KESKUSTELU

Juu, siellä oli hyvin selitetty asiaa ja chill -arvo lasketaan jotenkin liukuvista keskiarvoista. Eli tämä vaikuttaa hyödylliseltä sivustolta.

GISS Global tulokset maaliskuulle 2008 olivat tosiaankin löytäneet tiensä nettiin ja näyttivät rajua "rekyyliä" tammikuuhun saakka jatkuneelle lämpötilojen lähes vapaalle pudotukselle eli nyt oltaisiin taas tasolla +0.62. Mielenkiintoista, että ilmakehän lämpötilat eivä ole nousseet helmikuulta juuri yhtään. Katsotaan mitän HadCRUT3 sanoo, tulokset saapunevat näkyville lähi päivinä. Veikkaan edelleenkin että huhtikuussa GISS-käppyrä tipahtaa taas reippaasti.

Tosiaan kummallista, että nuo datat näyttävät ihan eri tason lukemia. Onkohan jommassa kummassa tullut virhettä? Vai miten tuo GISS data ylipäätänsä saadaan?

Tämmöinen näkemys löytyi netin syövereistä liittyen siihen, että GISS antoi Tammikuussa kylmemmän lukeman kuin muut datat:

"I think the sampling for areas not covered by stations, which I think GISS uses a 1200 square kilometer grid, is causing GISS to swing bias high and low. This is because they include geographically different areas such as desert and ocean combined. So if you have a warming trend then you get a bias in the high temperature range and if the temperature goes down then it is bias lower. I have also heard that it is how the polar regions are treated, but as far as I know even if you include or exclude the polar data it can’t account for all the bias."

Eli GISS hieman ylireagoisi muutoksiin. Tämän mukaan HadCRUT3 tulisi näyttämään hieman viilempää lukemaa.

Löytyi tuollainen kuva GISS -datasta, mihin on merkitty ENSO -vuodet:

http://data.giss.nasa.gov/gistemp/graphs/Fig.E.lrg.gif

Jos halutaan suodattaa ENSO:n vaikutusta pois, niin voidaan katsoa esim. pelkästään La Nina -vuosia. Näyttäisi että keskilämpötila olisikin ENSO huomioiden noussut vain n. 0.4 astetta 50 -luvulta lähtien. Tässäkin on ehkä liikaa, jos tuo GISS -datan ylireagointi pitää paikkansa.

Olisi mieleenkiintoista saada tietoa siiitä että miten mittauspisteitten keskilämpötilat oikein lasketaan (estimoidaan)!

Tekevätkö niin, miten pitäisi tehdä, eli luetaan mittauksia muutaman sekunnin näytteenottoajalla ja lasketaan siitä data vektorista 24h keskiarvon.

Luin jostakin "lehdestä" että päivän keskilämpötila lasketaan siten että otetaan MAX ja MIN arvot ja niistä sitten keskiarvo. Tämähän ei voi olla totta koska silloin on keskilömpötilan tarkkuus huono.

Omat kokemukset (teollisuudesta) ovat että toimivien termodynaamisten (sis lämpösäteily) mallien tekeminen on erittäin haastava. Siellä tosin huomataan äkkiä mikäli malli ei toimi kunnolla (huono säätö, jne..)!

Joten herää kysymys, mikä on tuon "globaalin lämpötilamittauksen" tarkkuus loppujen lopuksi (0.1 vaiko 1.0 K)?

TomppaR pohtii miten lämpötilojen keskiarvot lasketaan: "Olisi mieleenkiintoista saada tietoa siiitä että miten mittauspisteitten keskilämpötilat oikein lasketaan (estimoidaan)!

Tekevätkö niin, miten pitäisi tehdä, eli luetaan mittauksia muutaman sekunnin näytteenottoajalla ja lasketaan siitä data vektorista 24h keskiarvon.

Luin jostakin "lehdestä" että päivän keskilämpötila lasketaan siten että otetaan MAX ja MIN arvot ja niistä sitten keskiarvo. Tämähän ei voi olla totta koska silloin on keskilömpötilan tarkkuus huono."

Tämä on tärkeä kysymys, jota on maailmalla tutkittu paljon ja perusteellisesti. Keskiarvon laskeminen, niin triviaalilta kuin se kuulostaakin, on eräs tekijä joka tuottaa pitkiin lämpötilasarjoihin (siis vuosikymmenien kestoisia) epähomogeenisuuksia, jos sitä alvariinsa muutetaan.

Abc:n tuntema tikkaremmi, jolla on kontakteja Suomen Ilmatieteen laitokseen tietää kertoa, että lämpötila lasketaan meillä 8:sta kolmen tunnin välein tehtävistä havainnoista näiden lukemien aritmeettisena keskiarvona. Näin on menetelty jostain vuodesta 1950 lähtien. Vaikka automaattiasemilla havainnoista voitaisiin laskea vaikka minuutin välein keskiarvoja, näin ei tehdä, koska tällöin saataisiin hieman erilainen aikasarja kuin manuaalisesti tehdyillä kahdeksasta havainnoista.

Yksi vanhojen havaintosarjojen homogenisointiprosessissa onkin korjata virheet, jotka tulevat erilaisista laskumenetelmistä. Aikasarjoihin ne voidaan tehdä, jos tunnetaan riittävän hyvin samanaikaisia havaintoja ja laskea sitten eri menetelmillä keskiarvoja. Erot kuukaudesta toiseen ovat alle +-0,1 astetta.

Miten maailmalla keskiarvot lasketaan ei ole tikkaremmin tiedossa, mutta uskoisin että vähän samalla tavalla kuin Suomessa.

Vuorokauden keskiarvon laskeminen maksimi- ja minimilukemien keskiarvosta on tietysti päiväkohtaisesti epätarkka ja riippuu vallitsevasta säätilasta paljon. Tosin jo kuukauden keskiarvoissa ero on pieni (alle 0,2 ast.) lasketaanko max/min arvoista tai 3-tunnin lukemista.

Meteorologisten havaintojen virheistä (kaupunkisaareke-efekti yms. paikan siirrot jne) on tehty tutkimuksia väitöskirjoiksi asti, joista voi tarkemmin tutustua käytettyihin menetelmiin ja korjauksiin. Täälläkin paljon porua herättänyt kaupunkiefekti ei Suomen oloissa ole mikään merkittävä systemaattinen virhelähde eikä muuallakaan. Aseman siirrokset (pitkissä sarjoissa) ovat paljon ongelmallisempia. Samoin lämpömittarin suojaus.

Näissä mittauksissa on raportoitu liian monta virhettä (mm. Climateaudit). Ilman mittauksia tai huonoilla mittauksilla päätelmien tekeminen on kuin kävelisi silmät kiinni.

Kyllä kaupunkisarake effekti aiheuttaa suuriakkin virheitä ja se on maallikonkin helppo testata ja todeta itse.

Olen yhdessä projektissa verrannut kahta estimointistrategiaa, eli, lasketaan vuorokausi keskiarvo 1s näytteistä tai kerran tunnista samplatusta näytteestä ja ero oli ~10%. Ulkolämpötilan muutoksen dynamiikka on tosiaankin hiukan hitaampi.

Joten, kyllä TILASTOTIETEILIJÖILLE on työsarkaa tässäkin asiassa!

TomppaR: Näissä mittauksissa on raportoitu liian monta virhettä (mm. Climateaudit). Ilman mittauksia tai huonoilla mittauksilla päätelmien tekeminen on kuin kävelisi silmät kiinni.

Kyllä kaupunkisarake effekti aiheuttaa suuriakkin virheitä ja se on maallikonkin helppo testata ja todeta itse.

Olen yhdessä projektissa verrannut kahta estimointistrategiaa, eli, lasketaan vuorokausi keskiarvo 1s näytteistä tai kerran tunnista samplatusta näytteestä ja ero oli ~10%. Ulkolämpötilan muutoksen dynamiikka on tosiaankin hiukan hitaampi.

Climateaudit ei kylläkään ole kovin luotettava tiedonlähde, vaan enemmänkin poleeminen yhden miehen "totuuden torvi".
Kaupunkisaareke on tunnettu ja ilmiö hallitaan hyvin; ei ongelmia.

Keskiarvoon vaikuttaa tietysti havaintoväli; erot riippuvat paljolti vallitsevasta säätilasta. Mutta pitkissä aikasarjoissa ja useilta asemilta tästä ei tule mainittavaa systemaattista virhettä. Ilmatieteellinen pointti on pitää samplausväli samana siksi, että vanhat ja uudet aikasarjat ovat vertailukelpoisempia, sanovat tikkaremmin pojat ja tytöt.

Kyllä Climateaudit on näyttänyt osaamisensa ja nojaa useampaan asiantuntijan työhön! Ovathan he konkreettisesti jopa ansainneet referenssinsä, löytämällä selkeitä virheitä.

Tuo ilmatieteellinen pointti kuullostaa hauskalta. Unelmani on että voisin joskus tuottaa hypoteeseja joita voisin "mutulla" tehdä toduudeksi. Ongelma on siinä että työantajani haluaa nähdä selkeitä tuloksia...

Toisaalta olisi hyvää näyttää uudemmila menetelmillä hankittua dataa rinnakkain vanhan kanssa koska se myöskin toisi mahdollisia virheitä esiin "vanhojen" menetelmien suhteen.

Globaalin lämpötilaestimointiin liittyy vieläkin monta, monta ongelma!

Vielä enemmän referenssejä saisi kirjoittamalla sellaisia tieteellisiä tutkimuksia, jotka kelpaisivat julkaistavaksi. Se nyt varmaan on kuitenkin liikaa vaadittu.



Ei McIntyre halua moista tehdä. Hänen löytämänsä virheet ovat kokoluokassa niin pieniä, etteivät ne vaikuta merkittävästi mihinkään.

Globaaliin lämpötilaestimointiin liittyy about muutaman sadasosa-asteen verran hajontaa. Onpas vakavia ongelmia.

Globaaliin lämpötilaestimointiin liittyy about muutaman sadasosa-asteen verran hajontaa. Onpas vakavia ongelmia.[/quote]

Millä aikavälillä ja mistä mitattuna? Edellä todettiin, että esim. ilmakehän lämpötila ei ole mittausten mukaan helmikuusta muuttunut mihinkään (itse asiassa osin jopa laskenut helmikuusta). Sen sijaan GISS näyttää helmikuuhun verrattuna nousua 0.5 astetta. HadCRUT3 -arvoja odotellaan vielä...

Palataan vielä tähän. Tuo warm/chill -arvo saadaan siis vertaamalla kuluneen kuukauden siihenastista arvoa pitkän ajan keskiarvoon kyseiseltä koko kuukaudelta. Tämän johdosta kuukauden alkupäivinä warm/chill -arvo ei vielä kerro paljoakaan. Nyt tosin kun kolmasosa kuukaudesta on takana ja arvo on edelleen -0.2:n paikkeilla, niin näyttää että Huhtikuusta on tulossa globaalisti melkoisen viileä.

Näin minäkin asiaa pähkäilin pikku päässäni.... saitin ylläpitäjä tosiaan varoitti että alkukuun lukemat voivat heittää paljonkin mutta loppuvaiheessa lukemat ovat varsin tarkkoja. Laskin nopeasti viime kuussa ylös kirjaamieni päivälukemien keskiarvon ja ne olivat aika lähellä arvoa +0.6 ja GISS paukautti eilen pöytään lähes samat lukemat. Aika hämmästyttävää. Eli jos nuo lukemat ovat edelleen yhtään tolkuissaan, voisin edelleenkin lyödä vetoa että huhtikuussa tullaan taas alas reippaasti. Tosin tämä menee jo aika paljon harrastelun ja spekuloinnin puolelle Mutta pitäähän sitä harrastuksia olla...

Katso vaikka vuosikymmenien välisiä lämpötilavaihteluita keskiarvoissa.

Monen sadasosan heittoja trendeissä ei ole datasettien välillä kun puhe on pitkän aikavälin trendeistä.

Toki jos haluaa puuttua laskutapoihin tai nihkeillä sillä, että eri dataseteistä tulee hieman eri arvoja unohtaen, että tärkeintä on verrata aiempaan ja piirtää trendejä ja arvioida tulevaa sillä perusteella niin voi valittaa vaikka mistä.