KESKUSTELU

Haluaisin joskus vielä päästä opiskelemaan geologiaa, ja minua kiinnostaa erityisesti vulkanismi ja seismologia, mutta ovatko nämä aiheet paremmin esillä geofysiikan puolella? kun kerran kyse on aika pitkällä litosfäärilaattojein liikkeiden seurauksista..
Mulla on seiskaa tullu lyhyestä matikasta ja kymppiä mantsasta niin tympii vähän ku matikkaa noissa kumminkin tarvitaan. Vai mitä mieltä olette?

Eiköhän matematiikkaa nykyään tarvitse vähän ammatissa kuin ammatissa, jos nyt puhutaan vähänkin teoriaa käsittelevistä ylemmän asteen koulutusta vaativista duuneista. Mutta älä niistä arvosanoista huoli, ei se seiska siinä todistuksessa tarkoita ettetkö voisi matematiikka paremmin oppia, tai geologiaa lähteä opiskelemaan. Se korkeintaan vain vihjaa, että voisit hankkia vähän lisäkokemusta sen matematiikan saralla. Jos oikeasti olet kiinnostunut geologiasta tai -fysiikasta, niin siitä vain - ei se matematiikan arvosana yksin sinua estä.

Vulkanismi ja seismologia todellakin kuuluvat geofysiikan alaan. Geofysiikkaa opiskellaan fysikaalisten tieteiden laitoksella (ainakin Helsingissä), jonne on käytännössä mahdoton päästä tai menestyä siellä opinnoissa, jos ei ole lukenut pitkää matematiikkaa lukiossa. Eikö kukaan neuvonut sinua ottamaan lukiossa pitkää matematiikkaa, vaikka tahdot lukea luonnontieteellisiä aineita?

Pelkkkä seiska todistuksessa ei kerro vielä oikeastaan mitään. Jos todella haluat geofyysikoksi, niin palaa iltalukioon muuttamaan matematiikka ja fysiikka pitkiksi ja hae sitten yliopistoon. Luonnontieteisiin ei ole kovaa tunkua, joten uskon että pääset kyllä sitten sisään.

Ei Geologian puolella tarvitse niin paljoa matikkaa, että se pitkänä ois tarvinnut opiskella. Vaikka siitä kovasti vauhkotaankin. Geofysiikan puolella voi kyllä tulla ongelmia. Voisit harkita geologian ottamista pääaineeksi ja koitat sitten geofysiikasta sivuainetta. On siellä geologiankin puolella kuitenkin jonkin verran tulivuori- ja tektoniikkajuttuja..

Eipä minua kukaan ole neuvonut ottamaan matematiikka lukiossa yläasteen puolella. Nyt vasta opo on minulle puhunut että matikkaa noissa tarvitaan. Mutta se on tavallaan liian myöhäistä, sillä olen lukenut lyhyttä matikkaa jo vuoden, eli olen lukion toisella luokalla.

Ei se geofysiikka minulle mikään ehdoton ole. Luonnonmaantiede ja geologia kiinnostavat kovasti. Olen ollut jo päiväkoti-ikäisestä aina karttakirja kädessä.. (liittyipä taas geologiaan)

Lyhyen matikan muuttaminen pitkäksi on minulle mahdottomuus.

Kyllä maantieteilijäkin vulkanismin ja seismologian pariin sopii ja pääsee. Islannissa on vulkanismin tutkimuslaitos, jonne 1990-luvun puolivälissä otettiin suomalainen luonnonmaantieteilijä tutkijaksi. Geofyysikon ja luonnonmaantieteilijän erona on se, että geofyysikko osaa laskea

Tässä pari linkkiä
http://yliopistolehti.helsinki.fi/1996_4/ylart6.htm
http://www2.norvol.hi.is/

BUSHMAN censored for safety and secure

BUSHMAN: Sensored for Safety and Secure

Mahdottomuus vai "mahdottomuus"? Jos olet vasta vuoden lusinut, vaihdat vaan pitkälle ja suoritat koulua 4 vuotta. Eikö sellainen kikkailu onnistu nykyään kaikissa lukioissa? Vuoden se tekee lisätyötä, mutta jos siten pääset alalle joka sinua oikeasti kiinnostaa, uhraus tuskin on kohtuuton. Samalla voit suorittaa fysiikan kurssit.

Jos taas koet ettet voi oppia pitkää matematiikkaa, luultavasti erehdyt. Ei se niin ihmeellistä ole, etteikö suurin osa ihmisistä sitä sisäistäisi, kunhan laskee runsaasti harjoitustehtäviä. Kotitehtävät ovat tärkeintä antia lukiokursseilla, laskeminen opettaa matematiikkaa, ei lukeminen tai opetus. Jos taas matematiikka ei vain aivoillesi taivu (älä usko ennen kuin olet oikeasti yrittänyt), niin sitten matemaattiset alat eivät oikein sovi sinulle. Eiköhän siinä tapauksessa geologian alalta löydy jotain vähän vähemmän laskentapainotteista mielenkiintoista.

Koen vain etten kykene oppimaan pitkää matematiikkaa Ja sen opiskelu ei yksinkertaisesti innosta, joten ehkäpä geologian ja luonnonmaantieteen puoli ovat minulle niitä oikeampia.

Vulkanismitutkimus on ensisijaisesti geologiaa, jossa geofysiikka on apuaine siinä missä kemiakin. Ja matematiikan perustaidoilla pärjää siinä oikein hyvin. Ei tarvi osata intergroida tai derivoida; toisen asteen yhtälöäkin tarvitsee loppujen lopuksi aika harvoin.

Jos geofysiikka kerran on apuaine, niin voipi joutua käymään siitä jonkin kurssinkin. Ja silloin ei kyllä integroimatta selviä.

Miten yleensäkään kukaan voi kuvitella selviävänsä luonnontieteellisessä tiedekunnassa jos ei edes derivointi mene kaaliin, sehän on täysin mekaanista ja yksi helpoimpia asioita matematiikassa?

Tämä keskustelu muuten todistaa taas kerran, että lukion opinto-ohjaus on sieltä itsestään.

Lyhyen matematiikan valinta on kuin ottaisi paskalapion käteen . Olin entisessä lukiossani Helvetin kova kaikessa, mutta olin silti valinnut pätkämatikan. Opettajani kyllä itkivät valintaani...

Luin aikanaan puolet lyhyen matikan ykköskurssista ja vaihdoin pitkään. Hulluksihan siellä (lyhyessä) tuli. Lyhyellä matematiikalla ei kyllä oikeasti tee yhtään mitään, ellei jatkokurssien taso sitten nouse huimasti ensimmäiseen verrattuna.

Se on kyllä totta, että olipa tuleva ala melkein mikä tahansa, kannattaa pitkä matikka lukea. Ainoa syy olla valitsematta voisi olla ahdas kurssitarjotin. Muuten se on kyllä hintansa väärti. Yleissivistykseen kuuluu myös matematiikan jonkintasoinenhallitseminen.

Koulumatikan hengettömyys on useimmille nujertavaa. Asialle saisi tehdä jotain. Ensimmäinen mitä siitä opetetaan on se ettei sillä tee mitään.
Vastakorrkeakoulutasolla sille etsitään oikeita sovelluksia. Miksei heti alusta alkaen?