KESKUSTELU

Noniin, on se hienoa kun MVirtanen kertoo miten asiat ovat mutta ei jaksa käydä katsomassa miltä ne trendit todellisuudessa näyttää.

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/e ... bution.png



http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Aerosol_dimming.jpg

http://www.nasa.gov/centers/goddard/new ... mming.html

Se on hienoa, että osataan mallintaa menneisyyttä. Harmi vain, että nuo mallit ovat jatkuvasti ylilaskeneet tulevaisuuden lämpötilat. Koko 2000 -luvunkin mallilaskut ja mittausdata ovat kulkeneet eri suuntiin.

Eikös tuo alempi käppyrä kuitenkin perustu Nasan mittauksiin eikä mihinkään mallinnuksiin.

http://gacp.giss.nasa.gov/data_sets/

Tuolta saa raakadatan jos sillä haluaa leikkiä.

Ja näistä data on kerätty:

http://gacp.giss.nasa.gov/data_sets/holben.pdf

Osassa mittaukset aloitettu jo 1960.

Puhuin nimenomaan tuosta ylemmästä käppyräkuvasta. Mallithan on saatu vastaamaan menneisyyttä lisäämällä uusia muuttujia tarpeen mukaan ja tarpeellisessa skaalassa. Jos katsotaan esim. sitä mitä mallit laskivat 1990 -luvun alussa nykyiseksi keskilämpötilaksi, niin ei olla samalla seinälläkään.

Mutta niinkuin tuossa jo todettiin, niin lisää vuosia pitää saada mukaan, jotta pidempi trendi alkaa hahmottua paremmin. Tällä hetkellä voidaan perustellusti todeta, että lämpötila ei ole 2000 -luvulla enää noussut, vaikka hiilidioksidipitoisuuden kasvu onkin kiihtynyt.

Kiinnostaisi tietää, mistä datasta ja millä menetelmillä nuo ylemmän graafin 1800-luvulle asti ulottuvat "Modeled Forcing Response" -käyrät on pieraistu.

Noista linkkaamistasi jutuista ei tule hullua hurskaammaksi, vaan ne lähinnä vahvistavat sitä IPCC:n kantaa, jonka mukaan aerosolien säteilypakotteisiin liittyy enemmän epävarmuutta kuin mihinkään muuhun. Sinänsä kiva, että muistutellaan Pinatubosta - jos sen aiheuttama kolmen vuoden viileneminen jätetään pois, 1990-luvun ja tämän vuosikymmenen välinen lämpötilaero supistuu merkittävästi.

Wikipedian sijasta kehottaisin tutustumaan mm. seuraaviin ensikäden lähteisiin: Lefohn A. S. et al.: Estimating historical anthropogenic global sulfur emission patterns for the period 1850-1990. Atmospheric Environment 33 (1999), 3435-3444. Sekä: Stier P. et al.: The evolution of the global aerosol system in a transient climate simulation from 1860 to 2100. Atmos. Chem. Phys., 6 (2006), 3059-3076.

Ja sen verran vielä, että jos rikkiaerosolipäästöt todellakin ovat 2000-luvulla laskeneet, niin sen olisi kai pitänyt johtaa lämpenemisen kiihtymiseen. Mutta "todellisuudessa" lämpeneminen pysähtyi. Jos ajatellaan niin, että kasvihuonekaasujen ja rikkiaerosolien päästöt vuoron perään vetävät maapallon lämpötilaa ylös- ja alaspäin, niin tämä toimisi siinä tapauksessa että joku päästää parhaillaan taivaalle enemmän rikkiä kuin arvaammekaan. Kiina?

Uunituore tutkimus vahvistaa, että yhdessä aerosolien ja muiden pienhiukkasten kanssa ilmaan joutunut noki on merkittävä ilmakehää lämmittävä ainesosanen. Noella katsotaan olevan erittäin suuri rooli myös Himalajan ja pohjoisen napa-alueen jäätiköiden sulattajana:
(University of California - San Diego 2008, March 24). Black Carbon Pollution Emerges As Major Player In Global Warming. ScienceDaily. Retrieved March 25, 2008, http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 210225.htm. Tutkimuksen tekijät ovat V. Ramanathan ja Greg Carmichael, eivät siis aivan uusia näissä puuhissa.

Kiinan lämpötilojen yhteydessä epäilyä noen roolista on esitelty jo joitakin vuosia. Mielenkiintoinen ero on tehty myös edesmenneen NL: ja sen satelliittien tuottaman nokipaskan ja Kiinan vastaavan välillä. Edellisen tuottama noki oli väriltään ja ominaisuuksiltaan auringon säteilyä vaimentavaa ja harmaata, Kiinan tuottama taas säteilyä absorboivaa ja lämmittävää ruskeaa.

Mene tiedä, mutta olen taipuvainen Ramanathania uskomaan. Myös Keski-Euroopan Alppien osalta vastaavaa on ounasteltu. Ensin laskettiin keskimääräisen lämpenemisen vaikutus mitattuun sulamiseen. Todettiin, että energia ei riitä millään selitykseksi.
Sitten alettiin pohtia teollisuuden ja liikenteen partikkelien päästöjen vaikutuksia. Nyttemmin sitä pidetään toistaiseksi parhaana yksittäisenä selityksenä ilmiölle. Jäljelle jäävät tietenkin myös ilmavirtaukset, sateet, sumuisuus jne.

Merkittävää tässä on sekin, että näissä yhteyksissä globaalia lämpenemistä ei pidetä käypänä selityksenä. Sen sijaan alueellinen tarkastelu saa lisää tukea!

Muistahan sitten tuc laittaa vastaus tänne, ja voisit myös kertoa oman mielipiteesi Mannin minimum roughness päätypistetasoitusmenetelmästä. Voihan toki olla että Kennedy ottaa viestisi tähän liittyvänä k*ttuiluna eikä sitten vastaakaan..

Katos tuc, http://hadobs.metoffice.com/hadcrut3/di ... bal/nh+sh/

Hyvä että luopuvat huonoista tavoistaan, ja tuc ansaitsee kiitoksen aktiivisuudestaan. Samaan kirjelmöintiin olisi toki ollut aihetta vuosi sitten, kun tammikuu oli globaalisti poikkeuksellisen lämmin ja sitä käytettiin arviona alkaneen vuoden keskilämpötilasta.

Hadleyn vuosilämpötilojen kuvaaja näyttää nyt korjauksen jälkeen tältä: http://www.cru.uea.ac.uk/cru/data/tempe ... nhshgl.gif - eli edelleen täytyy sanoa, että lämpeneminen on 2000-luvulla pysähtynyt.

Jotenkin minusta tuntuu siltä, että viime vuonna korjausta ei olisi tehty...

Kiitos tarkkaavaisuudesta ja kannustavista kommenteista!

Olkaahan muuten tarkkana ensi vuoden alussa etteivät tee samaa virhettä uudestaan jos sattuu olemaan vaikkapa poikkeuksellisen lämmin.

Minä en pidä yhtään huonosta uutisoinnista, riippumatta siitä mitkä tarkoitusperät uutisoinnilla on. Tieteen populaariuutisointi on ikävää huonosti tehtynä, koska päättömät ilmastonmuutosuutiset vievät uskottavuutta myös laadukkaalta uutisoinnilta. Kyllä tässä hommassa pseudotiedettä tehdään ja rajusti, mutta onneksi myös laatutiedettä (jota lisäksi kritisoidaan laajalti) on olemassa suuria määriä.

Välttämättähän kyse ei ollut virheestä, se nähdään vasta kun vuosi on lopuillaan. Eli alkuperäinen käyrämuoto saattaa hyvinkin pitää lopulta kutinsa.

Onhan se metodologinen virhe joka on toistunut vuodesta toiseen, vaikutti se käyrän muotoon tai ei.

Ja ensi vuonna ilmasto saattaa lämmetä jopa 5 astetta! Tai saattaahan se kylmetäkin 5 astetta.. no, sen näemme ensi vuonna