysmaiden aerosolipäätöt ovat kasvaneet kiihtyvällä nopeudella viiimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana. Olisi toki voinut odottaa, että ne hidastavat lämpenemistä 1980- ja 90-luvuilla. Mutta ei. Nyt tuorein aerosolitutkimus Aasiasta kertoo, että aerosolit pikemminkin lämmittävät kuin viilentävät. (Ramanathan 2007)

Koko ala on yhä alkutekijöissään, ja aerosoleja on moneen lähtöön. Helsingin yliopiston prof. Markku Kulmalan johdolla tehdään aerosoleista maailman huippuluokan perustutkimusta. Toivottavasti sitä tuetaan jatkossakin, jotta saisimme lisää tietoa tämän arvailun tilalle.