KESKUSTELU

Mutta miksi tuo on jonkinlainen maaginen luku josta on seurauksena jotain erityisiä ilmastovaikutuksia noin 6 vuoden viiveellä? Miksi jo 6 vuotta sitten vallinnut tilanne ei näy vaikka juuri silloin Auringon aktiivisuus hiipui nopeaan tahtiin?
http://www.ips.gov.au/Solar/1/6

Pikemminkin vaikuttaa siltä, että pitkistä pilkkuminimeistä on seurauksena tietynlaisia säätiloja (kuten vaikkapa ennätyslämpimiä kesiä) mutta ei niinkään erityisempiä pitkäaikaisia ilmastovaikutuksia. Eikös 30-luvullakin ollut lämmintä?
http://climate.umn.edu/doc/journal/top5/numberone.htm

Suurin osa lämmöstä menee meriin, mistä se leviää sitten pikkuhiljaa muuallekin.

Turha tässä on mitään hellekesästä alkaa vetelemään johtopäätöksiä ilmastonlämpenemisen puolesta. Tuo vuotinen keskiarvo kun ei kauheasti heittele edes Suomessa niin jos on pirun kylmä talvi niin on myös pirun kuuma kesä, keskiarvo nääs on sitten aika kohdallaan. Kylmän talven ja kuuman kesän suhteen kun on samanlaiset sää olosuhteet ja syynä on virtaukset idän suunnalta. Se, että virtauksia tulee idästä johtuu taas Atlantin valtameren tilasta. Auringon aktiivisuuden hiipuminen viilentää merta (lämpösisältö laskenut) ja vettä ei enää höyrysty ilmaan niiin paljoa jolloin idän virtaukset pääsevät paremmin Suomeenkin.

Ei tarvitse mennä kuin Norjan länsirannikolle katsomaan säätilaa niin siellä on jo lähes kylmää.

Ei ollut poikkeuksellisen kylmä talvi. Lunta oli reilusti ja vilpoistakin, mutta se on normaalia Suomessa. Syksy ja alkutalvi oli varsin leuto, puut jopa myöhästyivät talvehtimiskierrostaan. Eikä kevätkään ollut hirmu jäätävä...

Melko yllättävää, sinulta taitaa sittenkin löytyä objektiivisuutta tässä aiheessa. Oletin jo toisin, minun mokani.

mm. Lapin, Grönlannin ja Huippuvuorten 1930-luvun lämmön syy lienee tämä:

The regime shift of the 1920s and 1930s in the North Atlantic
Drinkwater, Kenneth F.
Progress in Oceanography, Volume 68, Issue 2-4, p. 134-151.
During the 1920s and 1930s, there was a dramatic warming of the northern North Atlantic Ocean. Warmer-than-normal sea temperatures, reduced sea ice conditions and enhanced Atlantic inflow in northern regions continued through to the 1950s and 1960s, with the timing of the decline to colder temperatures varying with location. Ecosystem changes associated with the warm period included a general northward movement of fish. Boreal species of fish such as cod, haddock and herring expanded farther north while colder-water species such as capelin and polar cod retreated northward. The maximum recorded movement involved cod, which spread approximately 1200 km northward along West Greenland. Migration patterns of “warmer water” species also changed with earlier arrivals and later departures. New spawning sites were observed farther north for several species or stocks while for others the relative contribution from northern spawning sites increased. Some southern species of fish that were unknown in northern areas prior to the warming event became occasional, and in some cases, frequent visitors. Higher recruitment and growth led to increased biomass of important commercial species such as cod and herring in many regions of the northern North Atlantic. Benthos associated with Atlantic waters spread northward off Western Svalbard and eastward into the eastern Barents Sea. Based on increased phytoplankton and zooplankton production in several areas, it is argued that bottom-up processes were the primary cause of these changes. The warming in the 1920s and 1930s is considered to constitute the most significant regime shift experienced in the North Atlantic in the 20th century.

http://adsabs.harvard.edu/abs/2006PrOce..68..134D

Ei tietenkään. Vain vuosituhannen kylmin ja runsaslumisin

Vuosituhannesta on vasta prosentti mennyt? Lämpö merellä huokuu yläilmaan ja sataa täällä lumena. Ja kesä on ollut erityisen lämmin.

Venäjän metsäpaloista historiallista vertailukohtaa:

1298: There was a wholesale death of animals. In the same year there was a drought, and the woods and peat bogs burnt.

1364: Halfway through summer there was a complete smoke haze, the heat was dreadful, the forests, bogs and earth were burning, rivers dried up. The same thing happened the following year . . .

1431: following a blotting out of the sky, and pillars of fire, there was a drought – “the earth and the bogs smouldered, there was no clear sky for 6 weeks, nobody saw the sun, fishes, animals and birds died of the smoke.

1735: Empress Anna wrote to General Ushakov: “Andrei Ivanovich, here in St Petersburg it is so smoky that one cannot open the windows, and all because, just like last year, the forests are burning. We are surprised that no-one has thought about how to stem the fires, which are burning for the second year in a row”.

1831: Summer was unbearably hot, and as a consequence of numerous fires in the forests, there was a constant haze of smoke in the air, through which the sun appeared a red hot ball; the smell of burning was so strong, that it was difficult to breathe.

The years of 1839-1841 were known as the “hungry years”. In the spring of 1840, the spring sowings of corn disappeared in many places. From midway through April until the end of August not a drop of rain fell. From the beginning of summer the fields were covered with a dirty grey film of dust. All the plants wilted, dying from the heat and lack of water. It was extraordinarily hot and close, even though the sun, being covered in haze, shone very weakly through the haze of smoke. Here and there in various regions of Russia the forests and peat bogs were burning (the firest had begun already in 1939). there was a reddish haze, partially covering the sun, and there were dark, menacing clouds on the horizon. There was a choking stench of smoke which penetrated everywhere, even into houses where the windows remained closed.

1868: the weather was murderous. It rained once during the summer. There was a drought. The sun, like a red hot cinder, glowed through the clouds of smoke from the peat bogs. Near Peterhoff the forests and peat workings burnt, and troops dug trenches and flooded the subterranean fire. It was 40 centigrade in the open, and 28 in the shade.

1868: a prolonged drought in the northern regions was accompanied by devastating fires in various regions. Apart from the cities and villages affected by this catastrophe, the forests, peat workings and dried-up marshes were burning. In St Petersburg region smoke filled the city and its outlying districts for several weeks.

1875: While in western europe there is continual rain and they complain about the cold summer, here in Russia there is a terrible drought. In southern Russia all the cereal and fruit crops have died, and around St Petersburg the forest fires are such that in the city itself, especially in the evening, there is a thick haze of smoke and a smell of burning. Yesterday, the burning woods and peat bogs threatened the ammunitiion stores of the artillery range and even Okhtensk gunpowder factory.

1885: (in a letter from Peter Tchaikovsky, composer): I’m writing to you at three oclock in the afternoon in such darkness, you would think it was nine oclock at night. For several days, the horizon has been enveloped in a smoke haze, arising, they say, from fires in the forest and peat bogs. Visibility is diminishing by the day, and I’m starting to fear that we might even die of suffocation.

1917 (diary of Aleksandr Blok, poet): There is a smell of burning, as it seems, all around the city peat bogs, undergrowth and trees are burning. And no-one can extinguish it. That will be done only by rain and the winter. Yellowish-brown clouds of smoke envelope the villages, wide swaithes of undergrowth are burning, and God sends no rain, and what wheat there is in the fields is burning.

http://wattsupwiththat.com/2010/08/14/p ... in-russia/

Joskus Venäjän arojen kuuma ilma yltää itäiseen ja eteläiseen Suomeen saakka. Kannattaa nauttia tuosta mantereisen lämmön tulahduksesta kun sellainen kohdalle sattuu
Jo läntinen Suomi jäi siitä pitkälti paitsi, eikä Ruotsissa ollut tietoakaan "erityisestä lämmöstä". Perin paikallinen juttu siis.

Tuoreet tiedot eivät viittaa ainakaan mihinkään dramaattiseen ilmastonlämpenemiseen. Pikemminkin vaikuttaa siltä, että matka El Nino-vuodesta 1998 on ollut pikemminkin loivaa alamäkeä tai ei ainakaan lämpenemisen jatkumista.

7 vuotta ei todellakaan kata tieteellisesti vahvan näytön kriteeriä, mutta on tässä dramaattisia johtopäätöksiä tehty aiemmin jokseenkin yhtä lyhyen nopean lämpenemisen vuosista 1980-luvun lopulta vuosituhannen vaihteeseen.

http://hockeyschtick.blogspot.com/2010/ ... ating.html

Ongelman muodostaa se, että pohjoisella pallonpuoliskolla sijaitseva media ei ole kiinnostunut siitä, mitä eteläisellä pallonpuoliskolla tapahtuu. Mutta etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan. Mediasta löytyy kuin löytyykin tietoja mitä eteläisen pallonpuoliskon talveen on kuulunut viime aikoina:

17.6. 2010: “500 African penguins freeze to death in South Africa”.“Nearly 500 rare African Penguins have died in the past 24 hours as a result of extremely cold weather in South Africa’s Eastern Cape province.”

19.7.2010: “South Africa, Freezing Cold destroys several 100 (sic) Solar Thermal Systems”.

5.8.2010: “Snow in Brazil, below zero Celsius in the River Plate and tropical fish frozen”.

6.8.2010: “Chilly in Chile: South America Hit by Cold Snap”.

_____________________________________________________

Ja Australiassa on koettu kylmimpiä ilmoja 30 vuoteen.

http://www.telegraph.co.uk/news/worldne ... years.html


Ensimmäisen kerran pitkää, pitkään aikaan ovat lapset Sydneyssä päässeet luistelemaan oikein luonnonjäällä.

Juu, on tuolla Australian kohdalla pieni sininen läiskä...





Tuo tuskin pitää paikkaansa - GISS:n mukaan alkuvuosi oli kaikkien aikojen lämpimin:
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/2010july/

UAH:n mukaan 1998 on ollut hieman lämpimämpi - joskaan ei merkittävästi:
http://www.drroyspencer.com/2010/06/may ... re-update/

Nyt on niin, ettei 20 tai 30 vuoden lämpötilatrendien perusteella välttämättä pysty sanomaan mihin suuntaan ilmasto on menossa. Valtamerten syklit kun dominoivat tällä aikaskaalalla lämpötilojen kehitystä. Näin ollen alarmistien argumentti "viimeaikaista lämpenemistä ei pystytä selittämään Auringon aktiivisuudella" on auttamatta pelkkää kirsikanpoimintaa, jossa lämpötilojen luonnollinen syklisyys on unohdettu. Aivan hyvin voidaan argumentoida, että viimeisen 15 vuoden lämpötilakehitys ei selity hiilidioksidipitoisuuden muutoksella.

Kuitenkin, 1000 vuoden aikaskaalalla näkyy, että Auringon aktiivisuus on ilmaston päädraiveri, jonka vaikutus tulee esiin kun lämpötilojen lyhytaikainen luonnollinen syklisyys suodattuu pois. Tämän vuoksi korrelaatio proxyihin on niinkin hyvä, kuin monissa tutkimuksissa on pystytty osoittamaan. Proxyissa kun tuo lyhytaikainen syklisyys ei näy.

Vaikka Auringon aktiivisuus näkyy globaalilämpötiloissa viiveellä, niin paikallisesti ja erityisesti pohjoisilla leveyasteilla vaikutus talvisin jostain syystä näkyy nopeammin, mikä on todettu mm. IL:n tutkimuksessa. Auringon aktiivisuus toisaalta saattaa vaikuttaa ilmavirtauksiin ja toisaalta se vaikuttaa merien lämpösisällön kehittymiseen. Pikkujääkausi iskee todenteolla päälle, kun aktiivisuus on pidempään alamaissa: Tällöin merien lämpösisältö on pudonnut ja ilmavirtauksetkaan eivät kuljeta lämpöä Pohjolan perukoille.

On se niin hassu juttu, miten saman talon toisessa päässä tuotetaan ihan toisenlaisia kuvia. Noh, onhan niissä tietysti eri baselinet, mutta kuitenkin...

Land Surface Temperature Anomaly [Day] (1 month)
July 1, 2010 00:00-July 31, 2010 23:59: