KESKUSTELU

Kuluvan kesän myrskykausi on ollut hiljainen kaikilla maailman merillä. Atlantin puolella Alex niminen myrsky saavutti 2. luokan hirmumyrskyvoimakkuuden, ennen kuin se iskeytyi USA:n ja Meksikon rajamailla mantereelle heinäkuun alussa. Tuhot jäivät yllättävän pieniksi.
Seuraava trooppinen myrsky Two ei ehtinyt edes saada nimeä, kun se jo rantautui samalle alueelle.

Trooppinen myrsky Bonnie huolestutti viime viikolla öljyvuodon kanssa kamppailevia laivoja. Myrsky ei kuitenkaan noussut hurrikaaniluokkaan, vaan hävisi ennen saapumistaan New Orleansiin.

http://www.wunderground.com/hurricane/at2010.asp


Meksikon lahdella vesien lämpötilat olivat aika korkeita, joten Bonnien laantuminen oli pieni yllätys.

http://www.wunderground.com/tropical/?index_region=at



Tällä hetkellä ei ole rekisteröity moneen päivään yhtään trooppista myrskyä missään päin maailmaa, mikä on poikkeuksellista heinäkuun lopussa.

http://www.wunderground.com/tropical/


Atlantin puolen varsinainen myrskykausi alkaa elokuussa.
Aurinko kävi kesäkuussa kääntymässä kravun kääntöpiirillä kaukana Saharassa. Afrikan sadealueet seuraavat melko hyvin aurinkoa, eikä matalapaineita yllä kesä-heinäkuussa montakaan Senegalin yli Atlantille.

http://saa.fi.msn.com/region.aspx?wealocations=Afrikka
”Sade-ennuste” kertoo sadepilvien reitit parin vuorokauden ajalta.


Elokuussa aurinko saavuttaa Guinean lahden alueen ja matalapaineet siirtyvät kulkemaan meren yllä. Tämä antaa matalapaineille lisää puhtia ja muutamat niistä voivat yltyä trooppisiksi myrskyiksi ja sitten hurrikaaneiksi. Edellisiltä vuosilta löytyy esimerkkejä.

http://www.wunderground.com/hurricane/at2007.asp

Tällä hetkellä vallitsee voimakas La Nina ilmiö Tyynellä valtamerellä ja ilmeisesti samanlainen tuulitilanne vallitsee Guinean lahdella. Vesi työntyy Afrikasta länteen päiväntasaajalla ja etelästä tulevat kylmät merivirrat kääntyvät länteen. Atlantin itäosissa on nyt melko ”kylmiä vesiä”, jopa alle 25C, missä trooppiset myrskyt laantuvat.
Missään sillä alueella ei vielä ole yli 30C vesiä, mikä on yleensä edellytyksenä myrskyn syntymiselle. Auringon siirtyessä lähemmäs päiväntasaajaa, vesien lämpötilat voivat vielä nousta.


Tyynen meren alue on myös rauhallinen, mikä saattaa johtua voimakkaasta La Nina ilmiöstä. Kylmät vedet ovat levinneet pitkälle keskelle Tyyntä merta päiväntasaajan kohdalla.

http://www.hurricanezone.net/westpacifi ... ories.html
Basific Basin/ Central Pacific/ Advisories kertoo, että alue on tyhjä myrskyistä.

Blas Tropical myrsky laantui nopeasti. Sitten Conson niminen myrsky kulki Filippiinien yli Kiinaan heinäkuun puolessa välissä. Tämän jälkeen on taas ollut myrskytöntä kautta jo pari viikkoa.

Meksikon kohdalla Tyynen meren puolella kauden ensimmäinen trooppinen myrsky oli Agatha, joka nousi Meksikon mantereelle.
Alueella eräs matalapaine kehittyi trooppiseksi myrskyksi 19. kesäkuuta ja sai nimen Cecilia. Se matkasi länteen ja voimistui hurrikaaniksi noin 600 kilometrin päässä Meksikon rannikosta. Tämä kauden ensimmäinen hurrikaani liikkui kuitenkin länteen avomerelle päin ja hävisi sitten kylmien alle 25C asteisten vesien päällä.

Tyynen meren itä- ja länsi puolella nimitetään myrskyjä erikseen ja siitä johtuu, että Conson ja Cecilia molemmat alkavat C kirjaimella.

Auringon aktiivisuus on pysynyt alhaisena jo useamman vuoden. Nyt 24. jakson aikana useat pilkut ovat olleet hyvin heikkoja ja ovat saattaneet kadota jo saman päivän aikana. Kertovatko pilkkujen pienet koot ja niiden lyhyet kestoajat myös auringon pienentyneestä aktiivisuudesta.

Viime kesänä kiinnitettiin huomiota taivaalla usein esiintyviin harsomaisiin pilvimuodostelmiin. Niitä on esiintynyt paljon jälleen tänä kesänä. Johtuvatko nämä osittain läpinäkyvät pilvet aurinkotuulen heikkenemisestä? Avaruuden säteily pääsee tunkeutumaan maapallon ilmakehään muuodostaen tiivistysytimiä vesihöyrylle.
Valtamerien pintavesien on todettu viilentyneen, trooppisia myrskyjä on ollut tavallista vähemmän.
Auringon pienentynyt aktiivisuus on voinut vaikuttaa siten kahdella tavalla valtamerien vesien viilentymiseen. Auringon suora säteily on heikentynyt ja harsomaiset pilvet heijastavat osan auringon säteilystä takaisin avaruuteen.

Tuotahan se Svensmarkin teoria väittää.

Nyt, kun Cernin Cloud ohjelman tuloksista on alkanut tihkua tietoja, minua kiinnostaisi tietää, minkälaisia pilviä avaruusäteily voi muodostaa.
Harsomaiset pilvet ovat usein korkeammalla kuin kumpupilvet ja toisinaan ne liikkuvat myös hiukan eri suuntiin. Eri ilmakerroksissa tuulet voivat puhaltaa eri suuntiin.
Voisivatko nämä harsomaiset pilvimuodostelmat olla muodostuneet avaruussäteilyn vaikutuksesta.

Voisiko ilmatieteenlaitokselta joku, joka on tutkinut pilviä, selvittää hiukan avaruussäteilyn ansiosta muodostuvien pilvien muotoa, rakennetta ja niiden yleisyyttä. Näkyykö niitä enemmän aamuisin, päivällä vai iltaisin.

Voiko näitä pilviä muodostua myös normaalien sadepilvien yläpuolelle? Toisinaan lentokoneesta voi nähdä harsomaisia pilviä yli 10 km korkeudessakin.

Ei IL voi sitä selittää. Siellä on vain pyhä CO2. Millään muulla ei ole ilmaston kannalta merkitystä. Auringon voi poistaa ja maapallo jatkaa lämpenemistä hiilidioksidin voimalla. Kysy vaikka ylipappi Taalakselta tai piispa Nevanlinnalta.