KESKUSTELU

http://www.greenfacts.org/en/forests/index.htm

Tuolla sivustolla on kanssa kiinnostavia faktoja metsistä, koska sisältää nimensä mukaisesti faktoja ja jättää faktojen arvioimisen lukijalle. Vuosittain siis raivataan metsää 14 megahehtaaria. Tämän lisäksi uusia puupeltoja otetaan käyttöön vuosittain 2,8 megahehtaaria. Koska puupelto menettää yli 90% kyvystään ylläpitää biomassaa, niin se on käytännössä sama asia kuin metsän raivaaminen pelloksi.

Tämän lisäksi vuosittain 6 megahehtaaria luonnonvaraisista metsistä otetaan talousmetsiksi, eli niissä aloitetaan harvennushakkuut. Tätä ei ole määritelty paljonko metsä menettää kykyä ylläpitää biomassaa, mutta jos tämä tarkoittaa vanhojen puiden kaatamisesta ja asteittaisesta korvaamisesta nuorilla, niin kyse lienee ainakin 50-75% menetystä ylläpitää biomassaa.

Eli nämä luvut lisättynä noihin 14 megahehtaariin riittävät helposti vastaamaan yksinään ilmakehän hiilidioksdimäärän vuotuisesta lisääntymisestä. Sitä siis kertyy sen neljä gigatonnia tai 2 ppm, kun taas metsän kykyä ylläpitää biomassaa harvennetaan noin neljällä gigatonnilla vuotuisest



Tällä hetkellä siis metsän kokonaispinta-ala on noin 4 terahehtaaria, josta 36% on luonnonvaraista metsää, 53% talousmetsää, 7% istutettua talousmetsää sekä 4% puupeltoa.

Koska vain 36% metsistä on koskemattomia ja näistäkin merkittävä osa on Siperiassa, niin luultavasti pelkästään bioenergiasta luopuminen, sellun tuotannon radikaali vähentäminen sekä metsien raivaamisen hankaloittaminen päästökaupoilla riittäisi kompensoimaan kaikki ihmiskunnan hiilidioksidipäästöt. Vaikka biopolttoaineet korvattaisiin fossiilisilla polttoaineilla. Tämä olisi taloudellisena uhrauksena paljon vähemmän kuin fossiilisista polttoaineista luopuminen.

_________________
»The total solar energy in the world is on an exponential rise. It's doubling every two years... Within 15 years we could meet all of our energy needs with solar.»

Allekirjoita perustulon kansalaisaloite.

Kuten jo tuossa aiemmin sanoin, en ole metsäalan asiantuntija, mutta jotakin silmiin on sattunut.

Kun puhut biomassasta 250-600 ton/ha, niin suomeksi voisi puhua kiintokuutioista. Jos Suomessa metsä jätetään hoitamatta, se jää tavallisesti kitukasvuiseksi ja hehtaari tuotot jää tuon skaalasi alalaitaan. Hyvin hoidettu talousmetsä samoissa olosuhteissa saataa olla tuotoltaan kaksinkertainen.

Jos sitten ajatellaan, että tuo luonnon metsä vaikkapa kasvaisi johonkin 300 kiintokuution määrän vuosisatojen varrella ja talousmetsä aina 80 vuoden välein vaikkapa 450 kiintokuutioon, niin vaikkapa 1000 vuoden keskiarvona näissä metsissä olisi biomassaa seuraavasti:
- talousmetsissä 450/2 = 225 kiintokuutio/ha
- luonnonvaraisissa 300/2 = 150 kiintokuutiota/ha

Ylipäätänsä hoidetussa metsässä ainakin Suomessa pitäisi olla biomassaa enemmän ja biomassan tuotto on moninkertainen siihen verrattuna, että metsä jätettäisiin hakkaamatta luonnotilaan. Periaatteessa puu kasvaa meillä täyteen mittaansa alle sadan vuoden ja sen jälkeen se ei sanottavasti kasva. Hengissähän puu saattaa säilyä satoja vuosia, mutta kasvu loppuu kun se on saavuttanut mittansa.

Tuo keskiarvo ei ole kiinni puun iän kierrosta vaan siitä mihin se maksimissan kasvaa. Talousmetsä uudistuu hakkuilla ja luonnonmetsä luonnon toimesta Toisaalta biomassan kasvu ei ole lineearista, mutta oletettavasti kasvukäyrältään samanlaisia molemmissa metsätyypeissä.

En siis oikein osta tuota ajatusta, että luonnonmetsän biomassa sitomiskyky olisi jotenkin suurempi. En ole missään myöskään nähnyt luottettavan näköistä selvitystä, mihin puu lopulta päätyy, kun se on hakattu. Harvennuspuu menee yleensä sellukattalaan tai polttopuuksi. Paperiksi tai kartongiksi jalostettu sellu kiertää monet kerrat, ennenkuin se päätyy takaisin hiilidioksidiksi. Jätepaperista tehdään uutta paperia ja kartonki päättyy monella tavalla kiertoon. Esim. nestekartongista tehdään kartonkihylsyjä, jotka luultavasti kotitalouksien vessapaperirullien sisuksina päätyvä ainakin meillä kaatopaikoille ja hautautuvat ikuisiksi ajoiksi.

Kun puu kasvaa täysi-ikäiseksi valtaosa puun massasta päätyy sahatavaraksi ja vain latvat selluksi. Havusahatavarasta tehdään rakennuksia, huonekaluja, pakkauksia ja vaikkapa kuormalavoja. Lehtipuusta tehdään vaneria, viilua ja jossakin määrin sahatavaraa. Puruista ja lastuista voidaan tehdä rakennuslevyjä, kuten lastulevyä ja mdf-levyjä, jotka jatkavat omaa kiertoaan huonekaluissa ja rakennusmateriaaleina. Pienemmästä tavarasta voidaan tehdä myös karkeampaa lastulevyä, joskin sellaisia lastulevytehtaita ei ole suomessa, mutta esim USA:ssa valtaosa puurakennuselementeistä on tehty siitä tavarasta. Iso osa kaikesta tästäkin tavarasta päätyy meillä kaatopaikoille ja hautaatuu maahan ikuisiksi ajoiksi ilma hiilidioksipäästöjä. Oikeastaa tämä pelletti tuotanto, joka on vienyt raaka-aineen suomalaisilta lastulevytehtailta on lähes ainoa komponentti, joka päätyy suoraviivaisesti takaisin ilmakehään, joskin siitä tuotannosta valtaosa viedään ruotsiin.

Olisi todellakin mielenkiintoista tietää, mikä osa esim. suomalaisen metsäteollisuuden (mekaanisen että kemiallisen) tuotannosta palaa hiilidioksidina ilmakehään esim 10, 20, 50 ja 100 vuoden sisällä. Uskoisin että määrä on yllättävän pieni. Tämä ilmastomuutoshype on sitä lisännyt, sillä suurten voimaloiden puunpolttoa on lisätty ja lisäksi alettu puristamaan pellettejä, vaikka korkeampi jalostusaste saataisiin rakennelevyissä. Yksityisten ihmisten pienpoltto on lopuksi aika pientä ja sama materiaali maatuisi, jos sitä ei poltettaisi.

Nykyisin ilmeisen suuri osa rakennusjätteestä, huonekaluista, purkujätteistä tms. päätyy kaatopaikoille ja ne haudataan hapettomiin olosuhteisiin, jolloin se osa sitoutuneesta hiilidioksidista on pois kierrosta ikuisiksi ajoiksi. Jos meillä olisi kuten keskieuroopassa jätteenpolttolaitoksia, palaisi tämä osa ilmakehään, mutta näin ei tapahdu tällä hetkellä meillä. En tiedä miten asian laita on yleisesti maailmassa.

Paljonko hiilidioksidia on ilmakehässä hehtaaria kohti?

Pitoisuus on 380 ppmV, joten painosuhteessa sitä on 44/28,8*380ppmV= 580 ppmm. Kun ilmaa on neliömetrillä 10 tonnia, niin hehtaarilla hiilidioksidia on 10*10000*580E-6 ton = 580 ton.
Kun hiilidioksidi lisääntyy noin 1,5 ppmV/a = 2,3 ppmm/a. Tämän hehtaariosuus on 2,3 ton/a CO2. Jos maan pinta-alasta 10% kasvaisi, niin sidottavaa jäisi 23 ton/ha/a.

Hiilidioksidipitoisuus on vaihdellut ainakin 60 kertaisena pitoisuutena aiheuttamatta mitään kasvihuoneilmiön karkaamista, joten mämä pohdiskelut ovat vain ajanvietettä.

_________________
Miksi kappale kiihtyy?
-Fysiikka osaa selittää vain, miten kappale kiihtyy.

Mihin tuo ajatus perustuu? Hoidettu metsä on kuin harvennettu metsä, jossa muutamille harvoille annetaan reilummin tilaa kasvaa suuriksi, jolloin niiden harvojen puiden koko ja kiintokuutiomäärä on suuri.

Jos metsä jätetään hoitamatta/harventamatta, sitä sanotaan vajaatuottoiseksi ja toki vähän riippuu puulajista, millaiseksi se kehittyy, mutta sekametsäisyys lisääntyy ja kaikenlaiset puut valtaavat alaa, mikä hyvinkin tarkoittaa sitä, että kun luonto itse optimoi, kaikki kasvulle otollinen tila tulee käytetyksi, jopa tehokkaammin kuin silloin kun ihminen kymmenen-parinkymmenen vuoden välein käy optimoimassa.

Ns. riukumetsän kiintokuutiomäärä on ihan samaa luokkaa ellei jopa isompi kuin hoidetun metsän. Niitä riukuja ei vain tavata laskea kiintokuutioiksi ollenkaan, sillä relaskoopin hahlossa ne jäävät liian pieniksi, mutta kuutioita on, paljon, ne vain jakaantuvat reilusti yli kymmenkertaiseen määrään runkoja.

Metsän kasvamisesta voi olla useaa mieltä, tässäkin erimieltä kuin yleinen totuus. Yksi asia on kuitenkin selvä. Puiden neulasien ja lehtien määrä on todennäköisesti merkittävin tekijä metsän kasvussa, nehän ovat metsän orgaanisen aineen tehdas. Tietenkin muutkin olosuhteet valo ja vesi sekä ravinteet määräävät kasvua, mutta niiden merkitystä ei tule liioitella edelliseen verrattuna.
Kun metsä uudistetaan tuotto on alussa liki nolla, koska vihreys on vähissä. Jatkuvassa kasvatuksessa näyttäisi puuta syntyvän monin verroin enemmän. Tätä menetelmä on joutunut pannaan, koska metsäkoneet on sunniteltu paljaaksi hakkuuta varten.
Avohakkuussa metsän sisältämä hiili palautuu geologisessa ajassa nopeasti ilmakehään. Puuta käytetään vähän rakentamiseen, paperin ja sellun ikä onkohan edes keskimäärin vuottakaan. Eihän Suomessa enää kunnon rakennuspuuta olekaan kuin kansallispuistoissa.

_________________
Miksi kappale kiihtyy?
-Fysiikka osaa selittää vain, miten kappale kiihtyy.

Arvelusi ovat luultavasti oikean suuntaiset, Saattavat olla jossain jo todistettukin. En viitsi kyllä kaivella linkkejä esiin. Vastapuoleen - joka pelastaa maailman - ne eivät kuitenkaan vaikuta. Heidän tietonsa on tongittu tiedotusvälineiden tulkinnoista ja mm. sivuilta, joiden nimikin jo sanoo minkä lajin tietoa tarjotaan (greenfacts).

Oli miten oli, lähes kaikki ns. hiilitaselaskelmat perustuvat oletuksiin, oli tulos minkä suuntainen tahansa.

Mitä tulee talousmetsiä koskevaan arvioosi, unohdat yhden tekijän (saattaa muuten unohtaa
muutama ns. tutkijakin). Talousmetsästä viedään yleensä vain runko. Kannon ja juuriston osuus koko massasta on muistaakseni 25 %:a ja oksien myös 25 %. Nämä jäävät metsään ja varastoksi kunnes laho hoitaa. Kantoja on usein jäljellä vielä päätehakkuussa ja siinä tulee taas lisää.

Muuten olen kyllä sitä mieltä, että hiilitaselaskelmista puuttuu paljon. Esimerkiksi mummojen vanhat fiikukset ja pelakuunat. Ne kyllä mielestäni korvaavat puutteellisen jätehuollon.

Tässä on hyvä muistaa tärkeä juttu, mitä metsäteollisuus ja IPCC ei ole ottanut lainkaan huomioon on että kun tehdään avohakkuu vanhaan metsään, niin metsän kyky ylläpitää biomassaa laskee sadoista tonneista per hehtaari kymmeniin tonneihin per hehtaari. Tämä tarkoittaa sitä että metsästä pitäisi korjata sato 10 kertaa, ennen kuin voidaan puhua metsän kaadon olevan hiilidioksidineutraalia.

Jos metsä kaadetaan 40 vuoden välein, niin tämä tarkoittaa sitä, että talousmetsää, tulisi hyödyntää yli 400 vuotta ennen kuin voidaan sanoa että toiminta olisi hiilidioksdineutraalia, jos vertailukohtana on ollut fossiilisen hiilen polttaminen. Jos vertailukohtana on maakaasun polttaminen niin metsästä pitäisi hyödyntää teollisesti tuhansia vuosia, ennen kuin se muuttuu hiilidioksidineutraaliksi toiminnaksi.

Sanomattakin on selvää, että eroosio on vienyt jo sadan vuoden hakkuiden jälkeen maaperän pois ja maaperän kyky ylläpitää metsää laskee oleellisesti. Jokainen taloudellisesti hyödynnetty puu kun vie ravinteita pois metsästä.

Vaikka suomalaisenkin vanhan metsän kyky ylläpitää biomassaa ei ole niin iso, ehkä 100 tonnia per hehtaari, niin paikoin tämä voi olla kuitenkin huomattava, jos metsäkasvaa turpeisella maaperällä. Turvetta kertyy satoja tai jopa tuhansia vuosia ja voi nostaa hiilen määrän pohjoisissakin luonnonmetsissä yli 300 tonnin per hehtaari, mutta tämä prosessi vie aikaa satoja, satoja vuosia.

Sen sijaan kun vanha metsä otetaan talousmetsäksi ja se ojitetaan, niin turvemaaperä alkaa kyllä nopeasti hajoamaan ja vapauttamaan hiiltä. jolloin metsän kyky ylläpitää hiiltä saattaa pudota 300 tonnista 70 tonniin per hehtaari.



Rakennuksissa puu ei lisäksi säily kuin ehkä keskimäärin enintään 50-vuotta. Sen sijaan luonnollisesti kuollut puu-vanhus (joka voi olla kuollessaan 1000-vuotias) lahoaa metsässä yli satavuotta. Eli jopa rakennuksiin varastoituna hiilen kierto on paljon nopeampaa kuin luontainen lahoamisen kautta tapahtuva hiilen kierto. Mutta joka tapauksessa suurin osa rakennuspuiksi päätyneestä biomassasta menee nopeasti hajoavaksi sahanpuruksi ja muiksi teollisuusjätteiksi, jotka ainakin suomessa poltetaan energiaksi.

_________________
»The total solar energy in the world is on an exponential rise. It's doubling every two years... Within 15 years we could meet all of our energy needs with solar.»

Allekirjoita perustulon kansalaisaloite.

Mei Long kirjoitti ansiokkaan jutun toisaalle Off-topiccina, joten vastailin tänne.

post1499602.html#p1499602




Nämä on hyviä juttuja, ja nyt pitäisi ehdottomasti hylätä se IPCC:n ja metsäteollisuuden propaganda jossa, nuori metsä sitoo hiiltä yhtä hyvin kuin vanhametsä. Toisin sanoen, ajatellaan että vanhojen metsien kaataminen on hiilidioksidineutraalia toimintaa, koska nuoret metsät sitovat hiiltä kasvaessaan. Tämä on kuitenkin älytön näkemys, koska vanhoihin metsiin sitoutuu hiiltä noin 10 kertaa enemmän ja tekee sitä yli 10 kertaa pidemmältä aikajaksolta.



Tässä kuvassa käy ilmi että vanha Amazonin metsä on ylivoimainen verrattuna nuoreen metsään (secondary forest) tai talousmetsään. Tarkemmin sanottuna talousmetsä sitoo hiiltä 25-50 tonnia per hehtaari, kun luonnonvarainen metsä sitoo hiiltä 200-300 tonnia per hehtaari. .

Jos metsiä käytettäisiin energiateollisuuden tarpeisiin, kuten Brasiliassa paljon tehdään tuotettaessa bioetanolia, niin alueelta raivattu sademetsä päästi alun perin 200-300 tonnia hiiltä ilmakehään. Jos bioetanolin tuotanto on tonni per hehtaari vuodessa, niin jotta bioetanolin tuotanto olisi hiilidioksidineutraalia, niin samaa maa-alaa pitäisi viljellä vähintään 300 vuotta ennen kuin se syrjäyttää hiilivoimalan päästöt. Maakaasun ja öljyn hiilidioksidipäästöjen syrjäyttämiseen menee vielä paljon kauemmin. Käytännössä kuitenkin lannoitteisiin ja sadonkorjuun ja jalostuksen käyttämään polttoaineeseen menee enemmän kuin 2/3 säästyneistä hiilipäästöistä, niin samaa maa-alaa pitäisi viljellä yli 900 vuotta ennen kuin bioetanoli olisi hiilidioksidineutraaliin verrattuna hiilivoimaan ja 1800 vuotta verrattuna maakaasuun. On sanomattakin selvää ettei mikään trooppinen maa-ala kestä jatkuvaa viljelyä 1800 vuotta, vaan eroosio vie maaperän mennessään.

Tämän vuoksi bioenergia on kaikkein kammottavinta. Ei sillä, että aluksi IPCC ei tajunnut että ehkä se bioetanolin ja biodieselin tuotanto aiheuttaa monella tasolla hiilidioksidipäästöjä, vaan se ei ole yhtään ottanut huomioon sitä kuinka kauan oikeasti vanhan metsän kaatamisesta seuranneiden hiilidioksidipäästöjen takaisinottaminen kestää, joten se ajatteli että metsätalous tai bioenergian tuotanto on hiilidioksidineutraalia toimintaa.

Kuitenkin tosiasia on että metsien hävityksen seurauksena metsien kyky sitoa biomassaan hiiltä vähenee noin neljällä gigatonnilla vuotuisesti. Vastaavasti ilmakehän hiilipitoisuus nousee vuosittain noin neljällä gigatonnilla.



Onneksi, näin mutta, siitä huolimatta Brasilia on edelleen kirkkaasti maailman suurin vanhojen metsien hävittäjä. 700 000 neliökilometriä on paljon ja vastaa hiilimäärältään 21 gigatonnia kivihiiltä eli noin kolmea prosenttia kaikista jäljellä olevista kivihiilireserveistä, jotka ovat noin 630 gigatonnia. Sitä en osaa edes arvata paljonko vanhoja metsiä on hävitetty, mutta jos taloudellisesti hyödynnettyjä talousmetsiä on 2500 megahehtaaria, niin yksin näiden hiilidioksidipäästöt ovat aiheuttaneet 250 gigatonnin hiilipäästöt, jos ajatellaan, että talousmetsän kyky sitoa hiiltä on keskimäärin 100 tonnia vähemmän kuin vanhan metsän. Tähän vielä lisätään viljelysmaaksi raivatut metsät, ja metsien hakkuusta seuranneen eroosion aiheuttama aavikoituminen. Niin päästään helposti ihmisen biomassasta vapauttamiin hiilimääriin, jotka ylittävät moninkertaisesti kaikki maapallon fossiilisten polttoaineiden määrän.




Ei se ole paljon, ja luultavasti se on ylimitoitettu, eli käytännössä vähempikin riittää. Kuten yllä mainitsin, niin vuosittain tuhotaan metsää niin paljon että se selittää yli 100% hiilidioksidin kerääntymisestä ilmakehään. Eli biomassa kykenee siitä huolimatta että ihmiskunta hyödyntää metsiä taloudellisesti sitomaan kaikki ihmiskunnan päästämät ylimääräiset 30 gigatonnin vuotuiset hiilidioksidipäästöt. Toisin sanoen riittäisi että metsien nettohävittäminen pysäytettäisiin. Tähän riittää lähinnä, että bioenergian tuotanto kriminalisoitaisiin, ja sellun tuotannolle asetettaisiin ankarat haittaverot ja luonnonvaraiset metsät ulotettaisiin päästökauppoihin.

Nämä toimenpiteet riittäisivät helposti kaiken ihmisaiheutteisten hiilidioksidipäästöjen neutraloimiseen ja se olisi paljon halvempaa kuin luopua fossiilisista tai kehittää uusiutuvia energian lähteitä. Valitettavasti tämä strategia ei sovi eräiden pessimistien maailmankuvaan, koska tässä strategiassa, ihmistä ei voi syyllistää, eikä sitä voi rankaista taloudellisesti. Koska ihmisen täytyy vain luopua vanhanaikaisista teollisuuden muodoista kuten metsäteollisuudesta ja paperiteollisuudesta.

Yksi mikä auttaa ehkä hahmottamaan suuruusluokkia, niin 1000 neliökilometria vanhaa Australialaista eukalyptusmetsää pitää sisällään hiiltä 250 megatonnia, mikä vastaan noin suunnilleen koko Suomen kokonaishiilidioksidipäästöjä 20 vuoden ajalta. Näitä metsiä siis raivataan, osin laittomasti, pelkästään Tasmaniassa 2500 hehtaaria vuodessa, ja metsien kokonaispinta-alasta on jo hävitetty noin 80 prosenttia.



Tuohon 1000 neliökilometriin laskin että tuhatneliökilometria maata jätettäisiin luonnonvaraisena kasvamaan. Näin ollen se imisi kasvaessaan yhtä paljon hiilidioksidia kuin tuo esimerkillinen hiilivoimala päästää vuosittain. Ongelma näissä laskuissa on se että metsä imee hiiltä ainakin 800 vuotta, kun taas hiilivoimala ei ole toiminnassa kuin joitain vuosikymmeniä. Siksi tarvittava pinta-ala on suurempi.

Eli puhuin nimenomaan metsittämisestä enkä vanhan metsän säilyttämisestä. Jos vanhan metsän kaatamisen estäminen otetaan huomioon niin sitten toki riittää paljon vähempi kuin 1000 neliökilometriä.



Kaakkois-Australian ja Tasmanian vanhat eukalyptusmetsät pystyvät sitomaan hiiltä 1500-2800 tonnia per hehtaari. Tämä on käsittämätön määrä. Huhujen mukaan Eucalyptus regnans, pystyy kasvamaan 120-160 metriseksi. Valitettavasti eukalyptusmetsiä on jo yli 100 vuotta harvennettu, joten pisimmät elävät yksilöt jäävät nykyään alle 100 metriin. Tosin 100 metriäkin on niin korkea puu, ettei kukaan suomalainen joka ei sitä ole itse omakohtaisesti nähnyt pysty käsittämään kuinka suuresta puusta on kyse.

Ja Australia pitää tällä hetkellä näiden metsien kaatamista hiilidioksidineutraalina toimintana, koska uutta metsää kasvaa tilalle.

Mutta ei sitten ymmärretä lainkaan sitä että tilalle kasvatettu talousmetsä ei sido hiiltä kuin 40-80 tonnia per hehtaari. Tosin sanoen vanha metsä varastoi hiiltä tässä tapauksessa jopa 30 kertaa enemmän kuin sen korvaava talousmetsä. Juuri tätä ihmiset eivät ymmärrä. Ja tämän vuoksi olen hieman surullinen että sinäkin Mei Long, haksahdit tähän IPCC:n ja metsäteollisuuden propagandaan, jossa vanhojen metsien kaatamista pidetään hiilidioksidineutraalina, koska ne korvataan uudella, nopeasti kasvavalla metsällä.

Uusi tutkimustieto on, kuten sanoitkin, jo tullut ja esittänyt selkeästi, että luonnonvaraiset metsät ovat kaikkein paras tapa vähentää hiilidioksidipäästöjen haittoja, koska biomassan kyky sitoa hiiltä ylittää moninkertaisesti sen mitä ihmiset ilmakehään pystyvät päästämään. Metsien taloudellinen hyödyntäminen pitää vain tehdä kalliiksi, eli metsät tulee ulottaa päästökauppoihin.

_________________
»The total solar energy in the world is on an exponential rise. It's doubling every two years... Within 15 years we could meet all of our energy needs with solar.»

Allekirjoita perustulon kansalaisaloite.

No minulle kelpaa tämä sinunkin teoria, joka pitäisi luonnonmetsää biomassaltaan jotakuinkin samanlaisena kuin talousmetsää. Keskustelun aloittajahan on tuonut esille, että luonnonmetsän biomassantuotto/vuosi olisi merkittävästi suurempi kuin talousmetsän, jota tuossa kritisoin.

En näe kovin suurta syytä kinaamiselle. Luonto harventaa myös itseään ajan kanssa, mutta toisaalta omassa puutarhapalstassakin näkee helposti harvennuksen merkityksen pienemmässä skaalassa. Harventamaton porkkana penkki ei tuota oikeastaan mitään, vaan taimet kilpailevat toisensa kuoliaaksi. Metsästä voi sen 100 m x 100 m alueen geometrian avulla aika helposti laskea millainen kiintokuutiomäärä siellä voi olla riukuina tai tukkeina.

Olet siinä varmasti oikeassa, että niistä riuistakin syntyy yhteensä melkoinen määrä kiintokuutioita, mutta jos ei harvenneta se biomassan kasvu tyrehtyy. Aikaa myöten se riukumetsäkin tietenkin harventaa itse itseään, mutta prosessi on hidas ja kaikki maatuu sille paikalleen, jolloin sen metsän toimiminen hiilinieluna on niin ja näin sillä vuosittainen biomassan muutos on pieni.

Sen asian suhteen, mikä aloittajan mielessä on ollut, ei ole kovinkaan suurta merkitystä sillä, paljonko sitä biomassaa hehtaarilla on, vaan sillä paljonko se lisääntyy vuosittain, sillä vain se lisäys voi toimia hiilinieluna ja sekin vain silloin, jos se poistettava biomassa ei palaa hiilenkiertoon satojen tai tuhansien vuosien skaalalla. Kun historiaa katsotaan, niin biomassaa ei ole paljokaan säilynyt menneiltä sukupolvilta, vaan se maatuu ja palaa hiilenä ilmakehään. Poikkeuksia on perin vähän. Tällaisia on lapin järvistä vuosisatoja säilyneet uppotukit, Turun historiallisessa keskustassa hapettomassa savessa säilyneet puupaalut, järvien sedimentit, ihmisten asumispaikoista löytyneet hautautuneet elämisen merkit ja soiden turve. Ylipäätänsä historia on jättänyt perin vähän jälkiä biomassastaan.

Nykyajasta tulee jäämään jälkeen kaatopaikat, joissa mätäneminen on perin hidasta. Niihin haudataan uskomaton määrä biomassaa, joka oletettavasti tulee säilymään niissä muuttumattomana todella pitkän ajan kaiken muun romun kanssa. Meillähän on ollut biomassan mädättämiskokeiluja, mutta käytännössä sille kompostoidulle biomassalle ei ole löytynyt jatkokäyttöä kaikenlaisten haitta-aineiden takia. Kaikki tämä päätyy nykyisin kaatopaikoille kuten myös kaikenlaiset rakennusten purkujätteet. Jätteille on käsittääkseni nykyisin kaksi väylää – kaatopaikka tai jätteenpoltto. Meillä Suomessa jätteen poltto on nykyisin olematonta.

Ylipäätänsä mantereiden biomassa kasvulla ja muutoksilla on vähän tekemistä koko suuren hiilenkierron kanssa. Se suuri kierto tapahtuu merissä ja sedimentoituu niiden pohjalle, josta se palautuu kiertoon vasta hyvin pitkien ajanjaksojen jälkeen. Järvien ja merien biomassantuotanto saa aikaan vain oskilaatiota vuoden aikojen mukaan.

Järjettömästi. Se tosin on eri asia, kuinka iso osa niistä on hävitetty jo antiikin aikoina tai aiemminkin.

Amazonin jäljellä oleviin sademetsiin on ainakin yhden tutkimuksen mukaan edelleen varastoituna hiiltä 11 vuoden koko maailman hiilidioksidipäästöjen edestä (linkki).

Muuan luonnonsuojelubiologian professori ehdotti äskettäin, että luonnonsuojelujärjestöjen kannattaisi ostaa ja suojella avohakkuita. Ne ovat tolkuttoman paljon halvempia kuin vanhat metsät, joten niitä voi suojella suurempina pinta-aloina. Metsittyessään uudelleen ne ensiksikin sitovat hiiltä, ja toisekseen ovat jo sadassa vuodessa taas vanhaa metsää kaikkine luontoarvoineen.

Tämä siis Suomessa, missä metsä kasvaa uudelleen hakatun tilalle varsin samanlaisena kuin ennenkin. Sademetsäalueilla juttu on hankalampi, koska eroosio on usein ehtinyt poistaa hedelmällisen maaperän, ja sademetsä pitää järjestelmällisesti perustaa uudelleen. Sekin kyllä onnistuu, mutta on paljon vaikeampaa.

Kyseinen proffa on perustamassa järjestöä, jonka tarkoitus on kerätä rahaa avohakkuiden ostamiseen ja suojeluun.

_________________
"Never say higher or lower in referring to organisms." -- Charles Darwin

Terawatti, argumentointisi ongelma näyttäisi olevan, ettet ota huomioon globaalia näkökulmaa, vaan tarkastelet asiaa Suomen näkökulmasta. Suomalainen havumetsä tosiaankin on hidaskasvuista eikä luonnonvarainen metsä kykene ylläpitämään aivan mahdottomasti korkeampaa biomassaan.

Luonnonvarainen havumetsä pystyy todella pitäkällä aikavälillä varastoimaan hiiltä turpeeseen, merkittäviäkin määriä, mutta tämä on hidasta. Kuitenkin luonnonvarainen metsän laskettu biomassa Suomessakin on noin 100 tonnia per hehtaari kun taas talousmetsän biomassa jää pienemmäksi. Tämä ero johtuu siitä, että maaperä varastoi enemmän, mutta myös se että lahoamisprosessi on hidas. Täysikasvuisen puun lahoaminen kestää jopa satavuotta. (en tiedä mitä kiintokuutio tarkoittaa, eikä kiintokuutiot taida edes ottaa huomioon kuollutta biomassaa, jonka osuus on noin 50% elävästä biomassasta)

Näin ollen ero on jopa Suomen olosuhteissa kaksinkertainen. Etelään mentäessä ero kuitenkin korostuu. Eurooppalaiset vanhat tammilehdot voivat varastoida jopa 240 tonnia hiiltä per hehtaari. Mutta Runsassateisilla seudoilla metsän varastoimiskyky on jo valtava eli 500-1000 tonnia per hehtaari.

Nämä ovat valtavia määriä mistä puhutaan. Kuten edellisessä viestissä totesin, niin 1000 neliökilometria Tasmanialaista eukalyptusmetsää pystyy varastoimaan yhtä paljon hiiltä biomassaansa kuin mitä ovat Suomen 20-vuoden kokonaishiillidioksidipäästöt eli yhteensä 250 megatonnia kivihiiltä. Tässä puhutaan määrältään niin suurista määristä, että koko Suomen metsien biomassa mahtuu 1000 neliökilometrin alalle tällaista metsää.

Sen sijaan jos tämä metsä raivataan talousmetsäksi, niin se varastoi sen verran biomassaa, mitä ehtii kasvamaan 40 vuoden aikana, eli noin 40-80 tonnia. Näin ollen biomassan kyky vähenee kertoimella 15. Nämä ovat valtavia määriä, jotka lasketaan sadoissa gigatonneissa. Erityisesti ne on merkityksellisiä lukuja koska maapallon fossiilisten polttoaineiden reservit lasketaan myös sadoissa gigatonneissa hiiltä.

Näitä lukuja vertailemalla, joku vuotuinen kasvu on yhdentekevää metsän kokonaisvarastoimispotentiaaliin, koska normaalioloissa, metsä toimii hiilinieluna satoja vuosia. Uusimmissa tutkimussa on esimerkiksi todettu että vielä 600-vuotias metsä imee ilmasta hiilidioksidia vielä lähes samalla intensiteetillä kuin 60 vuotias metsä. Tämä johtuu ihan siitä, että lahoamisprosessi on niin hidas ja maaperän kyky varastoida hiiltä on niin suuri, vaikkei kyse olisikaan edes turpeeseen varastoitumisesta.

Toisin sanoen, karkeasti ottaen luonnonvarainen metsä imee hiilidioksidia ehkä hieman hitaammalla tahdilla kuin hoidettu talousmetsä, mutta se tekee sitä yli 10 kertaa kauemmin suunnilleen vakioisella tahdilla. Tämä on se uusi havainto, mitä ei aiemmin ole otettu huomioon.

Kuten sanottua näissä ei ole puhe mistään kovin pienistä luvuista, vaan biomassan kyky varastoida hiiltä ylittää roimasti sen mitä maapallolla on fossiilisia polttoaineita. Pelkästään se määrä mikä on Amazonin metsiä kaadettu 600 000 neliökilometriä (linkki) , vaastaa 1,5 vuoden globaaleja hiilidioksidipäästöjä. Kuten Mei long mainitsi, niin metsiä on vielä jäljellä 8 miljoonaa neliökilometria eli noin 15 vuoden päästöjen verran. Ja tämä muodostaa vain pienen murto-osan niistä kaikista metsistä, joita on kaadettu Aasiassa, Euroopassa, Pohjois-Amerikassa sekä Australiassa.

Eli yhteenvetona, Terawatti, laskelmasi epäonnistuvat siinä, ettet ottanut huomioon sitä, että metsätyyppien välillä on hyvin suuria eroja etkä ymmärtänyt sitä että kaikki maapallon fossiilinen hiili mahtuisi helposti biomassaan, jos kaadettujen metsien annettaisi vain kasvaa takaisin.

Vuosittain metsiä tuhotaan noin neljän gigatonnin edestä. Samoin ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa vuosittain noin neljällä gigatonnilla. Kyse ei ole mistään pienistä luvuista.

_________________
»The total solar energy in the world is on an exponential rise. It's doubling every two years... Within 15 years we could meet all of our energy needs with solar.»

Allekirjoita perustulon kansalaisaloite.

Kiitokset Mei Long. Mukava lukea asiallista tekstiä.

Tosin en oikein tajua tuon avohakkualueiden oston järkevyyttä kun säädökset vahtivat, että puusto sinne hommataan. Jos tarkoitus on jättää alue luonnon hoitoon, kannattaisi ehkä mieluummin ostaa taimikoita.

Se on vähän noloa, mutta tuo vanhat metsät vaahdotuksen vuoksi kopioin aiemmin kirjoittamani myös tänne. Sopiikin paremmin joukon jatkoksi.
--------
Jos ilmastonmuutos on totta (ja vaikka ei olisi tottakaan), metsillä on merkitystä säilöivät CO2:ta eli ei. Tosin metsityksyt on aloitettu järkisyistä jo kaun ennen ilmastohypetystä.

Tiedot metsien roolista/hiili ovat kuitenkin heikohkoja ja jatkuvasti tulee uutta tietoa ja erityisesti muotivankkureihin pyrkivien vankkoja mielipiteitä. Mei Long:n linkisssä http://news.mongabay.com/2007/0508-amazon.html (on tutkimusta ei mielipidettä) mm. sanotaan: "...... because the amount of carbon held in forests is variable and not generally known, especially in tropical regions".

Vanhat metsät ovat olevinaan (joidenkin mielestä) niin makeita, niin makeita, hiilivarastoja. Kuinkahan lie. Voipi aloittaa vaikka linkistä: http://www.metla.fi/tiedotteet/2009/2009-04-16-ilmastonmuutos-metsat.htm (Ilmastonmuutos voi johtaa metsien muuttumiseen hiilinielusta hiilipäästöjen lähteeksi).

Ilmaston lämpiäminen nimittäin lisää maaperän pieneliöstöä ja virkistää sen toimintaa. Sinällään ihan looginen seuraus, jonka vuoksi vanha metsä onkin äkkiä hiilen tuottaja. Luultavasti CO2:n erittyminen tehostuu nimenomaan pohjoisella havumetsävyöhykkeellä, tropiikista on paha sanoa.

Mielestäni havainnossa (?) on miettimisen paikka. On näkynyt arvioita, että lämpeneminen lisää ilmakehän hiiltä eikä suinkaan päinvastoin. On muuten hilkulla, että asia on juuri näin.

Tuon linkin sisältö on ristiriidassa, noiden tutkimuksien kanssa mitä Mei long ja minä olemme linkanneet mongabay.com sivustolta. Esimerkiksi tuossa viitataan IPCC:n arvioihin kykyyn sitoa hiiltä, mutta ne ovat 2-3 kertaa alakantissa. kuten käy ilmi tästä graafista, joka perustuu tuoreempiin tutkimuksiin, jotka eivät vielä olleet käytössä tuon artikkelin kirjoittamisen aikoina.

Näin ollen metsien hiilidioksidipäästöt vastaa hiilimääräisesti noin neljää gigatonnia, jos otetaan huomioon se että IPCC oli arvioinut metsien kyvyn sitoa hiiltä alakanttiin. Tämä on noin 30-50% kokonaispäästöistä ja kattaa noin 100% vuotuisista hiilidioksidipitoisuuksen noususta. Tuossa on tuoreempaa dataa, kuin mitä oli käytössä Metlalla, ja IPCC:llä.



Temperate forests store more carbon than tropical forests, finds study
http://news.mongabay.com/2009/0717-forest_carbon.html[/quote]

Ajatus on siis siinä, että tuo skenaario, mikä esitettiin, oletti noin 2,5 asteen lämpenemisen. Mutta mikään pakko ei ole tähän päätyä, koska vanhojen metsien ulottaminen päästökauppaan ja bioenergian tuotannon lopettaminen ja niiden peltojen metsittäminen, riittää varsin mainiosti kumoamaan ihmiskunnan fossiilisista polttoaineista aiheutuneet päästöt, eli lämpenemistä ei ole tulemassa, jos se estetään. Tämä on se käytännön implikaatio, mikä on noista uusista, vuoden 2008-2010 aikana tulleista tutkimuksista opittavana, eli voimme torjua ilmastonmuutoksen päästökaupoilla.

Eli toisin sanoen, tuo metlan artikkeli oli melkoisen puhdasta metsätalouden propagandaa, joka pyrkii antamaan moraalisen oikeutuksen biopolttoaineiden ja sellun tuotannolle. Onneksi tiedeyhteisö on kääntänyt aika pitkälti selän jo tälle metsäteollisuuden näkökulmalle, mutta kuten sanottua, niin vielä pitäisi saada tämä markkinoitua tämä uusi tieto myös medialle ja suurelle yleisölle.

Artikkelin propagandaluonteesta kertoi esimerkiksi, se että siinä käsiteltiin puhtaasti spekulatiivista artikkelia, ikään kuin kyse olisi jostain mikä tulee tapahtumaan, ja jonka perusteella voidaan tehdä poliittisia päätöksiä »kestävän metsätalouden puolesta».

_________________
»The total solar energy in the world is on an exponential rise. It's doubling every two years... Within 15 years we could meet all of our energy needs with solar.»

Allekirjoita perustulon kansalaisaloite.

Jaa että ristiriidassa. Mitenkähän lie.

Lämpiäminen lisää pieneliöiden toimintaa. Ei siinä pitäisi olla ristiriitaa sen kanssa, että joku on selvitellyt metsien hiilimääriä.

Että metsätalouden propagandaa. Mitähän lienee sitten yksisilmäinen vouhotus vanhojen metsien autuudesta.

En ole varma, mutta saattaa olla, että suojelualueella tuo puuston uudistamissääntö ei päde. Joka tapauksessa metsänistutus ei sekään ole kovin kallis projekti verrattuna valmiiksi hyvänkokoisen metsän ostamiseen, ja istutuksen tai kylvön jälkeen metsä voidaan huoletta jättää omilleen.


Lähinnä pointti on se, että vanhat metsät todella ovat nimenomaan hiilivarastoja. Ne eivät enää ime ilmakehästä kovin suuria määriä hiiltä, mutta varastoivat sitä valtavat määrät. Pieneliötoiminnan lisääntyminen saattaa muuttaa ne marginaalisen pienistä hiilinieluista marginaalisen pieniksi hiilentuottajiksi (en tiedä pitääkö tämä paikkaansa, mutta oletetaan nyt niin). Tästä huolimatta ne edelleen säilyttävät satoja tonneja hiiltä per hehtaari, ja jos metsä hakataan, tämä hiilivarasto vapautuu.

Vastakkain ovat siis hyvin pienet hiilipäästöt, jos metsä säilytetään, tai hyvin suuret hiilipäästöt, jos se hakataan. Tärkeä havaintohan tuo on, mutta ei millään tavalla argumentoi metsien hakkaamisen puolesta.

_________________
"Never say higher or lower in referring to organisms." -- Charles Darwin