KESKUSTELU

Uusimmassa tieteen kuvalehdessä on pieni artikkeli maapallon kallistuskulmasta, joka artikkelin mukaan vaihtelee 21,8-24,4 asteen välillä 40.000 vuoden jaksoissa ja muutos pienimmästä suurempaan kestää 21.500 vuotta ja nykyinen kallistuma on 23,5 astetta.

Edelleen jutussa väitetään, että ilmasto muuttuu kallistuskulman muuttuessa niin, että isolla kulmalla sää vaihtelee rajummmin samoin kuin virtaukset, vuodenaikojen erot ja energianjakaumat maapallolla.

Mitenhän tuo menee oikein tarkasti ottaen? Mukaanhan tulee vielä maapallon kiertoradan merkitys. Hieman ihmetyttää myös se, voisiko kallistuman muutos toiseen suuntaan olla toinen kuin toiseen - siis 21.500 ja 18.500 vuotta, vai onko tuosssa toimituksellinen virhe.

Vaikuttaa hyvin luontevalta, että maapallon kallistuskulma vaikuttaa jollain tavoin ilmastoon, koska talvista tulee kylmempiä ja kesistä lämpimämpiä molemmilla pallonpuoliskoilla silloin kun kallistuskulma on suurimmillaan ja päinvastoin. Erot siis jyrkkenevät.

Kuitenkin ajateltaessa yleisemmin näitä mahdollisia "kosmisia" tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa maapallon ilmastoon, niin tämä kallistuskulman muutos ei ole ainoa maapallon käyttäytymiseen liittyvä tekijä, joka pitäisi huomioida.

Ilmastoon voi vaikuttaa myös ns. prekessio-liike, jossa maapallon akseli hyrräliikkeen tavoin piirtää ikäänkuin ympyrän taivaalle eli maapallon akselin suunta muuttuu tällöin muistaakseni 26000 vuoden jaksossa. Tällä hetkellähän akseli on kallellaan poispäin auringosta silloin, kun maapallo on lähinnä aurinkoa ja kohti aurinkoa silloin, kun se on kauimpana auringosta. Prekession vaikutuksesta päädytään kuitenkin aina välillä tilanteeseen, jolloin kallistuminen poispäin auringosta tai aurinkoa kohti osuu kierroksen puoliväliin. Tämä puolestaan vaikuttaa sydänkesän ja sydäntalven pituuteen.

Prekession lisäksi tunnetaan myös lyhytjaksoisempi nutaatio-ilmiö, jonka kestoa en nyt tarkasti muista, mutta saattaa olla jotain alle 1000 vuotta. Tässä maapallon kallistuskulma vaihtelee pienemmässä mitassa kuin viestin alussa mainittu iso kallistuskulman muutos.

Lisäksi on huomioitava, että myös maapallon kiertoradan muoto vaihtelee muistaakseni n. 130000 vuoden jaksoissa.

Siis on olemassa 4 jaksoa pelkästään maapallon omaan asentoon ja kiertoon liittyen, jotka kaikki voivat vaikuttaa maapallon ilmastoon. Kaikki jaksot ovat lisäksi eri pituisia: kiertoradan muodon muutos muistaakseni n. 130000 vuotta, kallistuskulman muutos 40000 vuotta, prekessio 26000 vuotta ja nutaatio ehkä n. 1000 vuotta.

Halusin edellisellä sanoa, että näitä ilmastoon vaikuttavia tekijöitä on todella muitakin kuin mahdollinen ilmakehän hiilidioksipitoisuuden muutos. Nämä pelkästään maapallon asentoon ja kiertoliikkeeseen liittyvät eripituiset jaksot muodostavat jo niin mutkikkaan viidakon, että jos joku kykenee tyhjentävästi niiden yhteisvaikutuksen erittelemään, niin hän on varmasti ansainnut Nobelin palkinnon.

Tosin muistelen, että joku on niitä jo analysoinutkin ja saanut joitain tuloksiakin, mutta valitettavasti en nyt muista ko. henkilön nimeä, mutta muistaakseni puhutaan ko. henkilön nimisistä sykleistä. Pitkässä juoksussa voi lisäksi käydä ilmi, että tämän kaltaiset tekijät ovat selvästi ihmisen toimintaa merkittävämpiä ilmaston säätelijöitä. Voi jopa osoittautua, että hiilidioksidipitoisuuden muutokset ovat ainakin osittain näiden tekijöiden aiheuttamien lämpenemisten ja kylmenemisten seurausvaikutuksia.

Tämä maapallon ratasyklejä analysoinut herra oli Milutin Milankovich ja näitä kutsutaan siis Milankovichin sykleiksi. Hän siis esitti analysointinsa perusteella teorian näiden liikkeiden vaikutuksesta maapallon pitkän aikavälin ilmastoon kuten jääkausien esiintymiseen. Mutta tiedeyhteisössä tämä teoria on hyvin kiistanalainen johtuen nimenomaan siitä, että mm. jääkausihavainnot sopivat vain tiettyyn pisteeseen saakka Milankovichin sykleihin.

EPICA-projektin yhteydessä laadittu jääkausisyklien ilmastonmuutoksia kuvaava rekonstruktio ottaa huomioon myös maan kiertoradan eksentrisyyden, maan akselin kallistuksen sekä presession.

Jääkairausten ja sedimenttitutkimusten perusteella laadittu kuvaus lämpötilan sekä ilmakehän kaasupitoisuuden muutoksista ei korreloi oikeastaan minkään maapallon kiertoon liittyvän syklin kanssa. Milankovicin sykli näyttää selittävän jollain tavoin vain viimeisimmän ja kolmanneksi viimeisimmän lämpöjakson ajoittumista.

EPICA-projektin tuloksia on hankala saada maksutta käyttöön. Vähän ihmettelen muutoinkin projektin tulosten vähäistä esiintymistä julkisessa keskustelussa. Ehkä syynä on se, että tulokset eivät tue kasvihuonekaasujen vaikutukseen perustuvaa lämpövaihteluteoriaa.

Jos löydätte EPICAan liittyviä hyviä linkkejä, niin voitteko ystävällisesti kertoa myös näiden sivujen lukijoille.

Näitä mahdollisia maapallon pitkäaikaiseen ilmastokehitykseen vaikuttavia tekijöitä on todella paljon. Jo mainittujen maapallon ratavariaatioiden lisäksi meillä on koko joukko vähemmän tunnettuja mutta mahdollisia asiaan vaikuttavia tekijöitä. Näitä ovat mm. vaihtelut auringon säteilytehossa, aurinkokunnan sisäiset tapahtumat, maapallon laattatektoniikka ja muut sisäiset prosessit sekä mahdolliset kosmiset tekijät kuten pölypilvet aurinkokunnan radalla sen kiertäessä Linnunrataa ja kosmiset suurenergiset tapahtumat. Kaikki tekijät eivät suinkaan ole syklisiä, vaan joukossa lienee paljon myös puhtaasti satunnaistekijöitä.