KESKUSTELU

Mitkä asiat ja millä aikataululla katoavat Australiasta ilmastonmuutoksen myötä? Suuret valliriutat tulevat ensimmäisenä mieleen mutta miten lie eri eläinlajien laita tai metsät jne.?

Miten niin katoaa? Sateisuuden lisääntyminen Australiassa on lisännyt monien lajien elinvoimasuutta. Kenguruitakin taitaa olla jo riesaksi asti. Viime vuosikymmen oli toiseksi sateisin Australiassa:
http://www.bom.gov.au/announcements/med ... raph09.gif

Vaikea kysymys. Googletuksen perusteella näyttää siltä, että oikea vastaus on: ei tarkkaan tiedetä. Asiaa ei luultavasti ole perusteellisesti tutkittu. Koska Australian alkuperäisiä lajeja uhkaavat monet eri tekijät, on vaikea sanoa mitkä lajit ja biotoopit olisivat uhanalaisia nimenomaan ilmastonmuutoksen vuoksi - se on yksi tekijä muiden uhkien ohella.

Kaikki läpikäymäni lähteet ovat yhtä mieltä kuitenkin seuraavista:
- Australian alkuperäisiä kasvi- ja eläinlajeja uhkaavat mm. tulokaslajit, maankäyttö ja ilmastonmuutos (esim. toisaalla kuivuus ja toisaalla tulvat, maastopalot jne)
- eri uhkien vuoksi uhanalaisina on mm. sammakoita, matelijoita, lintuja, nisäkkäitä, kaloja, hyönteisiä, selkärangattomia, kasveja ja kokonaisia elinympäristöjä
- ilmastonmuutoksen vuoksi uhanalaisia lajeja on lukuisia (mutta yksiselitteisen täsmällistä lukumäärää en mistään löytänyt)

Viittauksia ilmastonmuutoksen uhkaa koskeviin tieteellisiin tutkimuksiin löysin Climatic Action Network Australian sivuilta, joten lainaan ensin sitä. Saitilla kerrotaan seuraavissa tutkimuksissa yksilöidyn 90 eläinlajia, joita nimenomaan ilmastonmuutos uhkaa:
"Scientific studies in Australia identify 90 animal species at risk from climate change. These studies are far from comprehensive – the actual number is likely to be much greater. The list of species at risk (see next page) includes mammals, insects, birds, reptiles, fish and amphibians in all parts of Australia, and has been compiled from a range of studies: Brereton et al, 1995; Busby, 1988; Dexter et al 1995; Arnold, 1988; Chapman and Milne 1998; Garnett and Crowley, 2000; NSW NPWS, 2000; Kanowski, 2001; Pouliquen-Young and Newman, 1999."

Listattujen tutkimusten mukaan ilmastonmuutoksen vuoksi uhanalaisia nisäkäslajeja olisi noin 40, lintulajeja noin 36, sammakkoeläimiä 9, kalalajeja 3 ja selkärangattomia 2. Sivulla mainitaan, että listatut ilmastonmuutoksen vuoksi uhanalaiset lajit muodostaisivat noin kolmasosan kaikista Australian uhanalaisista eläinlajeista. Samalla muistutetaan että asiaa ei ole tutkittu riittävästi, lista ei ole kattava ja osa listatuista lajeista voi myös sopeutuakin ilmastonmuutokseen. Osa näistä lajeista on mainittu esimerkkeinä ilmastonmuutoksen vuoksi uhanalaisista lajeista myös mm. Australian Museumin saitilla.

Mutta lista uhanalaisista eläinlajeista ei kuitenkaan vastaa kysymykseesi ilmastonmuutoksen vaikutuksista eri biotooppeihin. Australian ympäristöministeriön saitilla on uhanalaisten lajien ja biotooppien tietokanta: http://www.environment.gov.au/biodivers ... index.html
Tietokannassa on listattu uhanalaiset eläin- ja kasvilajit, sekä elinympäristöt. Niitä uhkaavat monet eri tekijät ja tietokannassa on listattu 19 eri tekijää joista ilmastonmuutos on yksi. Klikkaamalla tietokannassa kohteen nimeen, saa näkyviin yksityiskohtaiset tiedot mm. uhanalaisuuden syistä ja uhkista. En keksinyt keinoa, jolla tietokannasta voisi helposti hakea lajeja ja biotooppeja luokiteltuna uhkien mukaan joten seuraavat ovat uhanalaisia monista eri syistä - ei pelkästään ilmastonmuutoksen vuoksi. Australian ympäristöministeriön mukaan eri tavoin ja eri asteisesti vaarantuneita tai uhanalaisia lajeja on:

Nisäkkäitä: 93
Sammakoita: 29
Lintuja: 107
Kaloja: 48
Matelijoita: 54
Muita eläinlajeja: 40
(uhanalaisia eläinlajeja yhteensä 371, kadonneita 56)

Kasvilajeja: 1291

Elinympäristöjä: 47

Eli perusteltu vastaukseni kysymykseesi on: vaikea sanoa, sillä uhanalaisuus muodostuu monista eri uhkista. Yksityiskohtaisempaa tietoa voit saada tuolta Australian ympäristöministeriön tietokannasta klikkaamalla uhanalaisten kohteiden nimiin tai noista mainituista tutkimuksista.

Minkä? Itse veikkaan että tulevaisuudessa vähenee typeryys ála vihertaapero

Australian fauna ei koostu pelkästään kenguruista, joten niiden lukumäärää ei voi pitää kovinkaan edustavana indikaattorina eri lajien ja elinympäristöjen uhanalaisuudesta.

Pelkkä sademäärän vuotuinen keskiarvo koko Australian mantereella ei paljasta varsinaista ongelmaa: ilmastonmuutoksen myötä sademäärissä on viime vuosikymmeninä tapahtunut sekä alueellisia, että ajallisia muutoksia. Tämä on aiheuttanut toisaalta kuivuutta ja toisaalta tulvia. Seuraavassa kaaviossa näkyy vuotuisten sademäärien trendit eri alueilla 1970-2009:

(http://www.bom.gov.au/cgi-bin/climate/c ... eriod=1970)
Eli vaikka vuotuiset sademäärät olisivatkin keskimäärin kasvaneet, on niiden jakaumakin muuttunut viime vuosikymmeninä paitsi alueellisesti myös ajallisesti (eri vuodenaikojen trendit voi tsekata linkistä). Tämän vuoksi esimerkiksi Australian itä-, koillis- ja lounaisosissa on kärsitty kuivuudesta. Ja toisaalta sateiden ajallisen keskittymisen vuoksi oli esimerkiksi Australian itäosissa satunnaisia tulviakin toukokuisten ennätyksellisten rankkasateiden vuoksi.

On kuitenkin huomattava, että trendikaavioita on tulkittava varovaisesti ja näissä tarkasteltavan ajanjakson valinta vaikuttaa paljon: http://www.bom.gov.au/climate/change/ab ... maps.shtml



Keskilämpötilojen osalta on tämä vuosikymmen ollut Australian mittaushistorian lämpimin ja vuosi 2009 oli mittaushistorian toiseksi lämpimin vuosi.

(ETA - lähde: http://www.bom.gov.au/announcements/med ... 0105.shtml)

"2009 will be remembered for extreme bushfires, dust-storms, lingering rainfall deficiencies, areas of flooding and record-breaking heatwaves"

Sanovat ettei ole tyhmiä kysymyksiä, mutta on tyhmiä vastauksia.

Laitoin Queenslandin vuotuisen sademäärä graafin mukaan, josta voidaan nähdä, miten siellä on sateet kehittyneet vuoden 1970 jälkeen. Tumman ruskea alue maan koillisosassa kuuluu Queenslandiin eli taivaan korkusta kirsikanpoimintaahan tuo BOM:in ylempi kuva edustaa. Viime vuosina alueella on todellisuudessa palattu normaaleimpiin sademääriin.


Graafissa suuren metelin aiheuttanut sateiden väheneminen Murray-Darling valuma-alueella maan kaakkoispuolella: http://www.jennifermarohasy.com/blog/ar ... infall.JPG Muualla päin Australiaa sateet ovatkin sitten selvästi lisääntyneet. 20 %:n sateiden lisääntyminen reilussa 100 vuodessa on ollut melkoinen ilmastonmuutos Australiassa.

Australian vuosilämpötila graafilla voi pyyhkiä mitä haluaa, sillä se kertoo keskiaavikon lämmenneen tällä vuosisadalla. Rehevillä ja asutuilla alueilla lämpötila on ollut hienoisessa laskussa vuosikymmeniä. Keskiaavikon lämpenemisestä ei kannata olla huolissaan, sillä 1800-luvun mittausten mukaan siellä on ollut vielä nykyistäkin kuumempi.

Ole hyvä ja älä muokkaa viestejä lainaustesi yhteydessä - jos haluat lisätä jotain, älä lisää sitä lainaamasi sekaan.
Vai kirsikanpoimintaa. Ja itse esitit nyt vain Queenslandin vuotuista keskimääräistä sademäärää edustavan graafin. Kysehän oli sademäärien jakauman muutoksista sekä alueellisesti, että ajallisesti Australiassa. Ja kuten jo aiemmin totesin on niissä viime vuosikymmeninä tapahtunut muutoksia ja ne ovat johtaneet toisilla alueilla kuivuuteen ja toisilla alueilla tulviin. Lisäksi joillakin muutoin kuivuudesta kärsivillä alueilla on ollut yksittäisiä ennätyksellisiä rankkasateita, jotka ovat aiheuttaneet tulviakin. Mutta yksittäinen rankkasade ei poista muuna aikana kärsittyä kuivuutta. Toisin sanoen linkkaamasi vuotuista keskimääräistä sademäärää edustavat graafit eivät kerro itse ongelmasta: muutoksista sademäärien ajallisessa ja alueellisessa jakaumassa. Tämä on yksi asia, joka on Vihertaaperon kysymyksen kannalta oleellinen - miten muuttuneet sateet ovat vaikuttaneet eri biotooppeihin eri puolilla Australiaa.

Vuonna 2009 asia ilmeni näin (erikseen mainitaan myös El Niño):
(http://www.bom.gov.au/announcements/med ... 0105.shtml)
Eli vaikka joillakin alueilla olikin yksittäisiä rankkasateita ja jopa tulvia, oli samoilla alueilla myös kuivuutta. Sellainen ei näy jos katsoo vain keskimääräistä vuotuista sademäärää kuten sinä linkkaamissasi graafeissa haluat tehdä. Siksi Australian meteorologian laitoksen mukaan vuosi 2009 muistetaan laajoista maastopaloista, tomumyrskyistä, pitkäaikaisista kuivuuksista, paikallisista tulvista ja ennätysmäisistä helleaalloista, vaikka keskimääräinen sademäärä olikin ihan kivat 464 mm.

"2009 will be remembered for extreme bushfires, dust-storms, lingering rainfall deficiencies, areas of flooding and record-breaking heatwaves."

Mainitsit tuolla aiemmin kirsikanpoiminnan. Ja nyt sitten linkität blogista poimimasi kaavion Murray Basinin paikallisista vuotuisista keskimääräisistä sademääristä (vuodelta 2005). Kysehän oli sademäärien jakauman muutoksista sekä alueellisesti, että ajallisesti (vuodenajat) Australiassa. Kyse oli siitä ettei vuotuista keskimääräistä sademäärää kuvaava graafi kerro missä on milloinkin satanut. Kyse oli siitä ettei ongelmana ole mantereen sateen määrä keskimäärin, vaan se minne ja milloin sitä vettä sataa. Tämän vuoksi kuivuus on joillakin alueilla lisännyt mm. laajoja maastopaloja ja tomumyrskyjä vaikka välillä olisi ollut tulviakin. Vihertaaperon kysymyksen kannalta oleellista sateissa onkin se, miten ajalliset ja alueelliset muutokset sateissa ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat eri biotooppeihin - ei siis se että vuodessa keskimäärin sataa vettä.

Kärjistettynä rautalankaesimerkkinä:
Kyllä suomalaisen lehtometsänkin voisi olettaa biotooppina muuttuvan jos sinne alkaisi sataa kerran vuodessa metri vettä ja muun vuoden siellä vallitsisi kuivuus. Silti keskimäärin vuodessa sinne näyttäisi satavan ihan kivasti vettä, eikä vuotuista keskimääräistä sademäärää esittävästä käppyrästä näkyisi minkäänlaista muutosta tilanteessa. Kun sademäärissä tapahtuu alueellisia ja ajallisia muutoksia, vaikuttavat ne muutokset myös biotooppeihin.


Aiemmin jo viittasin tietokantaan ja tieteellisiin tutkimuksiin ilmastonmuutoksen mahdollisista vaikutuksista Australian biodiversiteettiin ja biotooppeihin. Tähän astisten tutkimusten mukaan ainakin noin 90 eläinlajia olisi uhanalaisia ilmastonmuutoksen vaikutusten vuoksi. Ilmastonmuutos on yksi Australian ympäristöministeriön listaamista uhkista eläin- ja kasvilajeille sekä niiden elinympäristöille. Suoraan ilmastonmuutokseen liittyvinä jo havaittuina vaikuttavina tekijöinä ovat mm. keskilämpötilojen muutokset eri alueilla, muutokset sateissa eri alueilla sekä merenpinnan nousu. Nämä tekijät yhdessä muiden lisäksi (tulokaslajit, maastopalot, tulvat, maankäyttö jne) uhkaavat paitsi eri eläin- ja kasvilajeja, myös kokonaisia elinympäristöjä esimerkiksi: suuri valliriutta, Australian alppien nevat ja Itä-Australian subtrooppiset sademetsät.

(Ja tiedän kyllä erittäin hyvin että etsimällä löytää varmasti jostakin webin syövereistä blogin, jossa sanotaan ettei jokin laji olisikaan uhanalainen, ja sitten toisen blogin jossa sanotaan ettei jokin biotooppi olisikaan uhanalainen ja sitten kolmannen blogin jossa sanotaan ettei keskilämpötilojen muutos olekaan keskilämpötilojen muutos ja neljännen jossa sanotaan ettei mitään muutosta ole tapahtunutkaan ja vielä viidennen jossa sanotaan ettei se voi mitenkään johtua siitä mistä tiede sen sanoo johtuvan ja kuudennen blogin jossa sanotaan että kaikki on vaan hirvittävän suurta huijausta jne... Ja sitten kun on sieltä valikoimistaan blogeista poiminut ne asiat jotka haluaa kuullakin voi edelleen kuvitella että kaikki onkin ollut vaan suurta erehdystä tai tuhansien eri alojen tiedemiesten ja satojen tutkimusorganisaatioiden muodostama salaliitto. Joten henkilökohtaisesti eivät blogitieteilijöiden pölinät kiinnosta.)

Mainitsit tuolla aiemmin kirsikanpoiminnan.

En rupea kanssasi jankkaamaan ja voit pyyhkiä millä haluat mitä haluat. Ketjun aiheena on Vihertaaperon kysymys ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Australian eläin- ja kasvilajeihin sekä niiden elinympäristöihin. Jollei sinulla ole ketjun aiheesta muuta kerrottavaa kuin että kenguruita on luullaksesi paljon, lajit ovat mielestäsi elinvoimaisia koska Australiassa sataa keskimäärin vettä ja Australian ilmatieteenlaitos on sinua huijannut koska myös aavikolla on lämmennyt - niin ehkä haluat jatkaa jossakin toisessa ketjussa, sillä sellaiselle omistettuja ketjujahan löytyy tiedettä-palstalla runsaasti.

Snif! Mikä täällä haiseekaan?
Taitaa olla AGW:n hätäkakka

Case in point.

Spin0:lle kiitos vastauksesta. Tiedepalsta toimii näköjään joskus siten kuin sen ajattelisikin toimivan. Esitetään kysymys ja muut asiasta kiinnostuneet etsivät tuntemiaan virallisia ja tieteellisiä lähteitä hyväksikäyttäen vastausta

Kenguruista sen verran, että Australiassa käydessäni kangurunraatoja oli tienvarsilla paikoin hätkähdyttävänä rivistönä. Pysähdyttäessä huomasi, että teiden laitamilla oli myös paljon raadonsyöjälintuja ja muutakin vipinää, varmaankin ihan omanlaisensa ekosysteemit kehittyneet kengurukuolleisuuden ympärille. Lämmönnousu voi kuitenkin vaikuttaa siihen, että kenguruita ei ole enää tulevaisuudessa auton alle laumoittain jäämässä:


Science Dailyn uutisointi tutkimuksesta:
"Predicting Extinction: Investigating the Interface of Physiology, Ecology, and Climate Change."
http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 120734.htm

Spin0 kirjoittaa hyvin ja perehtyy asioihin, kiitokset. Mitäs mieltä Timotei on siitä että IL:n tilastot korjattiin tiede.fi keskustelupalstan huomioiden(Kairamo) johdosta? Oliko virallista ja tieteellistä vai ei?

Onko kaikkinainen huolestuminen ja muutoksista kouhkaaminen tieteellistä? Milloin olisi hyvä? Kun mikään ei muuttuisi? Kummasta muutoksesta ne alapuolen elukat nyt kärsivät, rannikon jutkuvasta viilentymisestä vai aavikoiden kuumentumisesta? Pitäisikö olla toisinpäin, jotta olisi hyvä? Vai miten pitäisi olla?
Syyt kantojen muutoksiin pitää etsiä laji kerrallaan, tai muuten päästään Helsingin ympäristöviraston tietelliseen näkemykseen, jonka mukaan ihmiset hylkäävät lemmikkikanejaan ilmastonmuutoksesta johtuen. No, jos tarkoittavat kanien selviytymistä, niin tämän talven jälkeen niitä ei saa olla ensimmäistäkään jäljellä tai sitten virallinen ja tieteellinen jälleen kerran puhui mitä sylki suuhun toi.(Helsinki info 1/2010, sivu 9, http://www.hel2.fi/helsinki-info/)

Suuri Valliriutta tuhoutuu suurelta osin seuraavan jääkauden aikana kun merenpinta laskee taas sen 120 metriä. Jos ilmastonmuutos á la IPCC toteutuu niin merenpinnat nousevat ja riutta leviää uusille alueille.

Sitten kai menee pienet kengurut, isot meni jo

http://news.softpedia.com/news/Giant-Ka ... 1270.shtml

no mitäs tässä. Poikihan tiedefoorumikeskustelu korjauksia Met Officen sivullekin:
http://tuukkasimonen.blogspot.com/2008/ ... oksen.html
Tuskinpa näistä poikkeuksista nyt sääntöä saadaan rakennettua?

Varmasti on opittavaa foorumin tarkkasilmäisiltä. Mutta joku merkitys sillä tietolähteelläkin on oltava. Esim. kumman tietolähteen perusteella sitä tekisi omaan hoitoon perustuvia päätöksiä:
http://news.bbc.co.uk/2/hi/health/4183916.stm
http://www.britishhomeopathic.org/resea ... pathy.html

Ei tuokaan selvää pässinlihaa ole, mutta silti...

Ilmastonmuutos uhkaa lajeja kaikkialla maailmassa, jos ennustetun kaltaiset skenariot toteutuvat. Olen mielenkiinnolla seuraillut Australian tilannetta, koska olen siellä itse asunut. Kovasti siellä kohkataan sään ja luonnollisen ilmaston vaihtelun aiheuttamista tapahtumista ja jotkin haluavat nähdä ne jo merkkeinä ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta. Mielestäni Australiassa ei vielä ole nähtävissä mitään epätavallista tai selittämätöntä muutosta ilmastossa.

Tilanne Australiassa on hyvin samalainen kuin Suomessa, jossa ilmaston lämpenemisen merkit pitäisivät näkyä ensimmäisten joukossa pohjoisen sijaintimme vuoksi. Täälläkin on listailtu kasvi- ja eläinlajeja, joita ilmaston lämpeneminen voisi uhata. Listalla ovat mm. itämeren- ja saimaanhylje. Tutkijat ovatkin lähteneet Saimaalle kolailemaan norpille pesiä, koska lämpeneminen uhkaa norppia. Tälläisiin skenarioihin uskomalla toki saadaan pitkät listat 'uhanalaisia' lajeja, vaikka mitään merkkejä Suomen talvien epätavallisesta lämpenemisestä ei ole näkyvissä.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/01/l ... 69593.html