KESKUSTELU

Aika hyvin päätelty.



Väitteesi on helppo osoittaa vääräksi. Kuvan perusteella esitän johtopäätöksen: Jos viime vuosien suuntaus jatkuu, niin pohjoisnapa on todennäköisesti sulana vuoteen 2015 mennessä. Eikä ole mitään syytä olettaa, että suuntaus muuttuisi.

Viimeiset 7 vuotta lienee jätetty pois siitä syystä, että juuri niiden vuosien aikana pohjoisnavan jää on nuorentunut ja juuri se ko kuvalla osoitetaan.

Tästä asiasta taitaa olla turha väitellä, katsotaan ja kuunnellaan uutisia. Molemmat väitteet (sulaa, ei sula) ovat jossain määrin arvioita eikä suoraan todistettavasti muuten kuin odottamalla että sulaako vai ei.

Olisiko niin, että pohjoinen napa-alue määrää nykyisin meidän kesämme lämmön?

40-luvulla pohjoiset vedet olivat jäästä vapaat, mutta meillä oli viilenemiskausi käynnistymässä täyttä päätä. Toisaalta 1903 oli tilanne samanlainen, eli jäät olivat minimissään, mutta meillä alkoi nousujohteinen kehitys kohti 30-luvun lämpöhuippua (nämä panin tähän ulkomuistista).

Talven lämpimyyden syynhän tiedämme: Se on läntisten ja lounaisten virtausten mukana tänne päätyneen päiväntasaajan seudun lämpimän ilman ansiota. Nyt kun ilmavirtaukset tulevat pohjoisesta tai idän suunnalta, riittää talvista tunnelmaa.

Kyllä vaan oli, tai oli sopivasti ennen tuota vuotta.
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/i ... e60858.ece

Ei nyt ihan noinkaan, mutta kai lämpötilamme ovat jossain pohjoisen ja päiväntasaajan välillä? Jos pojoisnavan lämpötila nousee, niin miksi meidän lämpötilamme pysyisi paikallaan?



Pohjoisen vedet jäästä vapaat?

http://tamino.wordpress.com/2007/10/08/ ... n-and-now/





Totta kyllä, lämmin säämme ei voi tietenkään johtua siitä, että pohjoisnavalta tulisi lämmintä ilmaa.. eiköhän se lämmin ilma kuitenkin etelästä päin tule.

Pohjoisnavan lämpötilat eivät ole mitenkään hälyttävästi muuttuneet viimeisen 10 vuoden aikana...

http://tinypic.com/fullsize.php?pic=vec ... idth=false

Syitä jään sulamiseen saadaan varmasti etsiä muualta kuin lämpötilojen noususta, esim. AMOsta. Tuo käyrä varmaan jatkaa laskuaan, koska merivedet ovat viilentyneet viime vuosina...

http://tinypic.com/fullsize.php?pic=akw ... idth=false

Jos pohjoinen napa-älue on lämmin, eli siellä noustaan selvästi lämpöasteiden puolelle, niin tietenkin se saattaa Lapin leveyksillä lämmittää. Käytännössä lämpötilat riippuvat ilmavirtausten suunnista. Suomen helteet ovat useimmiten tekemisissä Venäjältä tulevien kuumien ilmamassojen kanssa. Pohjoinen meri taitaa kesäaikana päinvastoin Pohjois-Lappia viilentää.

Satelliittiaikaa edeltäneiden vuosikymmenten jäätilanne pohjoisella Jäämerellä näyttää kovin tarkasti olleen tiedossa tuon käyrän perusteella?
En sitä tunne, mutta kerroin laivaliikenteestä, joka arktisilla vesillä on ollut siis aikaisemminkin mahdollista, ennen tätä viimeisintä sulamisvaihetta. Tästähän on paljon keskusteltu.

Sinänsä merijäiden sulaminen ei meren pinnan korkeuteen vaikuta, mutta olisihan sulamisen syy tärkeä ymmärtää. Ja haihtumista jääpinnan väheneminen lisää, mikä lie vaikutus pilvisyyteen ja sateisiin?

Lisäys: Nämä viimemainitut kun vaikuttavat oleellisesti lämpötalouteen monien korostaman albedomuutoksen rinnalla. Albedo lisäksi riippuu kovin paljon jään iästä eli pintarakenteesta. Oletettu nettoalbedovaikutus ilman lämpenemiseen lienee useimpien huolen perussyy?

Albedosta huolestuneet ovat yleensä tuijottaneet vain pohjoisen pallonpuoliskon merijäitä. Tätä pohjoisen sovinismia esiintyy yllättävän usein, jopa ns. asiantuntijatahoilla, sekä jääpeitteestä että lämpötiloista puhuttaessa. Usein joutuu ihan erikseen kysymään tai selvittämään pienestä präntistä, että onko kyse koko maapalloa koskevasta tiedosta vai onko sanoman tehostamiseksi otettu mukaan vain aineiston pohjoinen puolisko.

Kun nyt Matti sait minut vaivoin ylipuhutuksi kirjoittamaan, niin albedosta pari sanaa.
Pohjoisen pallonpuoliskon kesä on lyhyt, mutta aurinko paistaa pari kuukautta taukoamatta. Valitettavasti säteily tulee kovin vinosti meren pintaan. Sulan veden albedoarvot vaihtelevat siksi karkean arvion mukaan 50-80 prosentin väillä.

Uuden lumen albedo on 75-90 prosenttia. Vanhan lumen 40-70 ja vanhan jään jossakin 30-40 prosentin välillä. Talvella aurinko pohjoisessa ei nouse lainkaan, joten siltä osin lämpöä ei ole liiemmin odotettavissa eikä albedokaan ole kovin keskeinen lämpötekijä.
Veden pinnan korkeataajuisen säteilyn absorbointi riippuu olennaisesti tyyneysasteesta ja veden pintareliefistä. Usein tuulee ja pinta väreilee, lainehtii tai tyrskyää. Siksi pohjoisen napa-alueen jää- ja lumialbedoa ei pidä liioitella.

Mikä oikeastaan mahtaisi olla lumen ja jään vähenemisestä aiheutuva nettoefekti, jos sitä ryhdyttäisiin laskemaan?

Ja kuten todettu, meriveden lämpiäminen aiheuttaa myös höyrystymisen kasvua, joka puolestaan on voimakas meriveden jäähdyttäjä ja pilvisyyteen vaikuttava tekijä. Ehkä tähän voisi saada asiaan tarkemmin paneutuneilta lisää valoa. Mehr Licht, toivoi Goethekin aikanaan, vaikka ilmaston piti silloin olla vielä aivan iskussaan.