KESKUSTELU

Onnittelut Suomen Kuvalehdelle rohkeudesta antaa palstatilaa totuuden hakemiseen.

Missä on väitetty että hiilidioksidi yksinään määrää ilman lämpötilan?

Missä on väitetty että hiilidioksidi yksinään määrää ilman lämpötilan?

Kyllähän julkinen aivopesu on pyörinyt lähestulkoon yksinomaan CO2:n ympärillä ja joku metaani on päässyt vain aika ajoin sivurooliin, kun on haluttu pelotella maailmanlopulla, joka syntyy arktisen tundran sulaessa ja/tai valtamerien metaaniklaraattien purskahtaessa silmänräpäyksessä ilmoille. Ja tämäkin siis vain CO2-päästöjen seurauksena.

Jos tavalliselta kaduntallaajalta kysyy mitä ilmastonmuutokseen liittyviä todisteita hän muistaa nähneensä, niin eiköhän aika moni viittaisi mannilaiseen lätkämailaan yhdistettynä CO2-lätkämailaan.

Tässä mielessä alarmistien ja muiden evironmentalistien on ihan turha itkeä sitä, että ihmiset alkavat epäillä ilmastonmuutosta lämpötilan ja CO2-pitoisuuden yhteyden yhä pahemmin erkaantuessa. Kuka käski mennä vääntämään sanoman yliyksinkertaistetuksi ja piillottamaan kaiken epävarmuuden Al Gore -tyylisen herätyskokoushenkisen propagandan taa...

tämähän on ainoastaan median vika, onneksi tiedemiehet ja asioista päättävät eivät perusta mielipiteitään mediaan vaan tutkimuksiin, jotka aika selvästi osoittavat ettei ilmastonmuutos ole mielipide asia...

Edessä ilmaston viilentyminen?

PUIDEN VUOSIRENKAIDEN eli vuosilustojen tutkimus eri maissa on viime vuosina antanut uutta tietoa maapallon ilmastosta. Tulosten mukaan ilmaston muutosten syynä voi hiilidioksidipäästöj en sijasta olla auringon säteilyn vaihtelu kymmenien ja satojen vuosien kuluessa. Suomessa metsäntutkijoiden Lapin järvien pohjamudasta nostamien mäntyrunkojen lustokartasta saa tietoa yli 7000 vuoden ajalta. Tutkimustulosten mukaan vuosiluston tumman osan tiheys on verrannollinen kasvukesän lämpötilaan. Lustosta voidaan myös mitata radiohiilen määrä, joka epäsuorasti antaa tietoa auringon aktiivisuudesta kasvuvuonna. Auringon aktiivisuus vaikuttaa maapallolle osuvan kosmisen säteilyn ja siten vuosilustoon sitoutuneen radiohiilen määrään. Siihen vaikuttaa myös maapallon magneettikenttä, jonka pitkään jatkunut heikkeneminen on otettava huomioon. Puun kasvun loputtua radiohiilen osuus alkaa vähentyä puoliintumisaikaa noudattaen. Auringon aktiivisuutta pyritään selvittämään myös mannerjääkairauksista niiden eri kerrosten berylliumpitoisuuksien avulla.

AURINGONSÄTEILYN satelliittimittauksia on tehty vasta muutamina vuosina, joten niistä ei saa pitkän ajan tietoa. Voidaan kuitenkin olettaa, että auringonpilkut kuvaavat auringon aktiivisuutta. Pilkkujen 11 vuoden jakso on liian lyhyt, mutta pilkkuj en pitkän ajan (kymmenien vuosien) keskiarvo seuraa mitattuja ja vuosilustoista saatuja lämpötilan vaihteluita merien viive huomioonottaen. 1600-luvun jälkipuoliskolla ilmasto oli kylmä ja esimerkiksi Thamesjoki jäätyi usein. Vallitsi pikkujääkausi. Auringonpilkkuja mitattiin satunnaisesti jo 1600-luvulla. Kymmeninä vuosina pilkkuja ei nähty lainkaan, auringon aktiivisuus oli alhainen. Aikajaksolla 11001300 maapallon ilmasto taas oli lämmin, mikä näkyy myös lustomittauksista ja Grönlannille annetusta
nimestä ("Vihreä maa"). Berylliummittausten mukaan aurinko oli silloin tavallista aktiivisempi. Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n ensimmäisessä raportissa on julkaistu maapallon lämpötilakäyrä, jonka mukaan ilmaston lämpiäminen normaalista oli aikavälillä 11001300 kolminkertainen verrattuna nousuun 1900-luvulla. Saman raportin mukaan ilmasto 1600luvulla oli vastaavasti paljon normaalia kylmempi. Lämpötilakäyrä ja auringon osuus unohtuivat, kun ilmastontutkij at huomasivat 1900-luvun jälkipuoliskolla, että lämpötilan nousu ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu seurasivat toisiaan. Ryhdyttiin laatimaan monimutkaisia ilmastomalleja, jotka selittäisivät lämpötilan tähänastisen nousun hiilidioksidi ja muiden kasvihuonekaasujen pitoisuuden nousun perusteella. Kehitetyt mallit ennustavat, että maapallon lämpötila nousee useita asteita, jos pitoisuudet kasvavat kuten tähän asti.

METSÄNTUTKIJOIDEN ja aurinkotutkijoiden mukaan ilmaston lämpiäminen 1900-luvulla johtuu pääosin auringon aktiivisuuden voimakkaasta kasvusta. Auringon aktiivisuus nousi 1900-luvulla korkeammalle kuin tuhansiin vuosiin. Aktiivisuus on nyt heikkenemässä ja ilmasto alkaa ehkä viilentyä riippuen menen aiheuttamasta viiveestä. 2000-luvulla lämpötila ei ole noussut, vaikka hiilidioksidipitoisuus on kasvanut jyrkästi. Ongelma on, että ilmastontutkijat eivät tunne metsäntutkijoiden uusia tuloksia. Media taas pitää ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta itsestään selvänä. Vaaditaan voimakkaita toimia päästöjen vähentämiseksi, jotta nousu rajoittuisi kahteen asteeseen. Niitä ei voi perustella metsäntutkijoiden ja auringontutkijoiden viimeaikaisten tulosten valossa. On pyrittävä selvittämään ilmaston vaihtelun syitä ja ilmaston muuttumisen todennäköinen suunta lähivuosikymmeninä. Nyt tarvitaan eri alojen tutkij oiden yhteistyötä auringon osuuden ja ihmiskunnan osuuden tarkemmaksi selvittämiseksi. •
Martti Tiuri Kirjoittaja on radiotekniikan emeritusprofessori.

50/2011 I SUOMEN KUVALEHTI 59

Sami Solanki, the director of the Max Planck Institute for Solar System Research in Katlenburg-Lindau, Germany said:

The sun has been at its strongest over the past 60 years and may now be affecting global temperatures... the brighter sun and higher levels of so-called "greenhouse gases" both contributed to the change in the Earth's temperature, but it was impossible to say which had the greater impact.[71]

Nevertheless, Solanki agrees with the scientific consensus that the marked upswing in temperatures since about 1980 is attributable to human activity.

"Just how large this role [of solar variation] is, must still be investigated, since, according to our latest knowledge on the variations of the solar magnetic field, the significant increase in the Earth’s temperature since 1980 is indeed to be ascribed to the greenhouse effect caused by carbon dioxide."[72]

no mikähän tuossa oli uutta ja ennenkuulumatonta?